”Sairaaloiden säästötoimet ovat saaneet surkuhupaisia piirteitä. Säästöjen kukkasista saisi jo koottua laajan tragikoomisen teoksen. Huolestuttavaa tilanteessa on se, että päättäjät eivät vieläkään osaa ajatella kokonaisuutta ja ummistavat silmänsä todellisuudelta. Ja järjettömyydet seuraavat toisiaan. ”
Henkilökunnan mehustako pelastus budjettivajeeseen?
”Toukokuun lopulla sairaalamme leikkausosastoille ilmestyi tiedote, jossa ilmoitettiin mehujakelun henkilökunnalla loppuvavan säästösyistä 1.6.1993 alkaen. Ehkäpä yliopistollinen sairaala kuvittelee näin saavuttavansa merkittäviäkin säästöjä.”
Mitä hullumpi idea sitä varmempi toteutus
”Säästöpäätökset tuntuvat päivä päivältä yhä järjettömämmiltä. Surullista on se, että kaikkein hulluimmiltakin kuulostavat tarinat ovat tosia. Niin kuin tämä kertomus yliopistosairaalan mehunsäästöprojektista.”
”Onko aivan pakko odottaa vakavia jälkiseurauksia ennen kuin päätöksenteossa opitaan ajattelemaan kokonaisvaltaisesti ja ottamaan huomioon säästöpäätösten seuraukset käytännön tasolla? Onko tosiaan mahdotonta löytää sellaisia säästökohteita, joilla olisi todellista merkitystä? Nykyiset toimet vain huonontavat entisestään kireitä työolosuhteita ja nakertavat työmotivaatiota ja vaarantavat työn laadun.”
Kupla odottaa puhkeamistaan!
”Säästötoimet alkavat muistuttaa nuorallatanssia. Nyt on meneillään uhkarohkea kokeilu siinä, kuinka pitkälle voidaan mennä ilman välittömiä vakavia seurauksia. Potilasturvallisuus on jo asetettu vaakalaudalle. Vaikeasti osoitettavana asiana sitä ei vain haluta myöntää, mikä on lyhytnäköistä. Henkilökuntaresurssit on kiristetty äärimmilleen ja yksikin odottamaton poissaolo uhkaa tilanteen hallintaa. työntekijät ovat uupuneita ja stressaantuneita, mikä lisää tuntuvasti virhemahdollisuuksia. Useissa maamme sairaaloissa ollaan saavutettu toimintaedellytysten riskirajat ja potilaiden hoidon laatu on vakavasti uhattuna. Kupla odottaakin puhkeamistaan. ”
Juttu, josta katkelmat ovat peräisin on julkaistu Nuori Lääkäri -lehden numerossa 6-7/1993.
