Tulevat hyvinvointialueet luovat perusteet uudelle sote-palvelujärjestelmälle. Nyt on viimeistään aika muurata terveydenhuollon kivijalka, perusterveydenhuolto, vahvaksi ja turvata myös veronmaksajalle kalliin erikoissairaanhoidon toiminta. Uutta terveydenhuoltojärjestelmää rakentaessa tulee huomioida yksiköiden tehtävät ammattilaisten kouluttajana. Lääketiede on erottamaton osa vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelujärjestelmän johtamista.
1. Perusterveydenhuoltoon panostaminen on tutkittu keino vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia
Terveyskeskuslääkärien mitoitus on pysynyt vuosikymmenet ennallaan, vaikka väestö vanhenee, sairaustaakka kasvaa ja tehtäviä on siirretty sairaalasta terveyskeskukseen. Lääkärin tulee voida tehdä työnsä huolellisesti, ilman jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.
Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää sekä terveydenhuollon ammattilaisia että terveydenhuollon ammattilaisten työtä tukevaa henkilöstöä. Tuloksena on tyytyväisempiä potilaita, sitoutuneempia työntekijöitä ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Nykyinen henkilöstömitoitus perusterveydenhuollossa on riittämätön ja epätarkoituksenmukaisesti kohdennettu, mikä karkottaa ammattilaiset muualle. Lääkärit tekevät perusterveydenhuollossa keskimäärin päivän viikossa muille ammattiryhmille paremmin soveltuvia tehtäviä.
2. Riittävät perusterveydenhuollon ja hoivan palvelut auttavat myös akuutisti sairastuneiden hoitoa päivystyksissä
Päivystyspoliklinikalla hoidetaan akuutisti sairastuneita potilaita, joiden hoito ei voi odottaa – tai niin sen pitäisi olla. Tänä päivänä päivystyksessä hoidetaan paljon potilaita, joiden hoitaminen perusterveydenhuollossa olisi sekä kustannustehokkaampaa että inhimillisempää. Yhteispäivystyksien kuormittavuus on kasvanut merkittävästi. Riittämätöntä perusterveydenhuollon resursointia paikataan kalliilla päivystyskäynneillä.
Ikäihmisten hoiva- ja vuodeosastopaikkoja on jatkuvasti vähennetty ja myös aidosti hoivaa tarvitsevilta ihmisiltä vaaditaan kotonapärjäämistä. Nämä potilaat päätyvät lopulta päivystykseen – usein toistuvasti. Samalla hoivapaikkoja terveyskeskuksissa odottavat potilaat hidastavat potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidon päivystyksistä tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan terveyskeskukseen. Riittämätön hoivapalvelujen resursointi johtaa estettävissä oleviin päivystyskäynteihin ja päivystyksen kuormittumiseen.
3. Hyvinvointialueilla on tärkeä koulutustehtävä
Lähes jokainen hyvinvointialueiden vastuulla oleva terveydenhuollon yksikkö osallistuu terveydenhuollon ammattilaisten koulutustehtävään. Kouluttamista varten yksiköillä tulee olla riittävät resurssit ja osaava kouluttajahenkilöstö. Laadukas koulutus on avain tulevaisuuden vaikuttavaan terveydenhuoltoon ja sitouttaa alueelle erityisesti nuoria lääkäreitä ja kokeneita kouluttajalääkäreitä.
4. Terveydenhuollon johtaminen vaatii lääketieteellistä osaamista
Terveydenhuollon hoidon kustannukset syntyvät pääosin lääketieteellisistä hoitopäätöksistä ja lääketieteellistä johtamista ei voi erottaa terveydenhuollon johtamisesta. Lääketieteellisen hoidon vaikuttavuuden ymmärtäminen on keskeistä sekä parhaan hoidon että resurssien käytön kannalta. Kliinisen työn johtamisen lisäksi lääkäreillä tulee olla merkittävä rooli koko terveyspalvelujen ja terveydenhuollon johtamisessa.
Lisätietoja:
Riku Metsälä, puheenjohtaja
riku.metsala@nly.fi
Henri Viitanen, terveyspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja
henri.viitanen@nly.fi
Nuorten Lääkärien Yhdistys
