Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Korona – Ahdistuksesta ja arjesta
Etusivu > Korona – Ahdistuksesta ja arjesta

Korona – Ahdistuksesta ja arjesta

Vuoden 2019 joulukuussa Kiinassa Wuhanissa todettiin uuden koronaviruksen aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on sittemmin antanut tälle virukselle viralliseksi nimeksi COVID-19 (coronavirus disease 2019). Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Yleisimmät ihmisiin ihmisiin tarttuvat koronavirukset (229E, HKU1, NL63 ja OC43) aiheuttavat tavallisesti vain lievän hengitystieinfektion. COVID-19 on todennäköisimmin alkujaan peräisin lepakoista. Vakavia infektioita ovat aiemmin aiheuttaneet SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome, epidemia vuosina 2002-2003) ja MERS (Middle East Respiratory Syndrome, vajaat 2400 varmistettua tautitapausta vuosina 2012-2019) -koronavirukset. (1)(2)

Uusi koronavirus tartuu ensisijaisesti pisaratartuntana, eli sairastuneiden yskiessä tai aivastaessa. Virus saattaa tarttua myös kosketuksen kautta. Ilmassa virukset eivät säily. Ei ole tietoa kuinka kauan virukset säilyvät hengissä sisätiloissa pinnoilla. Oletettavasti eivät kuitenkaan pitkään. Taudin itämisaika on todennäköisesti 2–12 päivää (keskimäärin 4-5 päivää). (1)(3)

Monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä; kuumetta, yskää, hengenahdistusta, lihassärkyä ja väsymystä. Joukossa on kuitenkin ollut myös vakavasti sairastuneita. Kiinassa noin kolme prosenttia sairastuneista on menehtynyt. Useimmat heistä ovat olleet iäkkäitä, tupakoitsijoita tai jotain pitkäaikaista sairautta (esim. keuhkosairaudet, sydänsairaudet tai diabetes) sairastaneita. (1)(3)

Tartunnan saanut ihminen levittää infektiota hieman useammalle kuin kahdelle muulle henkilölle (R0-luku 2,2–2,7). Mikäli tartuntojen estossa onnistutaan erilaisten varotoimien avulla edes osittain, niin COVID-19 tartuntavaara ei siis onneksi vaikuta kovin suurelta (3). Tätä kirjoittaessa (17.3.2020) Suomessa on 319 todettua COVID-19 tartuntaa, eniten 25–34-vuotiailla (4). Spesifistä lääkettä ei vielä ole, mutta useita testataan (3).

Kiinan massiiviset rajoitustoimet Wuhanissa toimivat ilmeisen tehokkaasti viruksen leviämisen hidastamiseksi. Sittemmin viruksen levittyä laajemmalle monet muut maat ovatkin seuranneet Kiinan esimerkkiä. Maanantaina 16.3.2020 myös Suomen hallitus on totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee poikkeustila koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeustila rajoittaa voimakkaasti niin vanhusten kuin lastenkin liikkumista. Valtioneuvoston päätöksellä rajoitetaan yli kymmenen hengen kokoontumisia ainakin 13.4.2020 asti. Suomen rajojen sulkeminen on myös iso päätös. Toimien tavoitteena on hidastaa koronaviruksen leviämistä. (5)

Mitä voin itse tehdä suojatakseni itseäni ja läheisiäni tartunnalta? On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia. Hyvällä käsihygienialla ja ”massatapahtumien” välttämisellä pääsee jo pitkälle. Riskiryhmiä (eli perussairaita ja vanhuksia) työssään hoitavien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Nyt on (ilmastonmuutoksen ohella toinen) hyvä syy välttää myös lentämistä ja turhaa matkustelua (valtakunnan rajojen sulkeminen tosin helpottaa tämän päätöksen tekemistä).

COVID-19 infektioon tulee kuolemaan ihmisiä myös Suomessa. Samaan tapaan kuitenkin myös esimerkiksi kausi-influenssaan kuolee satoja ihmisiä vuosittain (6). Samoin liikenteessä (7). Vuonna 2018 alkoholi tappoi 1 683 ihmistä (8) ja vuosittain n. 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin (9). Ilmastonmuutos tulee mitä todennäköisimmin tulevina vuosikymmeninä aiheuttamaan suurta kärsimystä ja kymmeniätuhansia kuolemia. Nämä kuolemat eivät kuitenkaan ylitä uutiskynnystä samassa mittakaavassa kuin COVID-19. Nämä asiat eivät siis myöskään pyöri päivittäin useimpien suomalaisten mielessä eivätkä siten ahdista ihmisiä (vaikka ehkä aihetta olisikin?). Varotoimet koronavirusepidemian leviämiseksi ja sen hoitamiseksi ovat järkeviä ja osoittavat, että asioita voidaan muuttaa jos vain tahtoa löytyy. Toivottavaa olisikin, että meidän yhteiskuntamme ja koko maailma osaisi reagoida jatkossa samaan tapaan myös muihin uhkiin (kuten lastenlastemme terveyttä uhkaavaan ilmastonmuutokseen sekä edellä mainittuihin ”suuriin tappajiin”; tupakkaan ja alkoholiin).

Ymmärrettävästi ajatukset koronaviruksesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista ahdistavat meitä monia. Ajantasaista tietoa koronavirusepidemiasta saadaan lähipäivinä varmasti lähes päivittäin sekä THL:n että valtioneuvoston, ministeriöiden ja eduskunnan viestinnästä. Jos viettää kaiket päivät vain koronavirusuutisia lukien, niin ajatus lähtee helposti laukkaamaan ja mielenmaisema voi muodostua turhan synkäksi. Tiedotteita kannattaa toki seurata mutta median COVID-19 myllytyksestä on hyvä opetella ottamaan myös etäisyyttä. Tämä pätee erityisesti iltapäivälehtien ja muiden ”taloudellisia intressejä omaavien sisällöntuottajien” levittämään informaatioon. Myös internetin keskustelupalstoilla ja somessa liikkuu paljon mitä kummallisempia huhuja koronavirukseen liittyen. Selvennyksenä voidaan todeta ainakin, että Yhdysvallat ei ole patentoinut COVID-19 koronavirusta. COVID-19 tartuntaa ei myöskään kannata myötätuntoisesti hankkia ehdoin tahdoin sillä ajatuksella, että saisi siten hankittua (lauma)immuniteetin itselleen/väestölle.

Sekä itsensä, että muiden kannalta kannattaa yrittää pysyä terveenä; syödä terveellisesti, liikkua ja nukkua riittävästi. Ahdistuneiden ajatusten viljelyn sijaan kannattaa keskittyä esimerkiksi arjen toimiin, läheisten kanssa seurusteluun, (etä)töihin tai muihin “tavanomaisiin” puuhiin. Immuunipuolustuskin toimii paremmin kun muistaa huolehtia itsestään eikä turhia ahdistele 😉

Voimia ja rauhaisaa mieltä kaikille!
Yhdessä tästäkin selvitään =)
Juha Lempiäinen,
Neurologian el, tohtori

Teksi on julkaistu alunperin Aallonpituuksia-blogissa 17.3.2020

Lähteet:
1. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19
2. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00603
3. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/millainen-on-wuhanin-koronaviruksen-tartuntavaara/?public=f4232e489db69bd26a61fbf31ac0243b&utm_source=facebook&fbclid=IwAR3G7ollBLETUQRBl4hB5bMEld7kh9JVOjwkNqTtxi9m8BWAm0HB7w9otvk
4. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/koronavirustartuntoja-eniten-aikuisilla-ja-keski-ikaisilla/
5. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
6. http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/
7. https://yle.fi/uutiset/3-10894961
8. https://findikaattori.fi/fi/65
9. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066