Mitä tulee mieleen sanoista potilastietojärjestelmät, eResepti ja Terveysportti? Entä tekoälystä, Omaolo-palvelusta tai etävastaanotosta? Mitä tarkoitetaan tiedon toisiokäytöllä ja tietoturvalla terveydenhuollossa?
Eräs suomalainen teknologia–alan yritys toteaa osuvasti: ”kaikki mikä voi, digitalisoituu”.
Jo tällä hetkellä terveydenhuollon sähköiset työkalut (kansainväliseltä kutsumanimeltään eHealth) ovat tulleet pysyväksi osaksi lääkärin arkipäivää.
Suomi on kansainvälisessä vertailussa kärkimaita digitaalisessa terveydenhuollon käyttöönotossa.
Suuria murroksia ovat olleet sähköisen potilaskertomuksen vallankumous 2000-luvulla ja edelleen valtakunnallisten Kanta-palvelujen kuten sähköisen potilastiedon arkiston ja sähköisen reseptin esittely ja yleistyminen 2010–luvulla. Viimeisimpänä muutosvoimana koronakriisi nosti digitaalisten palveluiden kysyntää ja käyttöä, ja esimerkiksi etävastaanottojen hyödyntäminen on viimeisen vuoden aikana yleistynyt voimakkaasti (1). Epäilemättä trendi tulee jatkumaan myös koronan jälkeisessä maailmassa, sillä digitalisaatiosta haetaan Suomessa ratkaisua resurssien tehokkaampaan käyttöön huoltosuhteen heikentyessä. Toisaalta uudet sukupolvet, joille digitaalisuus on oletusarvo, odottavat laajempia ja parempia digipalveluita tulevaisuudessa.
Digitalisaatio tuo uusia piirteitä, mahdollisuuksia sekä haasteita lääkärin työnkuvaan. Nykyisten nuorten lääkäreiden alkaa olla jo vaikeaa muistella aikaa, jolloin potilaskertomuksia säilytettiin mapissa arkistohuoneissa, lääkeannokset tarkastettiin punakantisesta Pharmaca Fennicasta, reseptit kirjoitettiin käsin ja erilaiset päätöksenteontuen järjestelmät olivat vain haave. Nykyään lääkärin vastaanotolla tulee yhä enemmän vastaan potilaslähtöisesti tuotettua dataa, oli kyse sitten diabeetikon glukoosisensoridatan tulkinnasta tai Ouran unitiedoista. Big data -analytiikan kehitys mahdollistaa genomiikkadatan ja terveystietovirtojen tehokkaamman prosessoinnin. Tekoäly tukee kliinikkoa niin diagnostiikassa kuin hoitopäätöksissäkin.
Pitääkö valmistuvan lääkärin siis olla kliinisten taitojen ammattilaisen lisäksi myös digiasiantuntija, joka vaivattomasti analysoi potilaidensa hyvinvointidataa etävastaanotollaan sekä osallistuu päivän päätteeksi työpaikkansa potilastietojärjestelmän kehityshankkeisiin tai uusien lääkinnällisten laitteiden innovaatiotoimintaan? Lääkäriliitto on jo vuodesta 2012 tarjonnut valmistuneille lääkäreille mahdollisuuden suorittaa terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden (2). Riittääkö siis, että valikoitunut joukko ammattikunnastamme vaikuttaa tällä saralla?
Kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita tietojärjestelmien arkkitehtuurista tai niiden muokkauksesta, mutta potilastietojärjestelmien käytettävyystutkimukset ovat osoittaneet, ettei lääkärien suuremmasta osallistumisesta niiden kehitykseen olisi varmasti haittaakaan (3). Joka tapauksessa sähköiset terveydenhuollon työkalut ovat tulleet jäädäkseen, eikä niiden vaikutuksilta voi kukaan nykylääkäri täysin välttyä – siksi ainakin niihin liittyvät perusteet on jokaisen lääkärin syytä tuntea.
Kansallinen MEDigi-hanke pyrkii harmonisoimaan lääketieteen koulutusta hyödyntämällä digitalisaatiota entistä monipuolisemmin opetuksessa sekä määrittelemään lääketieteen alojen osaamistavoitteet valtakunnallisella tasolla (4). Tämän lisäksi yhdeksi hankkeen tavoitteeksi on erikseen kirjattu opiskelijoiden sähköisten terveydenhuollon työkalujen osaamisen kehittäminen. Tämän osatavoitteen mukaisesti (NOSTO)Suomessa on nyt ensimmäisestä kertaa määritelty valmistuvan lääkärin kannalta keskeiset eHealth-osaamisalueet(NOSTO) ja toisaalta kartoitettu eHealth-opetuksen nykytila eri tiedekunnissa mahdollisten katvealueiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi. Tiedekuntien yhteisen työryhmän määrittelemät osaamisalueet on esitetty taulukossa 1, ja niiden tarkempi kuvaus tullaan piakkoin julkaisemaan myös Duodecim-lehden artikkelissa (5). Lisäksi tulevaisuudessa hanketyön pohjalta on tarkoitus edistää eHealth-osaamista tukevan koulutuksen sisällyttämistä osaksi erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jotta voidaan vaikuttaa jo työelämässä toimivien lääkäreiden digiosaamiseen.
Parhaimmillaan digitalisaatio kaataa raja-aitoja niin lääkärin ja potilaan kuin organisaatioidenkin välillä sekä mahdollistaa entistä tuottavamman ja tasapuolisemman terveydenhuoltojärjestelmän. Varmaa kuitenkin on, ettei digitalisaatio yksin tuo lisäarvoa järjestelmäämme ilman, että meillä on osaavia terveydenhuollon ammattilaisia näitä työkaluja käyttämässä ja kehittämässä.
Taulukko 1. Keskeiset eHealth-osaamisalueet
| 1. | Potilastietojärjestelmät |
| 2. | Sähköiset tietokannat ja päätöksenteon tuki |
| 3. | Kansalliset tietojärjestelmät |
| 4. | Palvelujärjestelmään integroidut potilaan käyttämät järjestelmät ja laitteet |
| 5. | Tietoturva ja -suoja |
| 6. | Terveystieto: tuotto ja hyödyntäminen |
| 7. | Kohtaaminen digitaalisessa ympäristössä |
| 8. | Tietomassoihin pohjautuva lääketiede ja hoito |
| 9. | Terveysteknologian arviointi |
| 10. | Digitaalisen terveydenhuollon megatrendit |
| 11. | Kehitys, tutkimus ja innovaatiotoiminta |
| 12. | Lääketieteen tekniikka |
Määritelmät
eHealth = sähköiset terveydenhuoltopalvelut.
Digitalisaatio = digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.
Big data = ”massadata”, suurten tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.
Oura = Oura Health Oy lanseeraama älysormus esimerkiksi unen, aktiivisuuden ja palautumisen mittaamiseen.
Lähteet:
- Honkatukia J, Härmä V, Jokela M, Jormanainen V, Kestilä L, Rissanen P, toim. Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen. THL:n seurantaraportti, viikot 6–7/2021, 24.2.2021.
- Reponen J. Finnish special competence for healthcare information technology to physicians and dentists: aims, contents and initial experiences. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 2017;9(1):42-5.
- Vehko T, Hyppönen H, Ryhänen-Tompuri M, Heponiemi T. Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin. Digityö ja stressi –hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 4/2019.
- MEDigi-hankkeen kotisivut. Tietoa hankkeesta (siteerattu 12.2.2021). https://www.medigi.fi/tietoa-hankkeesta.html.
- Tuovinen T, Reponen J, Isoviita VM, Koskela T, Levy A, Pääkkönen J, Ravaja N, Saari T, Taina M, Veikkolainen P, Värri A, Kulmala P. Sähköisten terveyspalveluiden opetus lääketieteessä. Hyväksytty julkaistavaksi Duodecim 2021.
Teksti: Paula Veikkolainen
Kirjoitus laadittu yhteistyössä Enni Sanmarkin, Jarmo Reposen ja Timo Tuovisen kanssa.
