Työllistymisestä ei lääkärin ammatissa ole tarvinnut olla pitkään aikaan huolissaan. Vaikka työttömyyden uhkaa ei välittömässä näköpiirissä olekaan, ei tarvitse olla kyynikko ennustaakseen tummia pilviä työllisyyden taivaalle. Uhat syntyvät sekä ammattikunnan sisältä että sen ulkopuolelta. Karkeasti sanoen koulutusmäärillä säädellään työvoiman tarjontaa ja teknologialla kysyntää. Trendit ovat vastakkaiset, sillä työvoima lisääntyy, vaikka lääkärin työvoiman tarve nykymuodossaan saattaa pikemminkin vähentyä. Lääkärijärjestöjen tärkein työ on kääntää nämä uhat mahdollisuuksiksi tulevina vuosina.

Lääkärityövoiman tarjonta on tulevina vuosina erittäin korkea. Takavuosien puheet lääkäripulasta, hoitojonoista ja alueellisesta palveluiden saatavuusongelmista ovat lisänneet koulutusmääriä ja hyvien työnäkymien myötä lääketieteen opintojen suosio on lisääntynyt ja hakijamäärät kasvaneet. Ensi syksystä lähtien 750 lääketieteen opiskelijaa aloittaa opintonsa kotimaisissa tiedekunnissa ja lisäksi vuosittain satakunta opiskelijaa hakeutuu eri Euroopan maiden tiedekuntiin. Opintojen päätyttyä heistä merkittävä osa palaa takaisin kotimaahan. Kun yhtälöön lisätään ulkomainen lääkärityövoima, lähentelee kokonaistyövoiman lisäys vuositasolla liki tuhatta lääkäriä. Eläkepoistuman ollessa huipussaan vuosina 2018–2022 eläköityy vain reilu 600 kollegaa vuodessa, joten on selvää, että lääkärityövoima lisääntyy maassamme merkittävästi.

Tällä hetkellä työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat jotenkin tasapainossa, eritoten jos tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan tiettyjen erikoislääkärivajeesta kärsivien alojen kanssa. Lisäksi sote-suunnitelman mukainen palvelutarjonnan vapautuminen lisännee yksityisen palvelusektorin työmahdollisuuksia. Valaisevana esimerkkinä todettakoon, että työikäisiä plastiikkakirurgeja on maassamme noin 100 ja samaan aikaan erikoistumaan on ilmoittautunut 120 (sic!). Mikäli tällaisia epäsuhtia ei saada ajoissa oiottua, syntyy maahan työnantajan työmarkkinat, joissa työ- ja koulutuspaikoista kilpaillaan, lähetellään CV:eitä, käydään haastatteluissa ja jyvät erotellaan akanoista. Koska lääkärit ovat joka tapauksessa varsin hyviä työllistämään itse itsensä, on tällaisessa tulevaisuudessa haasteena lisääntyvä medikalisaatio ja kustannusten kasvu.

Entäpä ne ulkopuoliset uhat? Mikä osa lääkärin työstä voidaan luovuttaa muille terveydenhuollon ammattilaisille, potilaalle itselleen tai koneelle? Kävimme Slushissa katsastamassa teknologistuvan terveydenhuollon tulevaisuuden tuulia. Tapahtuman anti voidaan tiivistää kahteen asiaan, jotka molemmat liittyvät terveydenhuollon digitaaliseen vallankumoukseen. Ensiksikin potilaiden itse itsestään keräämä ja raportoima data tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa potilaiden terveydentilaa arvioitaessa ja terveydentilan muutoksia ennustettaessa. Toiseksi, tekoäly tulee tukemaan ja osin korvaamaan lääkärin päätöksentekoa.

Potilasdatan keräämiseen keskittyviä startuppeja oli kymmeniä. Yksi mielenkiintoisimmista on syöpäpotilaiden ja klinikoiden yhteydenpitoon tarkoitettu Noona Healthcare, jossa potilaat raportoivat hyvinvoinnistaan ja oireistaan ohjelmaan, ja klinikka vastailee potilaiden huoliin ja pyytää heitä tarvittaessa lisätutkimuksin. Ohjelmaan kerätään kaikki mahdolliset tiedot diagnoosista ja geenilöydöksistä lähtien. Yksittäisistä potilaista kerääntyvä big data mahdollistaa esimerkiksi syövän uusiutumisen tai leviämisen ennustamisen jo aikaisemmassa vaiheessa.

Minkälaisella aikataululla älykkäät apurit saapuvat päätöksenteon tueksi, on vielä epävarmaa. Uskottavissa visioissa esitellään hermoverkkoa jäljittelevä tiedostava tietokone*, joka kykenee muun muassa ymmärtämään kontekstin, muistamaan tekemänsä päätökset, mukautumaan tilanteeseen ja sietämään epävarmuutta. Siis ymmärtämään monimutkaisia monien muuttujien ongelmia, jollaisia lääketieteelliset ongelmat usein ovat. Potilaista kerääntyvää dataa yritetään ymmärtää kokonaisuutena sen sijaan, että muodostettaisiin vain yksisuuntaisia assosiaatioita ja kausaliteetteja.

Mikä lopulta jää lääkärin rooliksi ja millainen on lääkärin työn tulevaisuus? Vaikka diagnostinen päätöksenteko siirtyisi IBM:n Watsonille, potilaan kohtaamista koneet eivät (vielä) hallitse. Potilaiden hoito ei ole pelkkien virheellisten numeroiden oikomista, vaan myös potilaan käytöksessä täytyisi saada aikaiseksi muutoksia. Tämä korostuu erityisesti elintapasairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tarvitaan yhä enemmän taitoja potilaan ymmärtämiseksi ja vakuuttamiseksi. Koneiden tuottamia vastauksia täytyy osata tulkita, eli pitää ymmärtää tilastotiedettä, todennäköisyyksiä ja taloustiedettä. Jotta organisaatiot toimisivat tehokkaasti, täytyy osata johtaa.

Kun Suomen lääketieteellisten tiedekuntien curriculumeita päivitetään pitäisi näitäkin taitoja kartuttavia kursseja saada mahdutettua mukaan. Vaikka koneet hoitaisivat diagnostiikan ja lääkärille jäisi eräänlaisen tulkin rooli, täytyy lääketiedettä jatkossakin osata ja ymmärtää. Uusia taitoja ei siis voida opiskella tinkimällä vanhoista.

Lääkäreiden roolia terveydenhuollon digitaalisessa vallankumouksessa ei voi liikaa korostaa. Vääränlaiseen protektionismiin ei pidä ryhtyä, se ei ole potilaan eikä ammattikunnan edun mukaista. On parempi olla tapahtumien keskipisteessä ja itse luomassa tulevaisuutta. Tämä on kaikkien Lääkärijärjestöjen tärkein työ tulevina vuosina.

Mikko Keränen 
NLY:n hallituksen puheenjohtaja                                                                                                                                 

*Cognitive computer

Lue myös muita Nuori Lääkäri 6/15 -lehden kirjoituksia sekä Mikko Keräsen aikaisempia kolumneja.