Olet kulkenut pitkän tien. Ennen, kun pääset ensimmäistä kertaa tositoimiin tekemään lääkärinsijaisuutta, olet käynyt vähintään 9 vuotta peruskoulua, 3 vuotta lukiota ja neljättä vuotta yliopistoa. Todennäköistä on, että olet rönsyillyt jotakin vuoden pari siinä välissä. Armeijaa, välivuotta, toista koulutusalaa. Ehkä et päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen. Yhteensä olet viettänyt vähintään 16 vuotta koulunpenkillä. Ensimmäinen kesätyöpaikka lääkärin sijaisena siintää silmissä.
Kuulut luultavasti ensimmäisiin ns. ”suuriin” kursseihin, ja olet opintojesi alussa kuullut huhuja loppuvaiheen hyväpalkkaisista kesätöistä, joiden ansiosta viimeisinä vuosina pärjäät ehkä ilman opintolainaa, ja pystyt ehkä välillä asioimaan purkkitonnikalahyllyn sijaan kaupan kalatiskillä. Voit ostaa uudet sukat kymmenettä kertaa parsimiesi tilalle. Voit ehkä kesätyörahoilla ostaa itsellesi uuden polkupyörän jolla poljet kouluun, tai käydä ulkomailla reissussa.
Todellisuus on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi. Kurssikaverit sopivat kesätöitä jopa yli vuotta etukäteen koska pelkäävät ilmeisesti lääkärintöiden loppuvan Suomesta. Työelämän ollessa vuosien päässä on hankalaa hahmottaa omia neuvotteluasemiaan ja oikeuksiaan.
Maksuttomalla opiskelullakin on hinta
Kun olet popsinut viimeiset neljä vuotta enemmän tai vähemmän pahvinmakuista nuudelisoppaa noin 250,28 euron opintorahalla, jonka lisäksi valtio suo sinulle ehkä lisäksi asumistukea. Aika harvalle jää tästä käteen mitään ylimääräistä yliopistosairaalapaikkakuntien tavanomaisen vuokratason huomioiden. Sinulla on myös oikeus nostaa opintolainaa, jota nostaa noin puolet opiskelijoista kelan 2016 tilaston mukaan, aikaisempiin vuosiin nähden yhä useampi tarvitsee opintolainaa. Kelan tilaston mukaan keskiarvo nostetun opintolainan määrästä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vuosina 2014-2016 oli noususuuntainen 8989 € – 10262 €.
Tässä välissä ammattikoulusta valmistunut kaverisi on nostanut palkkaa jo 4 vuotta. Matalapalkka-alalla noin 1700 € kk-palkalla hän on ansainnut opiskellessasi bruttona 81600 €. Noin 2000 € kk-palkalla hän on ansainnut opiskellessasi noin 96000 € bruttona, 2500 € kk-palkalla 120000 €. Jos kaverisi on pelannut korttinsa oikein ja valmistunut korkeasti palkattuun duunariammattiin, hän voi rakennusalan tai paperialan kaltaisella alalla tienata jopa 3000 – 4000 € kuukaudessa. 4000 € kuukausiansioilla 4 vuoden jälkeen kaverisi on ansainnut jo 192000 € bruttona. Mikäli olet ottanut keskimääräisen opintolainan (noin 10000 €), olet saanut matalapalkka-alat tulevan erikoistumisesi loppuvaiheessa jo kiinni. Korkeapalkkaiseen 4000 € kuussa tienaavaan duunariin verrattuna et ole lähelläkään. Sairaalauralla saat tehdä mediaanipalkattuna vielä 6 vuotta erikoislääkärin työtä, ennen kuin tavoitat duunarin (yhteensä 12 vuoden työura valmistumisen jälkeen). Terveyskeskusuralla tavoitat duunarin bruttopalkassa noin 2-3 vuoden erikoislääkäriyden jälkeen (yhteensä 8-9 vuoden työkokemus valmistumisen jälkeen). Koska suomessa verotus on progressiivista, sinulla menee todellisuudessa tästä vielä useita vuosia pidempään. Et ole työtä hakiessasi lähelläkään samaa viivaa, kuin matalammilta koulutusasteilta valmistuneet työnhakijat: Olet jäljessä, ja tämän pitää näkyä myös palkassasi. Siis eräänlainen arvio siitä, paljonko olet ”maksanut” koulutuksestasi.
Vaatimalla oikeudenmukaista palkkaa et muutu ahneeksi tai hankalaksi ihmiseksi, vaan asetat arvon hankitulle osaamisellesi
Kun hinnoittelet itseäsi työhaastattelussa pidä mielessä seuraavat seikat: Suuri osa lääkäreistä ei todellisuudessa työskentele ns. minimipalkalla. Myös työehdoista pitää neuvotella. Julkisen puolen työntekijän työehtoja sanelee KV-TES sekä Lääkärisopimus, joissa allekirjoituspöytäkirjoineen on satoja sivuja asiaa lepoajoista, työajoista, kiirekorvauksista, perhevapaista, lomaoikeuksista, päivystysehdoista yms. Kun allekirjoitat yksityisen puolen työsopimuksen, sinulla on itse vastuu näiden asioiden sopimisesta. Jos työnantaja vaatii sinua sietämään kunnallista puolta huonompia työehtoja, myös sen pitää näkyä palkassa korottavana tekijänä. Myös kunnallinen virkamääräys kannattaa lukea ajatuksella läpi. Yleinen tapa lähettää virkamääräys postitse keskustelemasta yksityiskohdista luo vaikutelmaa, että asiasta ei voisi neuvotella. Tosiasiassa sinun ei ole mikään pakko allekirjoittaa virkamääräystä ennen, kuin olet siitä samaa mieltä työnantajasi kanssa.
Mitkä muut asiat sinun pitää sitten ottaa huomioon itseäsi hinnoitellessasi? Työpaikan sijainnin suhteen voit miinustella mielessäsi matka-aikaa ja -kustannuksia kuukausipalkasta koska ne ovat sinulta pois, jos otat kyseisen työpaikan etkä vastaavaa työtä lähempää asumustasi. Jos pyöräilet 15 min töihin tai ajat 1 h 15 min töihin suuntaansa, tulet jälkimmäisessä tapauksessa päivän aikana käyttäneeksi kaksi tuntia enemmän pelkkään työmatkailuun. Tilannetta toki helpottaa, mikäli työnantaja järjestää käyttöösi työsuhde- tai kimppakyytiauton. Kuinka vastuullista tai vaativaa juuri kyseinen työ on? Onko työturvallisuus huomioitu työssäsi? Onko sinulla konsultaatiomahdollisuuksia? Onko työpiste kiireinen? Onko työajalla koulutusta tai lääke-esittelyjä? Onko sinulla mahdollisuus ruoka- ja vessataukoihin ja mahdollisesti lyhyeen kahvitaukoon?
Viime kädessä työnantaja on kuitenkin neuvottelukumppani, eikä vastustaja. Alkuvaiheessa uraasi tarvitset luultavasti paljon apua ja tukea, etkä ihan pysy vanhempien kollegoidesi tahdissa. Jos työnantajasi järjestää sinulle asianmukaisen perehdytyksen sekä mahdollisuudet konsultaatioihin sekä kouluttautumiseen, kannattaa neuvotteluissa olla alkuvaiheessa realistinen ja reilu myös työnantajaa kohtaan. Kokemuksen karttuessa voi sitten aina ottaa palkka-asiat uudelleen puheeksi.
NLY ja SML järjestävät yliopistopaikkakunnilla vuosittain erilaisia tilaisuuksia, joiden tavoitteena on auttaa sinua näissä neuvotteluissa. Kysele SML:n ja NLY:n alueellisilta edustajilta vinkkejä työnhakuun. Ennen työhaastattelua kannattaa listata paperille muistiin asiat, joista haluat työnantajasi kanssa neuvotella. Kesätöiden jälkeen muista vielä tarkastaa palkkakuitit. Lääkäreiden palkanmaksusta unohtuu harmillisen usein erilaisia pieniä lisiä tai yksittäisiä päivystyskorvauksia. Niin julkisella, kuin yksityiselläkin puolella… Huonoimmat omat kokemukseni ovat eräältä vanhalta julkisen puolen työnantajaltani. Kesän jälkeen yliopistopaikkakunnilla järjestetään palkkakuitinlukutilaisuus, joka helpottaa koukeroiden ymmärtämistä. Avaan omaa hinnoittelua helpottavaa matematiikkaa tarkemmin Nuori Lääkäri -lehdessä.
Pyry Jylhä-Vuorio
Radiologiaan erikoistuva lääkäri
NLY:n Tampereen puheenjohtaja
Lääkäreiden luottamusmies
