Lauri Korkeaoja on toiminut vuoden alusta Lääkäriliiton viestintäjohtajana. NL kyseli, mitä viestintäjohtaja tekee ja millaisia viestijöitä lääkärit ovat.
Kerro taustasi lyhyesti.
Lupaavasti alkaneet valtiotieteiden opintoni katkesivat vuosituhannen puolivälissä, kun menin mukaan ylioppilaspolitiikkaan. Olin HYYn hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja parikymmentä vuotta sitten. Sieltä sitten jatkoin Suomen ylioppilaskuntien liittoon, jossa toimin sosiaalipoliittisena sihteerinä vastuualueena asuminen ja terveys ja myöhemmin minut valittiin liiton pääsihteeriksi.
Sen jälkeen olinkin kolmekymppinen perheellinen mies ja minun piti ottaa loparit. Jatkoin kuitenkin YTHS:n puheenjohtajana, jonka myötä minusta tuli lopullisesti sote-mies. Tein tutkinnon nopeasti valmiiksi. Tein myös tutkimussuunnitelman, joka on edelleen tutkimussuunnitelman tasolla. Sen aiheena oli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Ikuinen mielenkiintoni kohde on ollut, miten tasa-arvo sukupolvien välillä toteutuu yhteiskunnassa.
Ikuinen mielenkiintoni kohde on ollut, miten tasa-arvo sukupolvien välillä toteutuu yhteiskunnassa.
Ensimmäinen opiskelijaliikkeen ulkopuolinen työpaikkani oli STTK:n alue- ja elinkeinopolitiikan asiantuntijana, jossa oli myös terveyspolitiikka vastuualueena. Pääsin muun muassa sovittelemaan SuPerin ja Tehyn asioita ja tavoitteita. Sen jälkeen olin omistajaohjauksesta vastaavana erityisavustajana, jolloin vastuullani olivat myös sote-asiat. Sieltä minut palkattiin Attendoon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi, josta siirryin Terveystaloon yhteiskuntasuhdejohtajaksi yrityskauppojen myötä tai hiukan sitä ennen. Sieltä sitten tulin Lääkäriliittoon.
Olen Kokemäeltä kotoisin. Minulla on semmoinen suku- ja perherasite, että puolisoni on kansanedustaja ja isäni oli kansanedustaja. Silti, tai juuri siksi, en ole ollut edustajistovaalien jälkeen ehdolla mihinkään. Olen homo politicus kyllä, mutta olen kiinnostunut oikeasta maailmanparantamisesta enkä teatterista siinä ympärillä.
Miten päädyit Lääkäriliittoon?
En tiedä, voiko sitä sanoa tähän, mutta Pärnäsen Heikki soitti. Olen tehnyt koko elämäni töitä lääkäreiden kanssa. Koen, että jaan sellaisen elinikäisen oppimisen ja tutkimisen eetoksen, jota ammattikunnassa arvostan.
Koen, että jaan sellaisen elinikäisen oppimisen ja tutkimisen eetoksen, jota ammattikunnassa arvostan.
Olen työskennellyt omistajaohjauksessa ja Attendossa – mielestäni helpot viestintätehtävät ovat helppoheikkejä varten. Myös Lääkäriliiton viestinnässä on omat haasteensa. Tietyllä tavalla haluamme pikkuhiljaa rakentaa Lääkäriliittoa uudelle vaihteelle viestintään ja vaikuttamiseen liittyen.
Olen sote-nörtti. Olen loputtoman kiinnostunut yhteiskunnan ja ihmisen välisestä suhteesta ja siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa meidän terveyteemme ja hyvinvointiimme. Se on mielestäni yhteiskunnan tärkein tehtävä ja lääkärit ovat siinä avainroolissa.
Mitä Lääkäriliiton viestintäjohtaja tekee?
Viestii ja vaikuttaa. Meidän tehtävämme on saada Lääkäriliitto viestimään enemmän ja paremmin, olemaan aktiivisempi ja rohkeampi. Sitä kohti pikkuhiljaa edetään.
Olet ollut Lääkäriliitossa kuluneen vuoden alusta. Millainen kokemus se on ollut?
Hirveän mielenkiintoinen. Täällä on todella fiksu porukka. Kun tekee asiantuntijatyötä, on kiitollista tehdä työtä sellaisten ihmisen kanssa, jotka ovat oikeasti asiantuntijoita. Lääkäriliitolla on erityinen terveyspoliittinen asema. Ylitämme työntekijä-työnantaja vastakkainasettelun.
Lääkäriliitto on kaikkien ammattiyhdistysten joukossa erityinen. Se on vahva arvoyhteisö, jäsenten kollegiaalinen yhdysside ja suomalaisen terveydenhuollon vaikuttaja tavalla, jota harva ammattiliitto on.
Millaisia viestijöitä lääkärit ovat?
Sulkeutuneita. Lääkärit ovat asiantuntijayhteisö äärimmäisyyksiin mennen. Mielestäni tarkkuus painottuu herkkyyden kustannuksella. Ollaan hiljaa, jos ei olla varmoja siitä, mitä sanotaan. Sittenkään välttämättä ei sanota, koska mölinä on vastenmielistä.
Lääkärit ovat asiantuntijayhteisö äärimmäisyyksiin mennen. Mielestäni tarkkuus painottuu herkkyyden kustannuksella.
Hyväosaisen ryhmän puhevalta on rajoitettu. Siitä tulee helposti sellainen ”Teillä on sellainen ja sellainen palkka, älkää tulko tänne”. Juuri esimerkiksi hoitajakeskustelussa ei ollut väliä, mitä lääkäri sanoi, vaan se ymmärrettiin tahallisesti väärin.
Monet lääkärit kokevat internetmölinän vastenmielisenä. Lopputuloksena viestintä painottuu sisäiseen keskusteluun. Ammattikunnalle on erityinen piirre, että lääkärit haluavat puhua lääkäreiden kanssa. Tiettyyn pisteeseen asti se on ymmärrettävää, mutta jos se on loputtoman poissulkevaa, se ei toimi, jos ammattikunnan asemaa yhteiskunnassa halutaan ylläpitää.
Jos ajattelee lääkärikoulutusta, se on usein koulutusta siitä, mistä ei viestitä: potilastiedoista ja potilaaseen liittyvistä asioista ei lain perusteella saa sanoa mitään. Siinä ei kauheasti painotu se, miten asioita viestitään, mitä viestitään tai miten lääketieteellisiä asioita tuodaan esiin.
Olen nähnyt hirveän myönteisenä influensseri-lääkäreiden osallistumisen keskustelun. Esimerkiksi Lääkäri-Anni, Enni Sanmark ja Pippa Laukka kuvaavat enemmän lääkärintyön arkipäivää. Liiton näkökulmasta meiltä puuttuu terveyspoliittiset influensserit. Kaikki kunnia Martti Kekomäelle, mutta on se nyt vähän hassua, että tällaiset terveyspolitiikan tai lääketieteen ylimmät asiantuntijat ovat kaikki reippaasti eläkeikäisiä.
NLY ja Lääkäriliitto voisivat olla aktiivisempia siinä, että saataisiin terveyspoliittista keskustelua uudelle vaihteelle.
NLY ja Lääkäriliitto voisivat olla aktiivisempia siinä, että saataisiin terveyspoliittista keskustelua uudelle vaihteelle. Jos katsoo esimerkiksi koko sote-uudistuksen pitkää historiaa, tulee mieleen sellaiset lauseet kuin ”sote-uudistuksessa so aina unohtuu”. Iso kuva on, että perusterveydenhuolto on unohtunut yhteiskunnasta. Me tarvitsisimme lääkäri-lääketiede-terveyspolitiikkapuhetta yhteiskuntaan enemmän.
Miten Lääkäriliiton Twitter-viestintä työehtosopimusneuvotteluissa onnistui?
Emme halunneet käydä neuvotteluja Twitterissä, siellä niitä ei meidän positiostamme voiteta. Tavoitteenamme oli, että lääkäreiden asema ei nouse julkisuudessa esille. Olimme lakossa, mutta juuri kukaan ei sitä huomannut. Se osa toimi hyvin.
Liiton tililtä lähtenyt hoitajiin liittyvä twiitti oli yksinkertaisesti huono, ja se myös ymmärrettiin tahallaan väärin. Siitä sukeutuneessa keskustelussa tulee hyvin esille neuvottelutilanteen herkkyys ja lääkäreiden haastava asema.
Olen kuullut, että Lääkäriliitolla oli työehtosopimusneuvotteluissa käytössä Ruutana-taktiikka. Mikä eläin kuvastaa mielestäsi parhaiten Lääkäriliiton viestintää?
Kyllä, neuvotteluviestinnässä olimme mutaan kaivautunut ruutana, nyt tavoitteemme on nousta pinnalle virkeäksi ja fiksuksi delfiiniksi.
Milloin Lääkäriliitto nähdään TikTokissa?
Tarkoituksena on tehdä enemmän audiovisuaalista viestintää. Koko ajan seurataan medioita ja lisätään audiovisuaalisen viestinnän osuutta. Tapa, jolla haluamme esiintyä, on asiantunteva ja tutkimukseen perustuva. TikTok ei välttämättä ole se kanava, joka palvelisi tätä parhaiten. Jos ajatellaan, että kaikkien nuorten lääkäreiden ykkösmedia olisi TikTok, niin kyllä sinne sitten mentäisiin. Luultavasti lähivuosien aikana.
Luetaanko Lääkäriliitossa Nuori Lääkäri -lehteä?
Totta kai. Kaikki lehdet tulevat tänne. Yhteydenpito voisi olla tiiviimpääkin.
Lääkärilehden mukaan harrastat musiikkia. Mikä on lempijoululaulusi?
Joululaulut ovat kauhean tylsiä… Kyllä Sylvian joululaulu on hieno. Lopetin 32 vuotta sitten pikkupoikana pianonsoiton. Sain kaverilta pianon ja opettelin aikuisena soittamaan sitä uudelleen. On hauskaa, että taito ei ole totaalisesti unohtunut, vaikka siitä onkin kauan aikaa.
Vinkkejä tai muita terveisiä nuorille lääkäreille?
Ovet ja ikkunat auki yhteiskuntaan. Älkää koteloituko.
Teksti: Anssi Mykkänen
