Nuorille lääkäreille kuivaa byrokratiaa popularisoiva Edunvalvonnan perusteet on 4/2020 Nuori Lääkäri -lehdessä aloittanut juttusarja. Aihetoiveet ovat lämpimästi tervetulleita ja niitä voi esittää NLY:n edunvalvonvaliokunnan puheenjohtajalle, joka vuonna 2021 on Sonja Aukee, sonja.aukee@nly.fi.
Työelämä on kuin huippu-urheilua, jossa harjoitellaan huippusuorituksia varten. Yhtä tärkeää kuin nostaa maksimirautoja penkistä on antaa keholle palautumistauko, koska suorituksen aikana mikrovauriotuneet lihakset korjaantuvat ja lopulta vahvistuvat vasta levossa. Sama koskee aivotyöskentelyä: Levossa ajatukset jäsentyvät, oppi syvenee ja aivot palautuvat seuraavaa suoritusta varten. Kun suunnitellaan työn aiheuttamaa kuormitusta, on suunniteltava myös lepotauot.
Lääkärisopimus ja Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, KVTES, tarjoavat erilaisia lepomahdollisuuksia, joista on suositeltavaa pitää kiinni sekä työnantajan että työntekijän puolelta. Kehosi ja aivosi ovat terveydenhuollon voimakone, jota ilman järjestelmä ei pyöri. Siksi on kallisarvoista huolehtia sen hyvinvoinnista.
Ruokailutauko eli päivittäinen lepoaika tapahtuu yleensä käytännössä työajalla. Lääkärisopimuksen mukaan mahdollisuuksia on kuitenkin kahdenlaisia: On mahdollista saada vähintään puolen tunnin mittainen työaikaan kuulumaton ruokailutauko, jonka aikana saa poistua työpaikalta, tai ruokailutauko tapahtuu työajalla joustavasti töiden lomassa, mutta tällöin työpaikalta ei saa poistua ja työn ääreltä saisi olla poissa enintään 15–20 minuuttia. Ruokailutaukoa varten ei ole välttämätöntä määrätä tiettyä kellonaikaa, vaan ruokailu tapahtuu silloin, kun on työtehtävien osalta tarkoituksenmukaista.
Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, on järjestettävä toinen 15–20 minuutin ruokailutauko 8 tunnin työskentelyn jälkeen.
Lääkärisopimus III Työaika 3§ Päivittäinen lepoaika
Vinkki: Yhteiset, ennalta sovitut lounasajat voivat tarjota mahdollisuuden mukavaan keskusteluun tai konsultaatioihin ruokailun ohella.
Kahvitauko eli palautumistauko järjestetään päivittäin niin, että on yksi 10 minuutin mittainen tauko. Tauko kuuluu työaikaan eikä tällöin saa poistua työpaikalta. Tauon sijoittamiseen on tietyt rajoitukset: Ei työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä päivittäisen lepoajan yhteyteen.
Lääkärisopimus III Työaika 4§ Palautumistauko
Vinkki: Pieni eväs iltapäivällä auttaa saattamaan päivän työt loppuun ja viettämään mielekästä vapaailtaa työpäivän jälkeen.
Vuorokausilepo tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Lääkärisopimukseen sovittujen poikkeusten myötä tästä voidaan poiketa ja tarjota yövuoron aikana 3 tunnin lepo. Vuorokausilepo voidaan poikkeuksellisesti suunnitella 11:tä tuntia lyhyemmäksi seuraavin edellytyksin:
1. viranhaltijalla on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3
tunnin keskeytymättömään lepoon tai
2. kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka
ja päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä. Levon tulee toteutua lähes aina.
Vuorokausilepo ja päivystysvapaa voivat kulua samanaikaisesti. Jos vapaa annetaan vain vuorokausilepona, tulee poissaolopäivän viikkotunnit tehdä muulloin.
Jos vuorokausilepo ei toteudu, tulee se korvata korvaavana lepoaikana niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään 14 vuorokauden kuluessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos työskentelee yhteispäivystyksessä työpaikkapäivystyksessä, voi työskennellä klo 23 asti ja palata aamulla työhön. Tällöin tyypillisesti jää 2–3 tuntia vuorokausilepoa saamatta, mikä tulee korvata.
Lääkärisopimus III Työaika 5§ Vuorokausilepo
Vinkki: Lisätietoa vuorokausilevosta ja muista sopimusasioista löydät osoitteesta https://www.laakariliitto.fi/laakarisopimus/
Päivystysvapaa eli aktiivivapaa tarkoittaa sitä, että yövuoron jälkeinen arkipäivälle osuva työpäivä on vapaa. Mikäli viranhaltija on ollut kello 23 jälkeen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia).
Päivystysvapaa voi olla osa vuorokausilepoa tai korvaavaa lepoaikaa mutta ei kuitenkaan lyhennä niitä.
Lääkärisopimus III Työaika 17§ Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
Vinkki: Päivystysvapaa voi olla järkevä jättää täysin vapaaksi ja viettää täysin oman päivän fiiliksen mukaan.
Viikkolepo tarkoittaa sitä, että viikoittain tulisi kalenteriviikon aikana olla 35 tuntia yhtäjaksoista vapaata. Tämä 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta. Tavoite on että, viikkolepo olisi mieluiten sunnuntain yhteydessä, jos mahdollista, ja lepoaika olisi vähintään 24 tuntia, vaikka se sisältäisi 11 tuntia vuorokausilepoa, jolloin viikkolepo olisi vain 13 tuntia.
Jos jostain syystä viikkolevon aikana joudutaan työskentelemään, tulee menetetty viikkolepo korvata vastaavan pituisena palkallisena työajan lyhennyksenä tai maksaa viikkolepokorvauksena yksinkertaista palkkaa vastaava summa, jos työtekijä suostuu rahakorvaukseen.
Keskimäärin vapaa annetaan kahden viikon ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa kummallakin viikolla on vähintään 24 tuntia. Toisen viikon vapaan pituus olisi ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista. Yhteensä vapaan pitää olla 70 tuntia. Esimerkiksi tämä toteutuisi niin, että ensimmäisellä viikolla olisi 24 tuntia viikkolepoa ja toisella viikolla 46 tuntia. Toisena esimerkkinä niin, että ensimmäisellä viikolla olisi 30 tuntia ja toisella 40 tuntia.
Lääkärisopimus III Työaika 6§ Viikkolepo
Seuraavan kerran tutustutaan lomakäytänteisiin. Palauttavia lepohetkiä!
Q&A
Saako sairaalassakin erikoistuva lääkäri 3 915,39 euron kuukausipalkan suoritetun yleislääketieteen erityiskoulutuksen YEK perusteella?
Viime lehdessä 1/2021 esittelyssä oli lääkäreiden palkan muodostuminen, jota havainnollistettiin taulukolla. Taulukko perustui Lääkärisopimuksen liitteisiin 1 ja 3 ja oli näiden liitteiden taulukoista tehty karsittu kooste. On tosiaan niin, että terveyskeskuksessa laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus, on oikeutettu 3 915,39 € kuukausipalkkaan (liite 1) mutta ei sairaalassa, jossa tuon 3 915,39 €/kk saa vasta, kun on työskennellyt 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä (liite 3).
https://www.kt.fi/sopimukset/laakarit/2020-2021/liite-1-terveyskeskusten-laakarit
https://www.kt.fi/sopimukset/laakarit/2020-2021/liite-3-sairaalalaakarit/palkkaus
Kiitos kysymyksestä ja palautteesta!
Sonja Aukee
Puheenjohtaja
Edunvalvontavaliokunta
sonja.aukee@nly.fi
