NLY:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu vankan järjestökokemuksen omaava 27-vuotias pirkanmaalainen, Riku Metsälä. Haastattelimme Metsälää ajan hengen mukaisesti etäyhteyden välityksellä selvittääksemme, kuka tuore puheenjohtaja oikein on ja mitä hänen johdollaan NLY:ltä on odotettavissa tulevalla kaudella.
Järjestön jäsenistöä myötäillen Riku Metsälän oma ura on vasta alkutaipaleella: hän valmistui lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2021 ja on juuri saanut päätökseensä 9 kuukauden terveyskeskuspalvelun Tampereen kaupungilla. NLY:n puheenjohtajuuden lisäksi alkamassa ovat nyt terveydenhuollon erikoislääkärikoulutuksen myötä uudet työtehtävät Pirkanmaan sotealueen avosairaanhoidon projektipäällikkönä, jossa hän muun muassa valmistelee avosairaanhoidon palveluja kohti sote-uudistusta. Kliinistä potilastyötäkin Metsälä tekee mielellään aikataulujen salliessa.
Erikostumissuunnitelmat vaihtuivat järjestötoiminnan myötä operatiivisista aloista hallinnollisiin, mutta lääkärin ammatista Metsälä on haaveillut jo alakoulussa. Ennen lääketieteellistä hän kuitenkin kävi opiskelemassa vuoden verran prosessitekniikkaa Aalto-yliopistossa. Metsälä kertookin, että mikäli ei olisi lääkäri, hän todennäköisesti työskentelisi tekniikan alalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien ruoantuotanto- ja energiaratkaisujen kehittämisen parissa. ”Olen semmoinen leveällä pensselillä maalaaja”, hän sanoo kuvaten mieltymystään suurien kokonaisuuksien hallitsemiseen.
Järjestötoiminnasta Metsälällä on kertynyt kokemusta mittavasti jo nuoruudesta lähtien sukellusharrastuksen ja myöhemmin sukellusvalmennuksen myötä.
”Olin vahvasti mukana Sukeltajaliiton toiminnassa. Sieltä päädyin Hengenpelastusseuran hallitukseen ja sitä kautta olen saanut olla mukana kansanterveydellisissäkin kampanjoissa kuten Viisaasti vesillä -kampanjan kehittämisessä”, hän kertoo.
Lääkisopintojen alettua järjestöaktiiville luonnollinen jatkumo oli koko opiskeluajan kestänyt aktiivisuus Tampereen kandiseuran toiminnassa erilaisissa tehtävissä kuten seuran hallituksessa. ”Ensin toimin kandiseurassa paikallisesti, sitten Medisiinariliitossa pääsihteerinä ja sittemmin puheenjohtajana. Tulin siinä välissä myös valituksi Duodecimin hallituksen opiskelijajäseneksi”, hän jatkaa. Myös toiminta NLY:ssä on Metsälälle tuttua. Ennen valintaansa puheenjohtajaksi hän on ennättänyt toimia NLY:n hallituksessa kaksi vuotta: ensin tarkkailijana Medisiinariliiton puheenjohtajaroolin myötä ja sittemmin taloudenhoitajana vuonna 2021.
Kysyttäessä mikä järjestötoiminnassa vetää puoleensa, Metsälä tietää heti vastauksensa: ”Kyllä se on ihmiset. Toisenlaisia ajatuksia ja koko järjestelmää ymmärtää paremmin, kun tietää minkälaisissa paikoissa ihmiset ovat työskennelleet ja minkälaisia urapolkuja on rakentunut.” Kun on päässyt seuraamaan, kuinka toiset ovat edenneet urillaan, on myös saanut kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä, mitä kaikkea lääkäriys on.
”Se on paljon muutakin kuin sitä, että istuu valkoinen takki päällä vastaanotolla”, hän summaa.
Kahden NLY:n hallituksessa toimimansa vuoden aikana Metsälä oli päässyt näkemään yhdistyksen muutosta ja kasvua. Hän huomasi NLY:ssä potentiaalin muuttua edelleen isommaksi ja vaikuttavammaksi ja että hänellä oli tämän toteuttamiseksi tarjottavana omaa osaamistaan: ”Näin, että siinä oli minun paikkani antaa muutosjohtamispanokseni. Mietitään, mikä on oikeasti tärkeää ja miten toiminta turvataan aina, kun ihmiset vaihtuvat”, hän kuvaa päätöstään puheenjohtajaehdokkaaksi asettumisesta.
Puhumansa muutoksen ja omannäköisensä NLY:n ytimessä on Metsälän mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvan organisaation ja sen jäsenkunnan hyvinvointi: ”Ajattelen, että kun porukka voi hyvin, niin saadaan paljon hyvää aikaan ympärilläkin.” Lisäksi hän peräänkuuluttaa asioiden loppuunsaattamisen tärkeyttä sekä järjestyksellisyyttä, jolla taataan järjestötoimijoiden työn sujuvuus. ”Hyviä hankkeita on aloitettu, ja nyt niitä pääsee saattamaan loppuun”, hän sanoo.
Samassa asiayhteydessä nousee jälleen esille Metsälän arvostus vapaaehtoiseen järjestötoimintaan panoksensa antavia ihmisiä kohtaan.
”Jokaisella on vähän oma tulokulma, mutta varmasti kaikki ajattelevat niin, että halutaan tehdä yhdessä muille kollegoille parempaa tulevaisuutta, ja sen vaaliminen on kaikkein tärkein asia.”
NLY:n hallituksen puheenjohtajalle on suunniteltu 50-prosenttinen työaika, mutta Metsälä on onnistunut sopimaan avosairaanhoidon projektipäällikön työnsä tämän kanssa yhteensopivaksi. Mitä puheenjohtaja sitten virka-aikanaan tekee?
Osa ajasta kuluu yhdistyksen toimiston arjen pyörittämiseen, mikä ei aina näy suoranaisina tuloksina ulospäin. ”Se on pitkäjänteistä työtä, jolla hoidetaan järjestön pohjaa kuntoon”, Metsälä vastaa.
Viikot ovat keskenään hyvinkin erilaisia, mutta aikaa uppoaa paljon erilaisiin palavereihin työtovereiden ja kollegoiden kanssa, ja niitä on usein sovittava arki-illoille aikataulullisista syistä. Joskus myös viikonloppujakin vietetään töiden merkeissä etenkin, jos useampien ihmisten aikatauluja on sovitettava yhteen isompia kokouksia varten. ”Viikonloput toki pitää mahdollisuuksien mukaan pitää vapaana. Jokaisen pitää myös huolehtia, että vapaa-aikaa on riittävästi”, Metsälä kertoo. ”Työ vaatii järjestelyä ja ennaltasopimista. Tärkeintä on kalenterin hallinta ja itsensä johtaminen.”
Vapaa-ajallaan Metsälä viihtyy kestävyysliikunnan kuten hiihdon ja lenkkeilyn parissa. ”Mökki on myös lähellä, ja on itselleni tärkeä juttu päästä sinne aina välillä viikonlopuksi rentoutumaan”, hän jatkaa. Sukellusharrastuksen pariin tulee myös palattua aika ajoin, mutta sille on vaikeampi löytää yhtä paljon aikaa kuin nuorempana.
Kysytään vielä Metsälältä mitä hän pitää parhaimpana ja huonoimpana puolenaan. ”Elämänilo”, hän kertoo hymyillen parhaimmasta puolestaan. ”Huonoin puoleni on joustavuus, koska joskus se voi olla liiallista. Esimerkiksi työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on joskus vaikea kapitteli.”
Lopuksi Metsälä vielä kannustaa pandemian keskelle valmistuvia nuoria lääkäreitä: ”Pari viimeistä vuotta ovat olleet poikkeuksellista aikaa. Ei menetetä uskoa terveydenhuoltoon eikä maailmaan. Edelleen on halua tehdä asioita yhdessä ja koronan väistyttyä esimerkiksi järjestötoiminnalle tarjoutuu pian taas uusia mahdollisuuksia.”
Teksti: Asser Seppä
