Kiireettömän hoidon sähköisessä hoidontarpeen arviossa kunnallisten terveyspalveluiden käyttäjä kuvailee vaivansa verkkopalvelulle, jonka algoritmi arvailee taudin laatua oireiden perusteella. Terveyskeskuksen puhelinajanvarausta järjestelmä ei kuitenkaan vielä ole syrjäyttämässä, sillä Valviran mukaan sähköinen asiointi saa olla toistaiseksi vain vaihtoehto perinteisten tapojen rinnalla. Palvelu on otettu käyttöön vasta muutamissa kunnissa, mutta kiinnostus sähköisten asiointipalveluiden lisäämiseen kasvaa koko ajan

”Kunnallinen sähköinen hoidontarpeen arvio toimii samaan tapaan kuin yleinen, kuluttajille suunnattu verkkopalvelu Klinik.fi”, selittää Klinik-verkkopalvelun taustalla olevan Klinik Finlandin operatiivinen johtaja LL Petteri Hirvonen. Klinik-verkkopalvelussa kuka tahansa voi tunnistaa vaivansa kuvaamiensa oireiden perusteella ja hakea samalla sopivaa hoitoa tarjoavan julkisen tai yksityisen palveluntarjoajan. Käyttäjä kertoo klikkaamalla vaivansa sijainnin ja oireensa, ja näiden tietojen perusteella järjestelmän lääketieteellinen algoritmi osaa ehdottaa mahdollisia vaivoja.

Sama palvelu on mahdollista valjastaa myös kunnalliseen terveydenhuoltoon, jossa se toimii sähköisessä hoidontarpeen arvioinnissa. Klinikin tarjoama palvelu on toistaiseksi käytössä kourallisessa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Hoidontarpeen arviossa käytettävä palvelu on yhdistelmä esitietolomaketta ja Klinikin oireiden perusteella vaivoja tulkitsevaa algoritmia, joka on suunniteltu yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. ”Kunnallisessa hoidontarpeen arviossa palvelun algoritmista otetaan vielä vähän enemmän irti”, Hirvonen kommentoi. ”Kaikesta tästä muodostuu kokonaisuus, jolla tunnistetaan alustavasti potilaan vaiva ja sen kiireellisyys ja ohjataan potilas oikeaan hoitopaikkaan.”

Sähköisen hoidontarpeen arvion tilaava kunta on mukana suunnittelemassa arviointiin käytettävää kysymyspatteristoa. Hoidontarpeen arvion perusteella saatetaan tarjota käyttäjälle ajanvarausta tai opastusta itsehoidossa, samaan tapaan kuin puhelinajanvarauksessakin. Lisäksi voidaan kehottaa ottamaan uudelleen yhteyttä, mikäli vaiva ei parane kotikonstein.

Hirvosen mukaan sähköisessä hoidontarpeen arviossa yksi päätavoitteista on kaikkia osapuolia kuormittavan puhelinajanvarauksen poistaminen. Hirvosen kokemuksen perusteella etenkin maanantaiaamut ovat puhelinajanvarausta hoitavalle henkilöstölle rankkoja. Sama henkilöstö käsittelee Hirvosen mukaan monessa kunnassa myös sähköisiä hoidontarpeen arvioita. Erona on se, että sähköisen palvelun kautta tulevat yhteydenotot voi käsitellä silloin, kun siihen on työpäivässä parhaiten aikaa. ”Tällöin hoitohenkilöstö ehtii paremmin tekemään niitä töitä, joihin heidät on oikeasti koulutettu”, Hirvonen toteaa.

Samoilla linjoilla on Mäntyharjun kunnan johtava lääkäri Antti Hoberg. Mäntyharjun terveyskeskuksessa sähköinen hoidontarpeen arvio otettiin käyttöön syksyllä 2015. Hobergin mukaan palvelu on kätevä paitsi hoitohenkilöstölle, myös ennen kaikkea kuntalaiselle. ”Perinteinen puhelinajanvaraus kiireettömissä terveysasioissa monille turhauttavaa. Puhelimitse asioiminen tietää lähes aina jonottamista, eivätkä kaikki osaa aina kertoa vaivastaan selkeästi.” Hobergin mukaan sähköinen palvelu, jossa esitietojen ja oireiden täyttämiseen voi käyttää niin pitkän ajan kuin haluaa, on osalle kuntalaisista merkittävä parannus. Ja kun puhelinlinjat ovat auki vain tiettynä aikana, on sähköinen palvelu käytettävissä vuorokauden jokaisena tuntina. ”Palvelu helpottaa esimerkiksi kiireisten työssäkäyvien ja lasten vanhempien asiointia huomattavasti”, Hoberg listaa.

Kuntalainen löytää palvelun kunnan nettisivuilta ja tunnistautuu syöttämällä esitietolomakkeeseen henkilötunnuksensa. Vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ei tarvita. Petteri Hirvosen mukaan Klinik on perehtynyt käyttäjien tapaan toimia netissä. ”Vahva tunnistautuminen laskee minkä tahansa palvelun käyttäjämääriä merkittävästi.” Koska Klinikin tarjoamassa palvelussa on kyse yhdensuuntaisesta, suojatusta viestinvälityksestä, ei vahvalle tunnistautumiselle ole Hirvosen mukaan tarvetta. Ideana on tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä käytettävissä oleva palvelu. ”Vasta silloin palvelusta on täysi hyöty sen käyttäjille.”

Kuntien tavoissa järjestää sähköinen hoidontarpeen arvio ja siihen liittyvä kommunikointi on eroja, mutta kaikkia sitoo terveydenhuoltolaki: terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Klinikin tarjoamassa palvelussa ei ole toistaiseksi erillistä mahdollisuutta kuntalaisen kanssa kommunikointiin. Petteri Hirvosen mukaan pyörää on turha keksiä uudelleen, sillä ihmiset ovat jo tottuneet esimerkiksi sähköpostiin. ”Lain mukaan sähköpostilla saa olla terveyspalveluiden käyttäjään yhteydessä esimerkiksi ajanvarausasiassa”, Hirvonen toteaa. Hoidollisista yksityiskohdista sähköpostitse ei saa sopia, sillä ulkopuolisen on mahdollista päästä käsiksi sähköpostin sisältöön. Mäntyharjulla on päädytty hoitoonohjauksen suhteen kompromissiin: sähköisen hoidontarpeen arvion täyttäneeseen kuntalaiseen otetaan yhä yhteyttä puhelimitse. Antti Hobergin mielestä käytäntö vie osan sähköisen palvelun täydestä hyödystä, mutta on käytännössä pakon sanelema.

Mäntyharjulla on tutkittu, ketkä sähköistä asiointia käyttävät. ”Jo ennalta tiedettiin, että vain vähemmistö kuntalaisista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen hoidontarpeen arvion lanseeraamisen jälkeen käyttäjämäärät lisääntyivät asteittain, ja aina kun palvelua mainostettiin esimerkiksi kunnan lehdessä, kävijöitä tuli lisää.” Kun käyttäjien taustatietoja tarkasteltiin lähemmin, huomattiin yllättäen, että käyttäjiä oli tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Hobergin mielestä erityisesti vanhusten ei monesti uskota käyttävän sähköisiä palveluita. ”Se ennakkoluulo osoittautui tutkimuksessamme vääräksi.”

Näillä näkymin palvelun käyttö päättyy Mäntyharjulla, kun kunnasta tulee osa Etelä-Savon sotea. Sopimus sähköisen hoidontarpeen arvion järjestämisestä yhteistyössä Klinikin kanssa katkeaa, kun alueen kuntien terveyspalvelut yhdistyvät tammikuussa 2017. Päätöksiä sähköisen asioinnin jatkamisesta ei ole soten osalta vielä tehty. Hobergin mukaan vastaanottopalveluita tullaan kuitenkin kehittämään myös sotessa.

Vantaalla kuntalaisen on jo nyt mahdollista varata tietyin rajoituksin sekä lääkärin että hoitajan vastaanottoaikoja sähköisesti. Alkuvuodesta 2017 Vantaan Myyrmäen terveysasemalla on suunnitelmissa aloittaa sähköisen hoidontarpeen arvioinnin kokeilu. Myöhemmin kokeilun on tarkoitus laajeta muihinkin Vantaan terveysasemiin. Vantaan terveyspalvelupäällikkö Ritva Tauriaisen mukaan tavoitteena onkin lisätä sähköistä ajanvarausta helpottamalla hoidontarpeen arviota. Vantaalla sähköisen hoidontarpeen arvion odotetaan myös tuovan kuntalaisille parempaa ohjausta omahoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Kuten muuallakin, myös Vantaalla tähdätään siihen, että henkilöstö voisi käyttää työaikansa tehokkaammin. ”Automatisoituvan hoidontarpeen arvion myötä asiakkaan hoitoketjun alkupäästä poistuu jopa useita henkilöresurssein toteutettua arviovastaanottoa”, Tauriainen laskee. Hän uskoo myös lääkärin vastaanottojonojen lyhenevän, sillä uudistuksen myötä vastaanotoille odotetaan aiempaa vähemmän, mutta selkeämmin apua tarvitsevia potilaita.

Sähköinen hoidontarpeen arvio kunnallisessa terveydenhuollossa

– Kuntalainen täyttää esitietolomakkeen ja kuvaa oireidensa sijaintia ja laatua. Palvelun käyttämä lääketieteellinen algoritmi osaa käyttäjän antamien tietojen perusteella ehdottaa sopivia ”esidiagnooseja”.
– Tiedot välittyvät esimerkiksi kunnan terveyspalvelujen ajanvarauksessa työskenteleville sairaanhoitajille.
– Sairaanhoitajat käsittelevät yhteydenoton viimeistään kolmen päivän kuluessa ja ottavat yhteyttä käyttäjään ajanvarauksen tekemiseksi. Käyttäjä saattaa saada myös itsehoito-ohjeita.
– Yhä isompi osa vaivoista pyritään hoitamaan tai ennaltaehkäisemään entistä paremmilla omahoito-ohjeilla. Näin vastaanotoille päätyisi aiempaa vähemmän, mutta selkeämmin apua tarvitsevia potilaita.
– Palvelu on toistaiseksi käytössä muutamilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Osa kunnista tarjoaa mahdollisuutta myös sähköiseen ajanvaraukseen.

Teksti: Nico Vehmas