Uusi vuosi on alkanut, ja näköpiirissä on koronarokotteiden ansiosta pilkahdus valoa. Moni onnekas terveydenhuollon etulinjan soturi on jo saanut ensimmäisen rokoteannoksensaJulkisessa dialogissa rokottamistahti ensimmäisinä viikkoina on ollut rankan kritiikin kohteena.

Kun rokottaminen saadaan rullaamaan täydellä teholla, lopullinen tavoite lähestyy päivä päivältä. Jossain vaiheessa rohkeimmat tulevat esittämään kysymyksen: voiko mikään enää estää onnistumista? Totuus on, että totta kai voi. Traaginen fakta on se, että me ihmiset olemme suurin uhka tämän luvun onnelliselle lopulle.

Rokotevastaisuus on valtaisa uhka ihmiskunnan terveydelle. Tätä kulkutautimyönteisyydeksikin kutsuttua surullista ilmiötä kohtaa terveydenhuollossa usein, mutta erityisen raskauttavaa on, jos siihen syyllistyvät terveydenhuollon ammattilaiset.

On ilmeistä, kuinka keskeistä terveydenhuoltohenkilöstön rokotesuoja on heikkojen ja hauraiden potilaiden hoidossa.

Toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset ovat keskeisessä asemassa hyvän rokotekattavuuden edistämisessä oman esimerkkinsä kautta.

Tehyn 11.1.2021 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan kyselytutkimuksesta, jossa 47 prosenttia siihen vastanneista hoitajista ilmoitti ottavansa koronarokotteen, 37 prosenttia oli epävarmoja päätöksestä ja 16 prosenttia oli kielteisiä rokotteen ottamisen suhteen. Kielteisten ja epävarmojen suuri osuus terveydenhuollon ammattilaisten ryhmässä on huolestuttava.

Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE julkaisi jo 28.5.2019 kannanoton, joka ilmaisee selkeän tavoitteen ammattihenkilöiden sitoutumisesta rokotuksiin: ”– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tulee asettaa työssään potilaan ja asiakkaan etu oman itsemääräämisoikeutensa edelle. Henkilökunnan tulee ottaa rokotteet, jos sille ei ole terveydellistä estettä ja henkilö työskentelee yksikössä, jossa rokottamattomuus voi vaarantaa potilasturvallisuuden. –”

Lääketieteen opiskelijat ovat erityinen riskiryhmä tartuntatautien leviämisen kannalta. Suomen Medisiinariliitto totesi kannanotossaan 30.12.2020, että koulutuksen ja työnteon aiheuttaman klinikoiden, sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien välisen merkittävän liikkuvuuden vuoksi kandit tulisi rokottaa varhaisessa vaiheessa osana terveydenhuoltohenkilöstöä. Tarkempaa rokotussuunnitelmaa ei ole näköpiirissä tammikuun puolivälissä tätä kolumnia kirjottaessa.

Potilastyössä toimiminen ilman asianmukaista rokotesuojaa on vaarallista ja vastuutonta. Ammattiimme liittyy vastuu, johon kuuluu keskeisesti myös rokottautuminen sekä ruohonjuuritason toimenpiteet rokotekattavuuden edistämiseksi. Tehkäämme parhaamme sen eteen, että epävarmoja tai kielteisiä ammattilaisia ja maallikkoja olisi päivä päivältä vähemmän. 

 

Simo Nuuttila
Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja
@Twitter: SimoNuuttila