Nuori Lääkäri 1/16

Huippuoivalluksia alojen välimaastossa

Terveydenhuoltojärjestelmän korkeaa kattoa ja leveitä seiniä mietitään monissa pöydissä, mutta jääkö mikrotaso mittavan rakenneuudistuksen jalkoihin? Arjessa tehtävämme eivät juuri muutu. Potilaat saapuvat terveyskeskuksiin, poliklinikoille ja sairaaloihin aivan kuten ennenkin. Arjen virittämisessä huippuunsa tarvitaan jatkuvasti uusia oivalluksia. Tällaista ennakkoluulotonta pohtimista sekä uusien mallien kokeilemista tarvitaan sote-uudistuksesta huolimatta. Asioita vauhdittaaksemme perustimme oman terveydenhuollon tulevaisuutta pohtivan työryhmän.

Pääkirjoitus - Erikoislääkäriongelma

Suomessa on erikoislääkäriongelma. Joillekin aloille koulutetaan parasta aikaa kymmeniä erikoislääkäreitä liikaa samalla kun toiset alat kärsivät huutavasta pulasta. Yliopistojen resursseja leikataan. Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain satoja enemmän kuin ennen, ja kaiken tämän keskellä Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on kouluttaa jokaisesta lääkäristä erikoislääkäri.

Kaikkien ei kuulu päivystää

Päätä särkee, sydän tykyttää, ja suu on kuiva. Tuttu tunne noin kerran viikossa – päivystyskrapula. Päivystyksen keskittämisen ja sote-uudistuksen myötä tästä autuaasta olotilasta pääsee nauttimaan yhä harvempi lääkäri, mutta jatkossakin lienee lääkärin arvio ja hoitoa saatava vuorokaudenajasta huolimatta.

Vaikea tapaus

Vaikeiden asioiden kertominen potilaille tai omaisille on yksi lääkärintyön kulmakivistä, ja jokaisella erikoisalalla on omat haasteensa. Haastaviin vuorovaikutustilanteisiin on peruskoulutuksen pohjalta tarjolla heikosti eväitä, ja siksi oppiminen tapahtuukin monesti työn ohessa. Lastenpsykiatri Tatu Lope selvitti Nuorelle Lääkärille, minkälaisia haasteita saattaa joutua kohtaamaan HUS:n lastenpsykiatrian akuuttiosastolla.

Leikkausten arvet

Vanha sanonta kuuluu, että arpi on kirurgin allekirjoitus. Mitä pienempi tai siistimpi, sen paremmin on leikkaus monen potilaan mielestä onnistunut. Toisaalta valituksia on tehty onnistuneesta leikkauksesta, jossa arpi on jäänyt kantanjansa mielestä rumaksi. Joskus potilaat ovatkin kiinnostuneempia itse arvesta kuin siitä, minkä vuoksi se on tehty. Kuinka suuri tai näkyvä arvesta tulee, tai miten sen saisi mahdollisimman hyvin parantumaan huomaamattomaksi: kunhan arpi ei vain jäisi näkyväksi.

Mitä sä teet isona?

Jokainen meistä on varmasti joutunut vastaamaan kysymykseen loputtomia kertoja: ylioppilasjuhlissa, opinto-ohjaajan kansliassa, fuksiviikolla, kesätyökavereille jätskikiskalla tai klinikassa osastonlääkärille, Sitä ajatteli, että kun se paksu kirjekuori kolahtaa postiluukusta, on tulevaisuus jo pitkälti kirjoitettu – minustahan tulisi lääkäri. Niin, mutta millainen lääkäri?

Pienten lasten vanhemmilla on oikeus osa-aikatyöhön

Erikoistumiskoulutus on vaativa vaihe lääkärin elämässä. Oman erikoisalan käytännön työn lisäksi pitää hankkia johtamiskoulutusta, opiskella erikoislääkäritenttiin, valmistella meeting-esityksiä ja seurata oman alan uusinta kirjallisuutta. Useilla aloilla päivystysrasitus on erikoistumisvaiheessa raskaimmillaan. Näiden lisäksi moni tekee tutkimustyötä, usein omalla ajalla.

Terveyskeskustyön ajankäytön hallinnasta

Länsimaisessa yhteiskunnassa aika rytmittää elämäämme, halusimme sitä tai emme. Ajankäytön hallinta on olennaista niin työssä selviytymisessä kuin elämässä yleensä. Ajankäyttöä kannattaa suunnitella, koska ajankäytön hallinta antaa hallinnan tunteen elämään ja lähitulevaisuuteen. Lääkärikoulu varustaa meitä tiedoin, taidoin ja asentein, mutta yliopistossa ei ehditä - eikä pystytä - paneutumaan käytännön työtehtävien ja työajan organisointiin.

Tilaa syöte Nuori Lääkäri 1/16