Erehdykset, virheet ja mokat ovat usein hyvin hauskaa luettavaa. Niitä tarjoilee uusi kirja Tuhansien mokien maa – Tunaroinnin Suomen historia. Siinä Vesa Sisättö kertoo viisikymmentä tarinaa kotimaisesta epäonnistumisesta. Top 5 mokien joukossa on mm. Helsingin nuorisolautakunnan päättämä Aku Ankan tilauksen kieltäminen 1977 sillä perusteella, että ankoilla ei ollut housuja ja että Akun ja Iineksen suhdestatus oli epäselvä, sekä Spede Pasasen vuoden 1999 elokuva Naisen logiikka, jonka näki tiettävästi 304 katsojaa.

Torpan Poika listaa tähän suomalaisen terveydenhuollon lähihistorian Top 5 kummallisinta mokaa :

1. Eurolääkärikoulutus

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen 1994 meillä implementointiin direktiivi yleislääketieteen erityiskoulutuksesta ja luotiin kaksoislaillistusjärjestelmä. Koko muu Eurooppa oli ymmärtänyt direktiivin toisella tavalla. Mokan muuttamiseen menikin sitten vain 17 vuotta …

2. Sote-uudistus

Tätä on veivattu reilut 10 vuotta eikä valmista tunnu tulevan. Edellisellä kierroksella yritettiin samalla tehdä kuntauudistus. Nyt ollaan vääntämässä maakuntia kasaan. Ja voipi olla, että siihen kompastutaan tällä kertaa.  Ja ainoana maana maailmassa ollaan koplaamassa yhteen terveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Voiko olla, että Suomi on oikeassa ja koko muu maailma väärässä?

3. Fiftyfifty – sääntö

Kansallisen terveysprojektin helmiä vuodelta 2003. Perusteltiin koulutuksellisilla syillä, vaikka oli silkkaa työvoimapolitiikkaa. Jos tarkoituksena oli nopeuttaa erikoistumista, oli lopputulos päinvastainen. Tästä vissiin ollaan vähitellen pääsemässä eroon…

4. Lääkärikoulutuksen kasvattaminen 2000-luvulla

Myönnetään, vaikea laji. Mutta samaan aikaan, kun ns. lääkäripula on helpottumassa on edelleen lisätty kotimaista koulutusta. Ja Euroopassa pyörii tämä kuudes tiedekunta. Soten säästötavoitteiden myötä terveydenhuollosta tulee katoamaan 60 000 työpaikkaa. Eivätkä lääkäritkään ole tässä suojassa.

5. Hoitajien muuntokoulutus

Opetusministeri Maija Rask puski väkisin vuonna 2003 läpi tämän hankkeen. Tavoitteena oli saada lääkäreitä terveyskeskuksiin Pohjois- ja Itä-Suomeen. Parin muun tiedekunnan kieltäydyttyä, Turun yliopisto lopulta otti syötin. Ja hyötyikin siitä selvästi : tuli resursseja lääkärikoulutukseen ja hammaslääkärikoulutuskin ihan yllättäen kaupan päälle takaisin Turkuun. Rahaa paloi, mutta ei tullut Turusta lääkäreitä muun Suomen terveyskeskuksiin. Eikä koulutuskaan ollut oikeastaan lyhyempää kuin muuten. Hanke kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto kyseli perään, että oliko tämä järkevää veronmaksajien rahan käyttöä …