Vallallaan oleva sijoitusbuumi on tuonut arkeen rahakeskustelun. Melkein kaikki rahasta -podcastin emäntä Julia Thurén arvioi syyksi sen, että kurssit ovat olleet pitkään nousussa ja samoin elintaso. 

Raha koskettaa jokaista. Se on oma uskomusjärjestelmänsä ja kiinnostava ilmiöJulia kuvaaVaikka asia on banaali, on siitä silti vaikea puhua. “Rahasta puhuminen arkisesti ja arvottamatta vähentää siihen liittyviä latauksia ja samalla lisää taloustaitoja”, Julia perustelee avointa keskustelua rahasta. Puhuminen voi myös osittain helpottaa rahan aiheuttamaa ahdistusta, hän lisää.

“Jokaisen pitäisi tietää omat nettotulonsa”, Julia neuvoo, mistä on hyvä aloittaa rahaan tutustuminen. Nettotulojen tietäminen on tärkeää, jotta ei elä yli varojensa. “Aiemmin on ajateltu olevan ylevää, ettei ajattele rahaa mutta oman rahaliikenteen tunteminen voi tuoda myös vapautta”, Julia rohkaisee kurkistamaan palkkakuittia.   

Suomalaisen yleisin palkka on 2500 euroa ja mediaanipalkka 3018 euroa kuukaudessa. Hyvä palkka naiselle on 5000 euroa kuukaudessa, minkä tienaa 10 prosenttia suomalaisista naisista. 

Onko tulojen suuruudella väliä? “On ymmärrettävä, mihin itse kullakin on realistisesti varaa”, Julia vastaa. Välttämättömiin menoihin kuten ruokaan ja asumiseen on tietysti tärkeää olla riittävästi tulojaSen sijaan rahan asema statussymbolina on sen hankalampi puoli. “Ei pitäisi olla niin väliä, paljonko kukin tienaa”, Julia toteaa.

 

Rahasta puhuminen parisuhteessa on tärkeää, mistä on myös oma jaksonsa Melkein kaikki rahasta -podcastissa. Keskustelu voi tuottaa paljon hyvää. Julialla on tästä omanlaisensa esimerkki. “Meillä on puolisoni kanssa sijoituskilpailu, jossa kumpikin sijoitimme saman verran rahaa ja katsomme kumman sijoitus tuottaa sovittuna ajanjaksona enemmän”, Julia kertoo ja paljastaa olevansa voitolla kilpailussa, jossa todennäköisesti voittavat sekä molemmat osapuolet että koko perhe.

Parisuhteen lisäksi rahasta kannattaa puhua myös oman kuplan ulkopuolella. Se voi lisätä molemminpuolista ymmärrystä. Lisäksi erityisesti naisten on tärkeää puhua palkoista jo sukupuolten välisen palkkaepätasa-arvon vuoksi. ”Palkkakeskustelu tarvitsee oikeanlaisen sävyn, ettei palkasta tule arvokysymys”Julia toteaa. Palkka ei määrittele ihmisen arvoa.

Palkalla on myös omat edellytyksensä. Tästä Julia kannustaa olemaan avoin. “Esimerkiksi lääkäriystäväni päivystävät paljon ja muuttavat usein”, hän kommentoi. Ammattiin liittyvistä velvollisuuksista ja sitoumuksista saatava korvaus onkin usein perusteltu. Lääkärin ammatissa vastuu on suuri ja koulutus pitkä ja työtuntejakin voi kertyä viikkoon runsaastiMyös lääkäreiden kesken tuloerot voivat olla suuria esimerkiksi päivystävien ja ei-päivystävien alojen välillä.

 

Elämä voi yllättää myös palkkatulot, kuten Julialle kävi viime keväänä: “Koronan takia minulta lähti puhujan työni, mistä tietysti seurasi tulojen lasku ja paniikki. Tarkistin tiliotteeni ja kirjasin ylös pakolliset menoni kuten asumiskulut, ruokalaskut ja lasten päiväkotimaksut. Oli pakko karsia ei-välttämättömiä menoja.” 

Parempaan elintasoon tottuu nopeasti. Julia kertoo kultaisesta häkistä, jonka moni saattaa itse rakentaa ympärilleen: “Onko hyötyä tehdä paljon töitä, jotta saa ostettua itselleen purjeveneen, mutta jolla ei sitten kuitenkaan töiden takia ehdi purjehtia?” On muistettava jättää itselle mahdollisuus päästä häkistä myös pois.

Elintaso voi kohota myös lisääntyneen vajaa-ajan myötä. ”Päätin, että en enää tee töitä iltaisin, ja sen myötä elämänlaatuni parani merkittävästi”, Julia kertoo. Jos siihen on taloudellisesti ja työnkuvan puolesta mahdollisuus, voi myös esimerkiksi osa-aikainen työviikko tuoda arkeen joustavuutta. Kyse on tällöin vaihtokaupasta vapaa-ajan ja palkan välillä, missä myös menoilla on suuri rooli. Julia muistuttaa, että jokaisen on määriteltävä ja priorisoitava itse omat menonsa.

 

Ympäröivä kulutusyhteiskunta tuputtaa tavaraa jatkuvasti. Vastaan taistelussa auttaa, kun käy läpi omat arvonsa. “Meidän suvussamme sovittiin pitkien keskustelujen jälkeen, että emme osta enää joululahjoja, mikä vähensi krääsän määrää. Lisäksi lapseni pudotti läppärini, ja uuden ostamisen sijaan korjautin sen“, Julia luettelee arjen valintoja, joissa ekonomisuus ja ekologisuus kulkevat käsikkäin.

Arvot auttavat myös säästämisessä. Julia itse säästää noin 10 prosenttia tuloistaan ja tarvittaessa enemmänkin. “Palkkani on 3500 euroa kuukaudessa, josta joka kuukausi menee 300 euroa erilaisiin rahastoihin ja osakkeisiin. Kun päätös säästämisestä on tehty, säästäminen kannattaa automatisoida”, Julia neuvoo.

Säästöjä voi myös sijoittaa. “Se kannattaa tehdä helpoksipäättää itselle sopivan kuukausittaisen summan ja valitsee 1–2 järkevää ja vastuullista esimerkiksi SRI-merkittyä (Socially Responsible Investingrahastoa, jonne automatisoi säästettävän summan.” Vastuullisista rahastoista saa lisätietoa esimerkiksi Julian blogista. 

Koska lehden lukijakunta koostuu palkkatuloisten lääkäreiden lisäksi lääketieteen opiskelijoista, Julia jakaa vinkkinsä myös opiskelijoille: “Opiskelun tuoma tiedollinen pääoma on paras mahdollinen sijoitus, jonka voi itselleen tehdä. Elämä ei helpotu opiskelun jälkeen, joten on tärkeää priorisoida oma mielenterveys ja opetella omat rajansa varhain. 

 

Kuka?

Julia Thurén
Toimittaja, tietokirjailija, bloggaaja, podcastin emäntä ja valtiotieteiden maisteri
Blogi Juliaihminen
Podcast Melkein kaikki rahasta
Kirja Kaikki rahasta
Instagram @juliaihminen

 

Lue myös: Oivalluksia rahasta

 

Sonja Aukee
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien yhdistys 

Kuva: Kaisu Jouppi