Suomalaisista medisiinareista ulkomailla on totuttu puhumaan ”kuudentena tiedekuntana”. Kun heidän lukumääränsä viime lukuvuonna ylitti jo tuhannen rajan, voidaan kohta puhua jo seitsemännestäkin tiedekunnasta. Joka tapauksessa kyseessä on suurin suomalainen ”lääkärikoulu”. Oletettavasti lukumäärä on tälle vuodelle edelleen kasvanut.
Lukumäärä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti : viisi vuotta aiemmin määrä oli tasolla 350. Suurimmat opiskelijamäärät viime vuonna Kelan tilastossa ulkomaille opintotukea saaneiden medisiinarien joukossa olivat Ruotsissa (329), Latviassa (191), Romaniassa (139) ja Virossa (106). Perinteisen Tarton yliopiston ohi ovat viime vuosina mitalisijoille painaneet Latvia ja Romania.
Ilmiö ei sinänsä ole meille uniikki. Peräti noin 3200 norjalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla, lähes saman verran ruotsalaisia.
Ylivoimainen valtaosa suomalaisista medisiinareista aikoo valmistuttuaan palata takaisin kotimaahan. Kyselyssä vain 3 % ilmoitti, että varmuudella ei aio palata takaisin Suomeen valmiina lääkärinä.
Lääketiede on aina ollut ja on universaalia. Nykynuoriso on kansainvälistä ja siten on luontevaa, että opintoja tehdään myös ulkomailla. Valtaosa suomalaisista medisiinareista opiskelee EU/ETA-alueella ja siten ammattipätevyysdirektiivin tutkintojen tunnustamisen perusteella lääkärin oikeuksien saaminen kotimaassa on lähes automaattista. Muutama vuosi sitten direktiivin uudistamisen myötä tullut mahdollisuus edellyttää myös EU:n sisällä liikuttaessa riittävää kielitaitoa ei aiheuta suomalaisille ongelmaa.
Valviran suunnalta on välillä väläytelty lääketieteen opiskelijoiden lääkärin sijaisuusmahdollisuuksien rajoittamista tai jopa poistamista. Erityisesti esillä tämä on ollut ulkomailla opiskelevien osalta. He nimenomaan kaipaisivat mahdollisuutta jo opiskeluaikana tutustua kesäaikana suomalaiseen terveydenhuoltoon, joka ei heille opintojen perusteella ole tuttua. Riittävä seniorituki ja opastus ovat tietysti tarpeen, samoin varmistus siitä, että kyseisen erikoisalan kurssi on jo suoritettu. Samaan tapaan kuin kotimaassa opiskeleville, heillekin loma-aikaiset sijaisuudet muodostavat olennaisen epävirallisen osan curriculumia.
Olennaisin viesti kuitenkin tässä kaikessa on se, että tämä suurin suomalainen koulutusyksikkö tulee ottaa huomioon kotimaisessa koulutusmääräsuunnittelussa. Nyt alkaa olla korkea aika vähentää kotimaista sisäänottoa!
ONNITTELUT 90-VUOTIAALLE NLY:LLE !!
