Erikoistumiskoulutus on vaativa vaihe lääkärin elämässä. Oman erikoisalan käytännön työn lisäksi pitää hankkia johtamiskoulutusta, opiskella erikoislääkäritenttiin, valmistella meeting-esityksiä ja seurata oman alan uusinta kirjallisuutta. Useilla aloilla päivystysrasitus on erikoistumisvaiheessa raskaimmillaan. Näiden lisäksi moni tekee tutkimustyötä, usein omalla ajalla.

Eikä siinä vielä kaikki! Perheen perustaminen osuu suurella osalla erikoistuvista samoihin vuosiin. Uusi perheenjäsen tuo mukanaan ennen kokematonta onnellisuutta, joka jatkuu lapsen kasvua ja kehitystä ihmetellessä. Samaan aikaan lasten syöttäminen, yöheräilyt ja vaipanvaihdot, kuravaatteiden pukeminen, uhmaikä, päivähoidon aloitus ja infektiokierteet kuormittavat molempia vanhempia. 

Nämä elämänvaiheet osuvat päällekkäin käytännön pakosta. Kokonaan työelämästä poisjääminen vuosikausiksi ei ole hyväksi lääkärin ammattitaidolle eikä oikein kansantaloudellisestikaan tavoiteltavaa. Myöskään perheen perustamisen lykkäämistä erikoistumisen jälkeiseen aikaan ei voi varauksetta suositella: biologia asettaa rajansa, halusimmepa tai emme. 

Ratkaisut erikoistumiskoulutuksen ja perheen yhteensovittamiseksi ovat tarpeen. Yksi keinoista on osa-aikainen työskentely. Varsinkin päivystävillä aloilla viikottainen tuntimäärä nousee helposti suureksi, jolloin säännöllistä työaikaa vähentämällä työn määrä saadaan lähestymään ”normaalia” työaikaa. Tyypillinen ratkaisu on työviikon lyhentäminen kokonaisilla päivillä, esimerksiksi 80 % työajalla nelipäiväisen työviikon tekeminen. Tämä järjestely on päivähoidossa olevien lasten vanhempien kannalta parempi. Ekaluokkalaisen vanhempi voi taas haluta lyhentää jokaista työpäiväänsä iltapäivästä, jotta koululaisen aika yksin kotona jäisi lyhyemmäksi. 

Oikeus tehdä osa-aikatyötä eli oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on pienten lasten vanhemmille lakisääteinen. Edellytyksenä on 6 kk saman työnantajan palveluksessa viimeisen 12 kk aikana. Oikeus jatkuu, kunnes lapsen toinen kouluvuosi päättyy. Kaikki nuoret lääkärit eivät ole tästä oikeudestaan tietoisia, ja valitettavasti on myös lääkäriesimiehiä, jotka eivät tunne työsopimuslakia tältä osin. Työantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain, jos se aiheuttaisi vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Kieltäytyminen on perusteltava kirjallisesti.  

Toinen vaihtoehto työajan rajoittamiseksi ovat aktiivivapaat. Päivystävillä aloilla osan päivystyskorvauksesta voi ottaa rahan sijasta vapaa-aikana. Mikään ei estä lääkäriä sopimasta työnantajan kanssa, että esimerkiksi yksi päivä viikossa suunnitellaan aina aktiivivapaaksi. Tämän järjestelyn etuna on, että erikoistumispalvelut kertyvät täyden työajan mukaan, eikä koulutuksiin osallistuminen tai arkipyhät aiheuta vajausta työaikakertymään.  

Käytännössä moni osa-aikatyöhön haluava pienen lapsen vanhempi on törmännyt siihen, että esimies vetoaa työn järjestelyvaikeuksiin, jos kaikki eivät tee täyttä viikkoa. On totta, että sijoituslistan laatiminen isossa klinikassa on monimutkaisempaa, jos samaa lääkäriä ei voida sijoittaa koko viikoksi samaan pisteeseen. Tämä korostuu erityisesti osastotyössä, jossa tarvitaan hoidon jatkuvuutta. Terveyskeskusvastaanotolla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla on joka päivä uudet potilaat, jolloin lääkärin vaihtuminen ei tuota vastaavanlaista ongelmaa. Käytännössä osastoltakin ollaan usein yksittäisiä päiviä pois päivystysvapaiden, koulutusten ja sairastamisien vuoksi. 

Parhaimmillaan osa-aikatyö tarjoaa klinikalle mahdollisuuden suuremman lääkärijoukon töissä pitämiseen, jolloin vaikkapa päivystyslistojen laatiminen helpottuu. Käytännössähän lääkäri ei aina tee valintaa täyden työajan ja osa-aikatyön välillä, vaan vastakkain ovat osa-aikainen työhön paluu ja hoitovapaan jatkaminen. Tärkeää on myöskin parantuneen jaksamisen tuoma parannus työn laatuun: hyvinvoiva lääkäri on paras lääkäri. Toisaalta työntekijöiltäkin vaaditaan joustavuutta. Jos klinikassa on useita osa-aikaisia työntekijöitä, ei kaikkien vapaapäivä voi osua perjantaihin. 

Pienten lasten vanhempien oikeus osa-aikatyöhön parantaa lääkäriperheiden arjen hyvinvointia. Sen edistäminen on siis keskeistä NLY:n toimintaa. Otamme mielellämme vastaan vinkkejä hyvistä käytännöistä, joilla osa-aikatyön järjestelyt työpaikoilla on saatu onnistumaan. Näin toimivia ratkaisuja voidaan viedä niillekin työpaikoille, joilla osittainen hoitovapaa ei ole aiemmin onnistunut.  

 

Matias Rantanen 

LL, erikoislääkäri 

 

Kirjoitus on julkaistu 1/16 Nuori Lääkäri -lehdessä!