Jos lääkärin työ ulkomailla kiinnostaa ilman, että tarvitsisi osata paikallista kieltä tai että tarvitsisi sitoutua liian pitkäksi aikaa, voisi rauhanturvaajalääkärinä toimiminen olla juuri Sinulle. Puolustusvoimat osallistuu tällä hetkellä yhteensä yhdeksään kansainväliseen operaatioon, joista kahteen voi hakeutua lääkäritehtäviin. Nämä ovat Afganistanin ISAF-operaatio ja Libanonin UNIFIL-operaatio.
ISAF Afganistan
Afganistanissa suomalaiset toimivat monikansallisessa ISAF (International Security Assistance Force) kriisinhallintaoperaatiossa. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee Pohjois-Afganistanissa ruotsalaisten kanssa Mazar-i-Sharifissa. Operaation tavoitteena on ”Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen” (Puolustusvoimat). Operaatio on ollut käynnissä vuodesta 2002.
Lääkärin tehtävä operaatiossa on huolehtia muiden suomalaisten sotilaiden ja sotilasvirkamiehien terveydentilasta alueella sekä tarvittaessa osallistua paikallisen väestön lääkintähuoltoon ennalta sovitusti. Operaatiossa toimii kaksi eri lääkäriä, päällikkölääkäri ja sotilaslääkäri. Päällikkölääkäri johtaa moniammatillista terveydenhuoltotiimiä, johon kuuluvat muun muassa hoitajat ja sairaankuljettajat. Sotilaslääkäri toimii kentällä muun joukkueen mukana liikkuen lääkintä-PASIlla. Tukikohdassa ollessaan sotilaslääkäri osallistuu yhdessä päällikkölääkärin kanssa edellä mainitusti vastaanoton pitämiseen. Lähin sairaalatason toimipiste on saksalaisten johtama Camp Marmal.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotileirissä lääkärin päivätyö on työterveyttä. Päällikkö- ja sotilaslääkäri pitävät molemmat vuorollaan vastaanottoa ja päivystystä. Kentällä sotilaslääkäri toimii akuuttilääkärinä tarvittaessa käyttäen muiden maiden potilasevakuointia siirtokuljetuksena sairaalaan. Terveydenhuoltotiimi vastaa myös laajemmasta hygienian toimivuudesta ja valvonnasta.
UNIFIL Libanon
Libanonissa UNIFIL-joukot (United Nations Interim Forces in Lebanon) toimivat yhteistyössä irlantilaisten kanssa lähellä Libanonin ja Israelin rajaa. UNIFIL-operaatio on ollut käynnissä vuodesta 1978, ja nykyinen mandaatti määrittelee tehtäviksi ”osapuolten vihollisuuksien lopettamisen valvonta, Libanonin armeijan sijoittumista Etelä-Libanonin alueelle, auttaa varmistamaan humanitaarisen avun perille vieminen ja pakolaisten paluu sekä tarvittaessa suojella paikallista väestöä” (Ulkoasiainministeriö).
Libanonissa toimii yksi päällikkölääkäri, joka hoitaa leirissä suomalaisten sotilaiden ja virkamiesten lääkintähuollosta osallistuen aika ajoin myös operaation yhteisiin lääkärimeetingeihin Naqourassa. Täältä löytyy myös lähin sairaalatasoinen hoitopiste.
Rauhanturvaajan kelpoisuusvaatimukset
Rauhanturvaajalääkäriltä vaaditaan seuraavaa:
- Lääketieteen lisensiaatin tutkinto, vähintään kaksi vuotta kliinisen työn kokemusta, laajaa ymmärrystä yleislääketieteestä sekä ensihoidosta
- Ikä 20–45 v. haettaessa
- Moitteettomat elämäntavat sekä hyvä terveys ja fyysinen kunto
- Ei voimakkaita yliherkkyyksiä ulkoisille tekijöille (=allergioita)
- Vähintään B-luokan ajokortti
- Suomen kansalaisuus
Huomioitavaa on, että hyvällä fyysisellä kunnolla tarkoitetaan sekä Cooperin 12 min -juoksutestissä vähintään 2500 m tulosta, että BMI-arvoa maksimissaan 30. Vaikka siis olisit elämäsi kunnossa ja juoksisit päälle kolme kilometriä aikaan, josta jäisi ylimääräistä vaikka kuunnella 70-luvun progressiivinen kappale, mutta BMI-arvosi on yli 30, voi tämä olla estää pääsysi operaatioon. Myös huomioitavaa on, että Cooperin testiä pääsee koettamaan vain yhden ainoan kerran.
Rauhanturvaajalääkärin arki
Heti alkuun pitää tehdä selväksi, en ole ollut (vielä) rauhanturvaajana. Moni kollega on kuitenkin kritisoinut lääkärin työnkuvaa operaatiossa väittäen sitä liian tylsäksi ja haasteettomaksi – aika käy pitkäksi. Päivät menevät tehden terveiden, hyväkuntoisten aikuisten työterveyshuoltoa, jossa haastavin ongelma on joko nilkan nyrjähdys tai akuutti ”Delhi-belly” eli gastroenteriitti. Toki Afganistanin sotilaslääkäri on kentällä mukana, missä on aina mahdollisuus konflikteihin, mutta mistään etulinjasta ei kuitenkaan ole kyse. Stressaavinta lienee päivystysrasite, joka tavallaan on 24/7, ja tieto konfliktien riskeistä.
Tekemättömyys leirissä on toisaalta mielestäni tervetullut lisä! Kerrankin on aikaa kuntoilla, lukea ammattikirjallisuutta (mihin päivätöissä harvemmin tuntuu riittävän aikaa ja intoa) ja sivistää itseään. Ja onhan työympäristö luonnollisesti eksoottisempi kuin pastellinsävyisen terveyskeskus tai sairaala.
Lomille Suomeen pääsee keskimäärin kerran kuukaudessa, ja tällöin lomat ovat viikon mittaisia. Paikallisia sopimuksia voi toki olla (6 vk töitä ja 2 vk lomaa). Palkka koostuu verollisesta kuukausipalkasta + henkilökohtaisesta lisästä, sekä verottomasta päivärahasta. Päällikkölääkärin palkka on tällä hetkellä 6867,07 €/kk + HL 470,24 €/kk (paitsi Afganistanissa HL 1030,05/kk). Sotilaslääkärin palkka on 6131,30 €/kk + HL 470,24 €/kk. Päivärahat määräytyvät operaation vaativuuden mukaan, Afganistanissa se on 81,95 €/vrk (veroton) ja Libanonissa 50,00 €/vrk.
Hakuprosessi
Jotta rauhanturvaajaksi pääsee, pitää alkuun hakea sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen. Kaikki hakulomakkeet löytyvät sivulta www.rauhanturvaajaksi.fi. Hakijan tulee täyttää virallinen hakulomake, kysely terveydentilasta (monipistoshoitoa vaativa T1DM ja keliakia ovat esteitä), turvallisuusselvityslomake (rikosrekisteri on este). Myös pitää toimittaa liitteeksi jäljennös ajokortista ja opiskelu- ja työtodistuksista sekä uusin CV. Mikäli hakija hyväksytään toimintavalmiuteen, on mahdollisuus hakea operaatioiden rotaatioihin. Rotaatiot ovat yleensä 6 kk välein, Afganistaniin maalis- ja syyskuussa, Libanoniin touko- ja marraskuussa.
Ennen rotaatioita järjestetään n. 1 kk mittainen rotaatiokoulutus Porin Prikaatissa, Säkylässä. Lääkäreille lisäksi pyritään järjestämään lisäkoulutusta Norjassa toukokuisin järjestettävällä ”International Support Staff Officer’s Course – INTSUPSOC” -kurssilla sekä kotimaassa järjestettävällä kriisinhallinnan yleislääkintäkoulutusviikolla kahdesti vuodessa.
Miksi lähteä?
Jos veri vetää ulkomaille töihin, on nuorella vasta valmistuneella lääkärillä kovin rajalliset mahdollisuudet. Toki, YK:n ja WHO:n sekä muiden kansainvälisten järjestöjen (MSF, Punainen Risti) kautta pääsee ulkomaan komennuksille, mutta yleensä henkilöltä vaaditaan paljon kansallista kokemusta tai erittäin kattava CV. Rauhanturvaajalääkärin pesti on liki ainut mihin pääsee helpohkosti. Olettaen että kriteerit täyttyvät.
Toki palkkaus ja muut verovapaat edut myös houkuttelevat. Verovapaiden autojen tuominen on tosin hankaloitunut. Ajoneuvosta saatavan veronalennuksen määrä on tällä hetkellä enintään 13450 euroa, ja tuojan pitää olla vähintään 12 kk ulkomailla ja ajoneuvon vähintään 6 kk.
Jokainen tuttuni, joka on käynyt rauhanturvaustehtävissä, kertoo, ettei vaihtaisi kokemusta mihinkään. Saahan siitä kokemusta sekä humanitaarisesta että kehitysyhteistyöstä. Parhaimmillaan operaatioissa pääsee tutustumaan paikalliseen kulttuuriin samalla auttaen heitä. Olen ehkä idealisti, mutta tämä saa minut hakemaan jo kolmatta kertaa valmiuteen.
Ossi Kaijanen
kansainvälisestä toiminnasta kiinnostunut nuori lääkäri