Potilas-lääkäri -suhteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että potilas voi luottaa lääkärinsä. Lääkärin salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan aina ole täysin yksiselitteinen. Oheen on koottu yleisimpiä salassapitovelvollisuutta koskevia kysymyksiä, joita lääkäri työssään toistuvasti kohtaa.
Mitkä potilastiedot ovat salaisia?
– Kaikki potilasasiakirjoissa oleva tieto on salassa pidettävää. Myös lääkärinä kuultu muu tieto on lähtökohtaisesti arkaluonteista ja kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin.
Missä tilanteessa arkaluonteisten potilastietojen käsittely on sallittua?
– Silloin kun tietoja tarvitaan hoidon järjestelyssä, suunnittelussa, toteuttamisessa tai seurannassa. Myös hoitoon liittyvän korvausvaatimuksen selvittäminen tai tieteellinen tutkimus voivat antaa luvan perehtyä tietoihin.
Voinko avata kenen tahansa potilaspaperit työpaikalla?
– Vain sellaisen potilaan tietoihin saa tutustua, joka on tällä hetkellä tai on ollut sinun hoidettavanasi. Tietosuojavaltuutettu lausui 23.9.2011, että oman ammattitoimintansa kehittämiseksi lääkäri voi selvittää potilaansa jatkohoitoa ja esimerkiksi tarkistaa diagnostista pohdintaansa.
Saako potilastietoja paljastaa, jos potilas on jo kuollut?
– Salassapito jatkuu 50 vuoden ajan kuoleman jälkeen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi vastikään huomautuksen, kun lääkäri oli luovuttanut potilastietoja kirja- ja elokuvaprojektia varten ulkopuolisille lainvastaisesti.
Milloin potilastietoja voi luovuttaa hoidon ulkopuoliselle ns. pakkotilassa?
– Jos potilas esimerkiksi lähtee vahvassa humalassa ajamaan autoa heti vastaanoton jälkeen, tulee lääkärillä olla oikeus ilmoittaa liikennettä uhkaavasta välittömästä vaarasta poliisille.
Minkälaisesta rikoksesta saa kertoa viranomaisille?
– Jos lääkäri saa tietoonsa tekeillä olevan törkeän rikoksen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille. Ilmoitusvelvollisuus ei koske jo tapahtuneita rikoksia. Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan jo tapahtuneista rikoksistakin poliisille, jos lääkäri epäilee lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta.
Ilmoitusvelvollisuus kattaa joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen ja törkeän huumausainerikoksen. Näistä rikoksista on mahdollista saada kuuden vuoden tuomio.
Mitä ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voi seurata?
– Jos ei anna tietoa rikoksesta viranomaisille silloin, kun rikos vielä olisi estettävissä, ja rikos lopulta tapahtuu, voi saada syytteen törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä. Seuraus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Jos poliisi jo selvittelee tällaista tapahtunutta rikosta tai lääkäri on oikeudessa todistamassa, voiko hän silloin antaa tietoja vapaasti?
– Lääkäri ei voi antaa tietoja oma-aloitteisesti poliisille. Esitutkintaviranomaisten tai tuomioistuimen pyynnöstä voi salassapidon rikkoa mutta silloinkin vain ns. kuuden vuoden rikosten osalta. Potilaan suostumuksella voi toki aina todistaa.
Jos lääkäri on oikeudessa vastaajana vaikkapa hoitovirheen takia tai asianomistajana esimerkiksi reseptiväärennöksen vuoksi, saako salassapidon rikkoa?
– Tällöin salassapitovelvollisuus väistyy vain välttämättömiltä osin.
Mihin kaikkiin lakeihin ja asetuksiin lääkärin on salassapidon puolesta hyvä perehtyä?
– Kannattaa tutustua Finlex-tietokantaan netissä. Sieltä löytyvät sekä oheiset lait että niiden pohjalta annetut ennakkotapaukset ja muut käsittelyt.
Lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus seuraavissa tilanteissa:
- Tartuntatauti- ja ammattitauti-ilmoitus (Tartuntatautilaki 23 §)
- Ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi (Holhoustoimilaki 91 §)
- Ilmoitus muutoin kuin tilapäisesti menetetystä ajoterveydestä (TLL 73a §)
- Velvollisuus ilmoittaa lapsen syntymästä (Väestötietoasetus 1 a luku 5 a §)
- Velvollisuus ilmoittaa kuolemasta (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 1 §)
- Lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus lapseen kohdistuvasta seksuaalirikosepäilystä (Lastensuojelulaki 25 §, 25 c)
- Ilmoitusvelvollisuus ja ilmoitusoikeus ampuma-aseen hallussapitoon sopimattomasta henkilöstä (Ampuma-aselaki 114 §)
- Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §