Seinäjoen keskussairaalan aikuispsykiatria oli viiden tähden ja täyden sadan pisteen koulutuspaikka Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Koulutuspaikkakyselyssä 2021. Siellä yhteisöllisyys ja seniorien tuki ovat erikoistuvien mielestä huippulaatua ja erikoistuvien äänet kuullaan.
Nuoret lääkärit arvottavat Seinäjoen keskussairaalan aikuispsykiatrian yksikön yhdeksi Suomen parhaista erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikoista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva yksikkö nousi huippusijoille Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakyselyssä. Se sai arvioinnissa viisi tähteä ja täydet sata pistettä. Saavutus tarkoittaa, että jokainen yksikössä erikoistumassa ollut suosittelisi koulutuspaikkaa muille. Tähän ylsi vain kymmenen koulutuspaikkaa koko Suomessa. Psykiatristen yksiköiden keskiarvo oli kolme tähteä. Selvää siis on, että Seinäjoen keskussairaalan aikuispsykiatriassa asioita tehdään poikkeuksellisen hyvin.
”Timanttinen koulutuspaikka”, kehaisi palkitsijan onnittelut Etelä-Pohjanmaalle tuonut NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Katariina Kökkö. Yksikkö sai erikoistujilta loistavaa palautetta koulutusmahdollisuuksista, seniorilääkäreiden antamasta vankasta tuesta ja jatkuvasta mahdollisuudesta konsultoida ketä tahansa erikoislääkäriä. Työnkuvaa pidettiin mielekkäänä ja opettavaisena. Työilmapiiri ja työyhteisö koettiin äärimmäisen hyviksi.
”Yksi erityisen arvokas esiin noussut asia on kuunteleva, avoin johtaminen. Se on nykyään hyvin tärkeää ja heijastuu työntekijöiden hyvinvointiin”, Kökkö sanoo.
Psykiatrian toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Antero Lassila ja sairaalapalveluiden johtaja, ylilääkäri Tiina Ojanpää pitävät tunnustusta suuressa arvossa. Siinä on Lassilan mukaan makustelemista pitkäksi aikaa. Sitäkin hienommalta tunnustus tuntuu juuri nyt, kun takana on lääkärivajetta ja poikkeuksellisen raskas koronavuosi. Ilman yhteen hiileen puhaltamista ei olisi selvitty. Sen sanovat niin erikoistuvat lääkärit kuin ylilääkäritkin.
Koukuttava erikoisala ja yksikkö
Kyselyn tulos on hyvin merkityksellinen, sillä peräti kolmannes yksikön lääkäreistä on erikoistujia. Heillä on iso rooli arjen pyörittämisessä ja työyhteisössä. ”Erikoistuvat elävöittävät yhteisöä ja tuovat tullessaan uusia tuulia ja uutta iloa. Toiveena on tietysti aina, että heistä mahdollisimman moni jäisi taloon erikoistumisen jälkeenkin”, Lassila sanoo.
Tiina Ojanpääkin kertoo valinneensa aikanaan psykiatrian omaksi alakseen Seinäjoella tekemänsä erikoistumisjakson seurauksena. ”Kyselytulokseen on vaikuttanut merkittävästi myös Tampereen yliopiston psykiatrian oppiaineen hyvin toteutuva erikoislääkärikoulutusohjelma”, kertovat erikoistuvien lääkäreiden ohjauksesta vastaavat ylilääkärit.
Psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen voikin suorittaa lähes kokonaan Seinäjoella kera kuuden kuukauden yliopistosairaalajakson Tampereella. Seinäjoen erikoistuvan lääkärin koulutusryhmä on kooltaan yleensä 8–12 osallistujaa ja varsin toimiva erikoistuvien lääkäreiden ryhmämuotoiseen kouluttautumiseen. Erikoistuvien lääkäreiden tutkimustyön ohjaukseen työpanostaan antavat oppiaineen professorit sekä sairaanhoitopiirissä työskentelevä päihdelääketieteen professori.
Psykiatrian toimintayksikkö muutti syksyllä 2021 Törnävän sairaalasta upouusiin tiloihin M-taloon, joka on monen palvelun keskus Seinäjoen keskussairaalan kupeessa.
Uudessa osoitteessa psykiatrian toiminnot on tuotu keskelle arkista elämänmenoa.
M-talossa toimii psykiatristen palveluiden lisäksi muun muassa kirjasto, ravintola, sairaalakoulu ja riippuvuusklinikka, ja kuka tahansa voi varata M-talon liikunta-, kokous- ja saunatiloja. Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen toiminnot täyttävät M-talon yhden kerroksen. Avoimuudella halutaan murtaa ennakkoluuloja ja estää ketään leimaantumasta asiakkaaksi tullessaan. Tässä on palautteen mukaan onnistuttu todella hyvin.
”Aina joku vastaa”
Psykiatreista on valtakunnallisesti kova pula, sillä heitä valmistuu vähemmän kuin eläköityy. Hyvä maine on näillä markkinoilla valtti. Moni erikoistumassa oleva kertookin tulleensa Seinäjoelle paikan maineen takia.
Hanna Laukkanen on kolmatta vuotta erikoistumassa ja viihtyy aikuispsykiatriassa hyvin. Työssään hän pitää monipuolisuudesta, ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta ja mahdollisuudesta pohtia asioita rauhassa.
”Työyhteisö on mahtava ja ilmapiiri hyvä. Konsultaatio toimii: aina joku senioreista vastaa puhelimeen ja tekee sen ystävällisesti. Työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Täällä pystyy myös vaikuttamaan omaan työpäiväänsä, ja joustoa löytyy”, hän listaa. Laukkaselle on selvää, että hän haluaa pysyä Seinäjoella. ”Olen täältä kotoisin, ja tukiverkoston läheisyys etenkin lapsiperheen arjessa on tärkeää. Arvostan lisäksi luonnon läheisyyttä ja hyviä harrastusmahdollisuuksia.”
Tamperelainen Ilari Ryhänen on tehnyt Seinäjoella nyt reilun vuoden yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoon liittyviä opintoja. Hän on juuri valmistumassa, ja virka olisi ollut Tampereella odottamassa psykiatrian reunapalvelun jälkeen.
Mutta kun psykiatrialle antoi pikkusormen, se kiskaisi koko käden.
Kokemus on ollut niin hyvä, että suunnitelmissa on jatkaa erikoistumista psykiatriaan, toivottavasti Seinäjoella. Se oli iso päätös ja tietää päivittäisen pendelöinnin jatkumista. Hyvän työyhteisön takia Ryhänen on siihen valmis.
”Ei tällaista porukkaa ja henkeä joka paikassa ole. Arvostan täällä myös johtamistapaa. Johtamista ei tehdä sähköpostilla. On erikoista, että ylilääkärikin tekee päivystysvuoroja”, Ryhänen sanoo.
Hänellä on intohimoinen suhtautuminen työhön. ”On hienoa huomata, että ympärillä on samanlaisia, asiastaan innostuneita lääkäreitä. Ammatilliset keskustelut työkavereiden kanssa ovat työn suola.”
Erityissopimuksella Seinäjoelle
EPSHP:n aikuispsykiatrian yhteisöllisyys ja työilmapiiri tekivät vaikutuksen Arttu Niemeen kesäkandina vuonna 2015. Paikka veti puoleensa, kun tuli aika erikoistua. Nyt hän tekee Seinäjoella psykiatrin erikoistumisopintoihinsa kuuluvaa työjaksoa kahden vuoden sopimuksella. Hän opiskelee Oulun yliopiston psykiatrian erikoislääkärin koulutusohjelmassa, mutta halusi ja sai tulla erikoistumaan EPSHP:lle erityissopimuksella.
Yksikkö ottaa hänen mukaansa nuoren lääkärin vastaan erittäin hyvin. ”Erikoistuva saa äänensä päättäjille helposti kuuluviin, ja toiveet otetaan huomioon.
Työtä lähdetään suunnittelemaan yksilöllisesti ja mielenkiinnon kohteita kuunnellen.
Ei sanelupolitiikalla, vaan sillä ajatuksella, että erikoistuja pääsisi itselleen asettamiinsa tavoitteisiin”, hän kuvaa.
Ilmapiiriä vahvistetaan joka päivä aamukahvilla. ”Saman pöydän ääressä on joka aamu niin toimialajohto kuin avohoidon ja osastojen ylilääkärit. Se on paikka, jossa voidaan luontevasti ja helposti pohtia asioita ja hakea ratkaisuja yhdessä. Asioiden kanssa ei jää yksin. Koska johtoporraskin tekee ruohonjuuritason työtä, se myös tietää, mitä kentällä tapahtuu ja mitä työ vastaanotolla on. Halu ja tavoite on aina se, että kukaan ei kuormita itseään”, Niemi ruotii.
”Miten jaksat” on tärkeä kysymys
Lassilan mukaan Seinäjoen psykiatrian provinssiklinikka on jo vuosien ajan ollut suosittu kesätyöpaikka lääkärityötään aloittavien lääketieteen opiskelijoiden parissa. ”Viime vuosikymmenelläkin klinikassamme aloitti lääkärityönsä ainakin 120 uutta, neljä vuotta onnistuneesti opiskellutta lääketieteen kandidaattia”, Lassila kertoo.
Kesäkandin pestiin kuuluu tietenkin Provinssi-lippu kaupan päälle: pitäähän tulija perehdyttää työn lisäksi myös alueeseen. ”On ollut upea mahdollisuus koko työyhteisölle saada olla mukana tukemassa ja ohjaamassa työuraansa aloittavia nuoria lääkäreitä. Nuorelle lääkärille ei millään soisi riittämätöntä perehdytystä ja tukea työuransa alkutaipaleelle”, Lassila toteaa.
Tamperelainen Lari Lehtovirta oli Seinäjoella ensimmäisen kerran kesäkandina vuonna 2018.
Nuorta kandia tietenkin alussa jännitti, mutta hieno vastaanotto ja seniorituki antoivat hyvän alun.
Tuo kokemus oli erityisen tärkeä, ja Seinäjoki jäikin Lehtovirran mieleen erityisenä paikkana, jonne hän halusi reunaopinnoissaan palata. Hän on toistaiseksi erikoistumassa yleislääketieteeseen, mutta psykiatria on edelleen yksi uravaihtoehto.
”Erikoistuvalle annetaan täällä vastuuta asteittain lisää, ja rinnalla on hyvä tuki”, hän sanoo. ”Aamukahvituokiossa käydään läpi päivystysraportti, ja samalla on myös vapaamuotoinen tilaisuus konsultoida tai keskustella mielen päällä olevista asioista. Myös ruokailun jälkeen saatetaan kahvitella yhdessä. Tällaiset pienet, mutta tärkeät hetket työn lomassa rakentavat ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä. Missään muualla kuin täällä ei ole myöskään säännönmukaisesti kysytty, että miten jaksat. Se on tärkeä kysymys, lääkärillekin.”
Verneri Hannula tuli reunajaksolle Seinäjoelle kaverinsa Lehtovirran houkuttelemana. Terveyskeskusmaailmasta tullut Hannula sanoo oppimiskäyrän olleen viime kuukausina jyrkkä. Tietoa on tullut paljon, samoin varmuutta esimerkiksi psykiatristen potilaiden kohtaamiseen ja haastatteluun sekä itsemurhariskin arviointiin. Hän arvostaa sitä, että päätöksiä ei tarvitse tehdä yksin.
”Avuliaiden senioreiden ja huolta pitävän työyhteisön lisäksi meillä on täällä mahtava ja tiivis junioriyhteisö”, hän sanoo. ”Kokemukseni perusteella voin sanoa, että työjakso psykiatrialla on hyödyksi ihan jokaiselle lääkärille. Psykiatrialla voi suunnata niin monenlaiseen. Jokaiselle löytyy vaihtoehtoja, jotka tukevat juuri omaa osaamista parhaalla mahdollisella tavalla.”
Pieni poliklinikka on monipuolinen koulutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatria tarjoaa erikoistuville lääkäreille monipuoliset mahdollisuudet nähdä erilaisia yksiköitä. Keskussairaalan yhteydessä Seinäjoella toimivien yksiköiden lisäksi voi lähteä maakunnan poliklinikoille pienemmille paikkakunnille.
Kurikan psykiatrisella poliklinikalla erikoistuvat ottaa sydämellä vastaan ylilääkäri, psykoanalyyttinen kouluttaja ja kouluttajapsykoterapeutti Ulla Soini.
”Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olemme saaneet erikoistuvia myös maakuntaan. Viime vuosien aikana heitä on ollut meillä kolme. Toki minulla on omakin lehmä ojassa: meillä on kahden lääkärin poliklinikka, ja minä olen tiimissämme ainut lääkäri. Toinen vakituinen olisi hienoa saada.”
Erikoistuvien jaksot Kurikassa ovat olleet vuoden tai kahden mittaisia. Soini painottaakin, että jakson avohoidon poliklinikalla olisi hyvä olla aina vähintään vuoden mittainen, jotta lääkäri pääsee näkemään prosessin etenemistä. ”Vakavissa psyykkisissä sairauksissa kun ei muutamassa kuukaudessa vielä suuria muutoksia ehdi tapahtua.”
Avohoidon praktiikka on Soinin mielestä psykiatreille hyvä paikka erikoistua, sillä siellä on vastassa koko työkentän kirjo, ja asioita on ratkottava itsenäisesti. ”Hyvin opettavainen on myös moniammatillisen tiimimme viikoittainen palaveri, jossa pääsee näkemään paljon muitakin tapauksia kuin ne, mitä itse hoitaa.”
Soini varaa viikoittain yhteisen tunnin mentorointiin. Siinä käydään läpi erikoistuvan kysymyksiä esimerkiksi hoidosta, diagnostiikasta ja lääkityksistä. Kaikkiin kysymyksiin ei pysty perehtymään viikon mittaan lennosta, joten näihin kokoontumisiin on hyvä kerätä kiireettömiä asioita käsiteltäväksi.
Soinille on tärkeää, että kun erikoistuva tulee taloon, hänen kanssaan istutaan alas ja käydään läpi myös teknisiä asioita ajanvarauskirjasta lähtien ja keskustellaan tulijan omista toiveista.
Kalenterin täyttäminen ja ajankäyttö ovat käytännön asioita, joista hän haluaa puhua.
”Siinä mietitään, millä tahdilla lääkäri haluaa työtä tehdä ja haluaako hän esimerkiksi tehdä sanelut päivän päätteeksi vai pitkin päivää. Muistutan, että paperitöillekin pitää jättää aikaa. Ja tietenkin uusille pitää opettaa tie läheiseen lounaspaikkaan, joka on muuten Suomen paras.” Soini haluaa painottaa lääkäreille sitä, että päivää ei pidä tukkia liian täyteen. ”Erikoistuvat lääkärit ovat nuoria ja heillä on usein pieniä lapsia. Haluan suojella heitä kuormittamasta itseään liikaa. On tärkeä lähteä töistä ajoissa kotiin.”
Soini sanoo, että kyselyssä esiin tullut koulutusmyönteisyys on tärkeää. Täydennys- ja lisäkouluttautuminen on EPSHP:ssä tavallista ja siihen vaikuttaa myös työnantajan myönteinen asenne. Esimerkiksi psykoterapeutin pätevyyden hankkineita on paljon. Tällainen sataa yhteiseen laariin työyhteisön ja asiakkaiden hyväksi.
Teksti: Minna Saloranta
