Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Hyvän päivystyspaikan kriteerit
Etusivu > Hyvän päivystyspaikan kriteerit

Hyvän päivystyspaikan kriteerit

Tavoitteena hyvä päivystyspaikka

NLY:n keskeinen tavoite on kehittää nuorten lääkäreiden työympäristöä paremmaksi. NLY on luonut jo aiemmin hyvän työ- ja koulutuspaikan kriteerit, joilla on ollut tavoitteena nostaa esille tärkeimpiä asioita matkalla kohti hyvää työympäristöä. Viime aikoina päivystyksen rooli työn kuormituksessa on noussut entistä suuremmin esille.

Päivystystyö on merkittävä osa nuorten lääkärien työnkuvaa. 2020 tehdyn Koulutuspaikkakyselyn (KPK) perusteella 70 prosenttia erikoistuvista lääkäreistä tekee päivystystyötä. Noin 60 prosenttia vastaajista kertoi päivystystyön lisäävän merkittävästi työn kuormitusta, joten päivystystyö ja sen sujuvuus ovat merkittävässä roolissa nuoren lääkärin urapolulla. Kolme suurinta kuormittavuustekijää olivat kyselyyn vastanneiden keskuudessa kiire, yö- ja vuorotyö sekä suuri työmäärä. Vaikka päivystäminen lisää kuormitusta, päivystävien ja ei-päivystävien vastaajien välillä ei kuitenkaan nähty merkittäviä eroja siinä, kuinka usein he kokevat olevansa lopen uupuneita. Enemmistö nuorista lääkäreistä kokee päivystämisen turvalliseksi ja koulutukselliseksi.

Päivystystyö eroaa monin tavoin päivätyöstä, ja sen lisäksi päivystyspisteet eroavat hyvin paljon toisistaan.

Työn sujuvuuden ja koulutuksellisuuden takaamiseksi tulisi jokaisen hyvän päivystyspaikan täyttää tietyt perusedellytykset.

NLY onkin tämän vuoksi määritellyt hyvän päivystyspaikan kriteerit, joita päivystyspisteet voivat käyttää hyväkseen tarkastellessaan työpisteen toimivuutta päivystävien lääkärien näkökulmasta.

Hyvän päivystyspaikan kriteerit on tehty NLY:n edunvalvontavaliokunnassa. Tämän jälkeen kriteeristö on ollut käsiteltävänä ja hyväksyttävänä NLY:n hallituksella. Kriteeristö hyväksyttiin NLY:n valtuuskunnan kokouksessa 15.5.2021.

Toimivassa päivystyspaikassa on riittävästi työntekijöitä

Päivystyksessä hoidetaan kriittisesti sairaita potilaita vuorokaudenajasta riippumatta. Keskeisenä tavoitteena on pelastaa henkiä ja auttaa sairaustiloissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa. Toisin sanoen päivystyksellinen sairaus vaatii hoitamista ennen seuraavaa arkipäivää. Tämän vuoksi päivystyksen työkuorma ymmärrettävästi vaihtelee– joskus on hiljaisempaa, joskus taas kiireistä. Kaikissa tilanteessa työntekijöitä pitäisi olla sellainen määrä, että välittömästi hoitoa vaativat potilaat pystytään hoitamaan turvallisesti ja laadukkaasti. Mikäli kiire nousee poikkeukselliseksi, olisi taustalla suositeltavaa olla ruuhkanpurkujärjestelmä, jolla lisää työntekijöitä saadaan hälytettyä apuun.

Päivystyspisteitä on ympäri maan, ja ne toimivat vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Tämä vaatii suurta määrää lääkäreitä. Siksi päivystäjät ovat ymmärrettävästi varsin usein myös työuransa alkupäässä olevia lääkäreitä. Erityisesti tällöin päivystyksessä voi tulla vastaan sairaus tai tila, jollaista ei ole koskaan aiemmin nähnyt. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää pystyä konsultoimaan kokeneempaa lääkäriä, joka on parhaassa tapauksessa itsekin paikan päällä.

Perehdytys on keskeistä myös päivystyspisteissä

Työnantajan vastuulla on järjestää perehdytys jokaiselle työntekijällä riippumatta työsuhteen laadusta. Asia on koettu niin tärkeäksi, että se on kirjattu osaksi työturvallisuuslakia. Perehdytyksestä on kirjoitettu laajemmin Nuori Lääkäri -lehdessä 2/20.

Jotta päivystyksessä on mahdollista toimia turvallisesti ja tehokkaasti, on perehdytys syytä järjestää ennen ensimmäistä varsinaista työvuoroa.

Jokaisella työpaikalla on omia vakiintuneita toimintatapoja, jotka on syytä käydä läpi aina paikan päällä. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin hyvin ohjeistaa myös etukäteen esimerkiksi perehdytysohjeen avulla. Käsitellyt asiat olisi hyvä merkitä johonkin ylös, jotta varmistutaan siitä, että ne on varmasti käyty läpi. Käytössä olevan potilastietojärjestelmän opastus on myös osa laadukasta perehdytystä.

Perehdytys ei lopu ensimmäiseen varsinaiseen työvuoroon. Opimme maailmasta jatkuvasti lisää tieteen avulla. Sairauksien hoitolinjat muuttuvat, ja uusia sairauksia löydetään. Päivystävien lääkäreiden on tärkeää saada koulutusta päivystystyötä varten pitkin työuraa.

Tauot kuuluvat myös päivystykseen

Päivystyksessä on ajoittain kiire. Lisäksi vakavat sairaustapaukset eivät katso aina kelloa. Tämän vuoksi tarkan aikataulun tekeminen ei ole useimmiten mahdollista. Siitä huolimatta lepääminen on ensisijaisen tärkeää myös jokaiselle päivystäjälle.

Hyvä päivystäjä osaa ja uskaltaa levätä rauhallisen hetken keskellä, jotta on jälleen valmis olemaan parhaimmillaan, kun hätä on suurin.

Lakisääteisesti tauot kuuluvat myös päivystystyötä tekeville – yölepo mukaan lukien. Jokainen työvuoro loppuu joskus, ja vuoron jälkeen tulee seuraava. Jotta kotona tapahtuva palautuminen olisi riittävää, on tärkeää, että sovituista työajoista pystytään pitämään kiinni.

Hyvä johtaminen mahdollistaa viihtymisen töissä

Päivystyksessä moni asia tulee eteen nopeasti ja ennakoiminen on vaikeaa. Mitä enemmän on epävarmuutta, sitä tärkeämpää on hyvä johtaminen.

On tärkeää, että työnjako on selkeästi määritelty, jotta sitä ei tarvitse alkaa miettimään esimerkiksi keskellä suuronnettomuutta. Työntekijät on suositeltavaa ottaa mukaan kehittämään työympäristöä. Työvuoroista on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin.

Päivystäessä virheiden todennäköisyys kasvaa ja pahimmillaan lopputulokset voivat olla kohtalokkaat. Tämän vuoksi jokaisessa päivystyspisteessä on hyvä olla järjestelmä siihen, miten virheitä käydään läpi. Virheet olisi hyvä käydä läpi turvallisessa ympäristössä siten, että virheistä oppisi virheen tekijän lisäksi myös muu henkilökunta. Lopputuloksena pyritään siihen, ettei sama virhe toistuisi enää uudelleen. Hyvässä päivystyspaikassa autetaan toisia, mikä nostaa hyvän työilmapiirin merkitystä.

 

Hyvässä päivystyspaikassa

I. On riittävä resursointi

  • Päivystävien lääkäreiden määrä vastaa potilasvirtaa ja kestää sen tavanomaista vaihtelua
  • On aikaa hoitaa potilaat turvallisesti
  • On saatavilla konsultaatiomahdollisuus tarvittaessa myös paikan päällä
  • On olemassa ruuhkanpurkujärjestelmä yllättäviin tilanteisiin

II. Saa perehdytyksen

  • Perehdytys järjestetään työajalla ennen ensimmäistä työvuoroa
  • Perehdytys on sekä suullinen että kirjallinen
  • Jatkuva, säännöllinen työnkuvaa vastaava koulutus
  • Osaa toimia päivystävän lääkärin tehtävässä vaaditulla tavalla
  • Päivystäjä tuntee toimintaympäristön ja toimintatavat
  • Päivystäjä osaa itsenäisesti käyttää potilastietojärjestelmiä

III. On aikaa palautua työstä

  • Lepoajat toteutuvat virkaehtosopimuksen mukaisesti
  • On aikaa tauoille
  • Työvuoro päättyy pääsääntöisesti työvuoroluettelon mukaisesti.

IV. Johtaminen on hyvää

  • Kaikki päivystävät lääkärit saavat osallistua päivystysjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen
  • Päivystävien lääkäreiden työvuorotoiveet huomioidaan
  • Päivystysvuorot ilmoitetaan etukäteen hyvissä ajoin
  • Työyhteisöltä saa tukea ja yhteisössä on turvallista toimia
  • Ilmapiiri on kehitysmyönteinen
  • On olemassa ohjaava ja hyvinvointia tukeva menettely virheiden käsittelyä varten
  • Päivystyspisteessä tulee olla kehittävä kaksisuuntainen palautteenantojärjestelmä
  • Päivystävien lääkärien työnjako ja vastuualueiden jako on selkeästi määritelty

 

Viitteet

Hyvän työ- ja koulutuspaikan kriteerit https://nly.fi/hyva-koulutuspaikka-tyopaikka/

Koulutuspaikkakysely 2020 https://nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset2020/

Nuori lääkäri -lehti, numero 2/2020, ”Perehdytys on jokaisen lääkärin lakisääteinen oikeus”

 

Teksti: Tino Ruotsalainen
Erikoistuva lääkäri
NLY:n valtuuskunnan jäsen, NLY:n edunvalvontavaliokunnan jäsen