Päivitys 3.4.
Valmiuslain terveydenhuollon työvelvoitetta koskevat pykälät otettin käyttöön maaliskuun lopussa. Samalla aktivoitiin työmääräyksen saavien oikeusturvaan liittyvät kohdat, joiden puuttuminen esti käyttöönottoasetuksen hyväksynnän ensimmäisellä kierroksella.
Tämän blogin lisäksi voit tutustua Lääkäriliiton kattavaan sivustoon koronaepidemian ja valmiuslain vaikutuksista
lääkärien työtilanteeseen!
“Työvelvollisuuden käyttäminen on viimesijainen keino terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi. Ensisijaisia keinoja riittävän henkilöstömäärän turvaamisessa ovat palvelujen hankkiminen ja lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi. Mikäli näiden keinojen käyttö ei ole mahdollista tai ne eivät riitä, toimintayksiköt voivat turvata henkilöstöresurssia soveltamalla ylityön, lepoaikojen ja vuosilomasäännösten joustoja.”
Lääkäriliitto/korona
——————-
Päivitys 18.3. 16.00
Perustuslakivaliokunta ei suosita valmiuslain käyttöönottoasetuksen kohtaa joka koskee terveydenhuoltohenkilökunnan työvelvoitteita ja sen soveltamista koko valtakunnan alueella.
Tämä johtuu siitä, että työvelvollisen oikeusturvaa koskevat pykälät olivat jääneet esityksestä pois. Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää todennäköisenä, että täydentävä käyttöönottoasetus annetaan pian työvelvoitteen ja työvelvollisen oikeusturvan osalta.
Jos eduskunta päättää peruskuslakivaliokunnan mietinnön mukaan, nyt voimaan tulevat valmiuslain toimivaltuudet eivät tule mahdollistamaa työmääräyksiä. Asia korjataan todennäköisesti pian.
——————-
Päivitys 16.3.
Valtioneuvosto on tiedottaa, että Suomessa on todettu poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönottoasetusta käsitellään eduskunnassa tiistaina 17.3.
Lähde: Valtioneuvosto
——————–
Julkaistu 13.3. 17.30
Uusi koronavirus, COVID-19, julistettiin 11.3. pandemiaksi. Suomen hallitus ilmoitti torstaina 12.3. toimista infektion leviämisen hillitsemiseksi, ja vielä torstai-iltana pääministeri kutsui eduskuntaryhmät koolle keskustelemaan valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta. Mitä tämä tarkoittaisi lääkärille?
Terveydenhuollon henkilöstöä poikkeusoloissa velvoittaa:
1) Työaikalain mukainen säädös hätätyöstä (Työaikalaki 872/2019, 19 §)
2) Mahdollisesti käyttöönotettava valmiuslaki (1552/2011).
Hätätyö
Hätätyö kuuluu osaksi normaaliolojen työaikalakia. Hätätyötä saa teettää enintään kahden viikon ajan ja vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä. Hätätyö sallii poikkeamisen normaaleista lepoajoista ja tauoista. Hätätyölaki mahdollistaa ylityön teettämisen ilman työntekijän suostumusta.
Työaikalain perusteella hätätyötä saa teettää ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheutettua tai uhatessa aiheuttaa keskeytyksen säännölliseen toimintaan, tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumisen. Koronaviruksen leviämisen voidaan tulkita olevan tällainen tilanne.
Hätätyöhön voidaan määrätä vain omalle työnantajalle. Hätätyön päätyttyä työaika tasoitetaan ja korvaava lepoaika järjestetään. Hätätyön teettämistä valvoo työsuojeluviranomainen.
Valmiuslaki
Valmiuslaki on äärimmäinen keino väestön suojaamiseen poikkeusoloissa. Valmiuslain mukaiset toimivaltuudet voidaan myöntää viranomaisille vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana (1552/2011, 3 § 5). Valmiuslain käyttöönotosta ja hyväksymisestä päättävät valtioneuvosto, tasavallan presidentti ja eduskunta.
Valmiuslain käyttöönottoa koskevassa asetuksessa on määriteltävä mitkä toimivaltuudet otetaan käyttöön. Valmiuslain käyttöönotto ei siis tarkoita suoraan esimerkiksi tässä tekstissä esitettyjen toimivaltuuksien antamista. Valmiuslain käyttöönotosta on toistaiseksi puhuttu keskitettyjen päätösten tekemiseksi kunnallisten palveluiden (koulut, päiväkodit) sulkemiseksi, ei niinkään terveydenhuollon työvelvoitteiden järjestämiseksi. Edit: Blogin julkaisun jälkeen työvelvoite päätettiin ottaa osaksi aktivoitavia valmiuslain toimivaltuuksia. Tässä tekstissä esitetyt toimivaltuudet ovat nyt valtioneuvoston käytettävissä.
Valmiuslain toimivaltuuksia tulee käyttää aina vain pienin tarvittava määrä. Tartuntautitilanteen aikana suurinta osaa valmiuslain toimivaltuuksista ei siis käytetä. Tässä käsittelemme vain tartuntatautiin liittyvää tulkintaa valmiuslaista terveydenhuollon työntekijöiden osalta.
Työmääräys
Valmiuslaki mahdollistaa suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden määräämisen välttämättömiin terveydenhuollon tehtäviin. Tällainen työmääräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran.
Työmääräystä ei saa antaa henkilölle,
1) joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;
2) joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti;
3) joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai
4) joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin.
Myöskään välttämättömistä julkisen sektorin tehtävistä ei saa määrätä muuhun työhön muuten kuin erityisen painavasta syystä.
Muut poikkeustoimet terveydenhuollossa
Terveydenhuollon yksiköiden osalta valmiuslaki mahdollistaa määräykset toimintayksiköiden toiminnan laajentamisesta tai muuttamisesta. Toiminta voidaan osin tai kokonaan siirtää toimialueen ulkopuolelle. Hoidon tarpeessa olevia henkilöitä voidaan määrätä toimiyksikön hoitoon riippumatta siitä, mitä asiasta on muutoin sovittu. Terveydenhuollon toimiyksiköt voidaan määrätä luovutettavaksi viranomaisten käyttöön.
Valmiuslain tarkoittaman poikkeustilan aikana voidaan kunnan lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämisvastuuta keventää muun muassa hoitotakuun osalta.
Terveydenhuollossa toimivia elinkeinoharjoittajia (muun muassa apteekit, lääketukut, lääketehtaat, terveydenhuollon välineiden valmistajat) voidaan määrätä laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa.
Muutoin valmiuslain nojalla voidaan tartuntatautitilanteessa muun muassa rajata kansalaisten liikkumista tai oleskelua tietyllä paikkakunnalla tai alueella sekä keskeyttää opetustoiminta ja päivähoito siltä osin kuin vanhemmat pystyvät järjestämään lasten hoidon muutoin.
Työehdot
Työmääräyksellä lääkäri tai lääketieteen opiskelija voidaan käskeä toiselle työnantajalle töihin. Työmääräyksellä työhön käskettyyn sovelletaan lähtökohtaisesti samoja työ-/virkasuhteen ehtoja kuin säännöllisen työajan tekijöihin. Työvelvoitteen alkamisen aikana voimassa ollut palvelussuhde ei katkea työmääräyksen vuoksi. Valmiuslain puitteissa Valtioneuvosto voi säännöstellä palkkoja, työaikaa, työsuojelua ja työehtoja.
Erikoislääkärikoulutus
Työmääräyksen aikana työntekijän työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä. Keskeytysaikaa pidetään työhön rinnastettavana aikana laskettaessa sellaisia työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto.
Lähtökohtaisesti oletamme, että erikoislääkärikoulutukseen kuuluvien palveluiden kertymiseen työvelvoite ei vaikuta, mutta tästä ei luonnollisesti ole olemassa ennakkopäätöstä.
Lisätietoja:
Lääkäriliitto – Mikä valmiuslaki on ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Lääkäriliitto – Miten koronatilanne vaikuttaa lääkärin työjärjestelyihin (palkkaus, lomat) ?
Medisiinariliitto – Tiedote koronavirustilanteesta sekä sen vaikutuksista opintoihin ja työntekoon
Tehy – Valmiuslaki; kysymyksiä ja vastauksia
Lähteet:
Valmiuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552#O2L11
Työaikalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190872
Sara Launio,
Jesper Perälä,
Enni Sanmark
jesper.perala@nly.fi
