Päijät-Hämeen kokonaisulkoistuksessa suoritettavan lääkärin ammatillisen jatkokoulutuksen koulutusoikeudet ovat olleet vastatuulessa jo pitkään. Koulutusoikeuksien menettämisestä koituisi merkittävää haittaa koulutusvaiheessa oleville lääkäreille, lääkärityövoiman saatavuudelle alueella ja lopulta potilaalle. Tilanne voidaan kuitenkin ratkaista, jos yhteinen tahto löytyy.

Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Lena Thorn antaa vähintäänkin yksipuolisen kuvan erikoislääkäri- ja yleislääketieteen koulutusta (YEK) koskevista rajoitteista YLE:n jutussa: https://yle.fi/uutiset/3-11769919

Terveydenhuoltolaki säätää työnantajalle maksettavien koulutuskorvausten (EVO-raha), ei koulutusoikeuksien, edellytykseksi kouluttajalääkärin suhdetta kuntaan tai kuntayhtymään. Erikoislääkäri- ja yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettu asetus puolestaan määrää koulutuksen hyväksymisen perusteeksi palvelussuhteen kuntaan tai kuntayhtymään vain YEK:n osalta. Jos lääkäri erikoistuu esimerkiksi kirurgian alalle, ei hän suorita terveyskeskuksessa YEK:sta vaan erikoislääkärikoulutusta.

Myös YEK on mahdollista suorittaa alueella, jossa on päädytty terveyspalvelujen kokonaisulkoistukseen. Koulutusvaiheessa olevalle lääkärille voidaan perustaa osavirka, ns. ”YEK-virka”, kuntaan tai kuntayhtymään. Samalla järjestelyllä on myös mahdollista täyttää Terveydenhuoltolain pykälä kouluttajan palvelussuhteesta kuntaan tai kuntayhtymään EVO-rahojen saamiseksi. Tämä muualla käytössä oleva toimintatapa on saatettu NLY:n toimesta sekä hyvinvointiyhtymän että yliopiston tietoon jo keväällä 2020.

Uutisesta poiketen ajankohtaisesta ongelmasta Lahden alueella ei voi syyttää lakia, asetusta, hyvinvointiyhtymää, kuntayhtymää, Mehiläistä tai kouluttajia. Koulutuksen esteenä näyttää olevan Nuorten Lääkärien Yhdistyksen näkökulmasta tällä hetkellä vain Helsingin yliopisto, joka perustelee päätöstään puutteellisesti.

Asetuksen pykälällä on haluttu (todennäköisesti työvoimapoliittisista syistä) vaikeuttaa koulutusjakson tekemistä ”keikkafirmojen” kautta. Näissä tilanteissa ei yleensä edes tule mahdolliseksi osavirkajärjestelyt, toisin kuin julkisen terveydenhuollon tuottajalla kokonaisulkoistuksen yhteisyrityksessä.

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen mielestä palkanmaksajan sijaan vain koulutuksen laadulla tulee olla merkitystä koulutusoikeuksista päätettäessä. Asetustekstiä tulisi mielestämme muuttaa pikaisesti, mutta näissä alueellisissa julkisen terveydenhuollon tuottajien koulutuspaikoissa ratkaisuja voidaan tehdä jo ennen sitä. Erikoislääkärikoulutuksen lisääminen vaatii jatkossa kattavasti eri sektorien ottamisen mukaan koulutustehtäviin.

Olemme pyytäneet yliopistolta perusteltua vastausta haluttomuuteen ratkaista ongelmaa. Olemme myös täydentäneet YLE:n toimittajalle Helsingin yliopiston tarjoamaa näkökulmaa.

Edellytämme tietysti uudelta yhteisyritykseltä panostuksia laadukkaan lääkärien ammatillisen jatkokoulutuksen toteuttamiseksi. NLY:n Koulutuspaikkakyselyssä PHHYKY terveysasemat on koulutusvaiheessa olevien lääkärien mukaan arvioitu neljän tähden koulutuspaikaksi, joten perusta koulutustoiminnan jatkamiselle on kohtuullisessa kunnossa. Koulutusoikeuksien säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä koulutuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Laadukas koulutus takaa vaikuttavan terveydenhuollon.

 

Lisätietoja:

Jesper Perälä
NLY:n puheenjohtaja
jesper.perala@nly.fi
0405351058

Teemu Trygg
Luottamusmies, erikoistuva lääkäri
teemu.trygg@phhyky.fi