NLY:n hallituksen toiminta käynnistyi innokkaissa merkeissä Kevätsuunnitteluseminaarin muodossa 17-19.1. Tuusulan Onnelassa. Hallitustyöskentelyssä tiimi on tärkeä ja yhteinen viikonloppu antoi mahdollisuuden pitkien aivoriihien ja tulevan kauden suunnittelun lisäksi myös uusiin kollegoihin tutustumiseen. Saimme toivottaa tervetulleiksi mukaan uudet jäsenet ja kuulimme esittelyjä mm. mainioiden hissipuheiden muodossa. Varsinaisesti toimintavuosi oli käynnistynyt jo hieman aiemmin Lääkäripäivillä esiteltyjen koulutuspaikkakyselyn tulosten julkistamisella. Näitä luonnollisesti ruodittiin myös tulevan kauden alkumetreillä niin ruokapöytäkeskusteluissa kuin hallitustyöskentelyssäkin. 

Koulutuspaikkakyselyssä nousi esiin huoli nuorten kollegoiden jaksamisesta. Vastaajista 23% koki itsensä lopen uupuneeksi työssään vähintään kerran viikossa ja yli puolet vastaajista vähintään kerran kuussa, lisäksi 30% koki työn kuormittavuuden haittaavan oppimista ja 24% vastanneista koki, ettei työvuorosuunnittelu välttämättä mahdollista riittävää viikottaista lepoa. Nämä ovat korkeita ja ennen kaikkea surullisia lukuja. Yksi viikonlopun pääteemoistamme olikin pohtia mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi. Päädyimme pohtimaan kokonaisuutta lähestymällä sitä strategiamme päätavoitteesta: lääkärin hyvä arki. 

Lääkärin hyvä arki on ennen kaikkea tasapainoista. Arjessa on aikaa perheelle, työlle, harrastuksille ja nukkumiselle. Hyvässä arjessa ei kiikuta rotkon reunalla jaksamisen suhteen. Tällöin lääkärillä on voimavaroja pitää hyvää huolta sekä potilaistaan että itsestään ja perheestään. Ainakin henkilökohtaisesti elämän ollessa tasapainossa koen myös olevani idearikkaampi, omaavani voimavaroja työskennellä koko päivän hyvällä intensiteetillä iltapäivän nuukahduksen sijaan ja ennen kaikkea jaksan keskustella myös puolisoni kanssa pitkänkin päivän jälkeen.

 Miten hyvää arkeen sitten voisi päästä? Hyvässä arjessa kukin on oman työnsä johtaja. Lääkärillä on tällöin mahdollisuus vaikuttaa itse omiin ajanvarauspohjiin, vastaanottojen pituuksiin ja päivien sisältöön. Tämä on merkittävä voimavara ja antaa mahdollisuuden säädellä, keventää tai lisätä työkuormaa tarvittaessa. Osa työnhallintaa on myös hyvin järjestetyt konsultaatiomahdollisuudet, työnohjaus ja mentor-järjestelmä. Kun tietää saavansa aina tukea tarvittaessa, on kevyempi olla. Hyvä koulutus, kannustus ja esimerkit kannustavat myös tavoittelemaan itse parhaimpaansa joka päivä. 

Hyvässä arjessa tietojärjestelmät vastaavat työntekijän tarpeisiin eivätkä työntekijät tietojärjestelmän tarpeisiin. Tietojärjestelmän tulee olla selkeä, helppokäyttöinen ja työtä nopeuttava. Mikäli tietojärjestelmä ei vastaa näihin tarpeisiin, on ryhdyttävä ehdottomasti toimenpiteisiin tietojärjestelmän parantamiseksi, ei henkilökunnan syyllistämiseen.

Hyvässä arjessa on eheä urapolku niin erikoistumisen kuin muunkin työssä kehittymisen suhteen. Lyhyet määräaikaisuudet, epäselvyys uramahdollisuuksista ja etenemispoluista sekä palkkakehityksen kieltämättä selkeä huononeminen sairaalaan siirryttäessä eivät valitettavasti kannusta jäämään julkiselle puolelle. Sen sijaan paine tehdä lisää päivätyön ulkopuolisia päivystyksiä, yksityisvastaanottoa ja lisävuoroja perheen elättämisen eteen kasvaa ja kuormittaa samalla kamelin selkää. 

Hyvä arki on tavoittelemisen arvoista myös työnantajille, sillä hyvinvoiva työntekijä lisää koko työyhteisön jaksamista, on tuottavampi, luo potilailleen empaattisemman vastaanoton, jaksaa seurata alansa kirjallisuutta ja uudistaa hoitopolkuja. Hyvä arki toimii myös rekrytointivalttina niin PTH:n kuin ESH:n puolella. 

Viime syksyllä julkaistujen erityisesti PTH:n ja toisaalta erikoistuvien kuormitusta ruotivien kohujen jälkeen onkin onneksi aloitettu paljon hyvää työtä tilanteiden parantamiseksi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ennen kuin voimme sanoa rehellisesti, että meillä kaikilla on mahdollisuus hyvään arkeen. Jatkakaamme siis tavoitteellista työskentelyä sitä kohti.  

 

Lotta Oksanen
Varapuheenjohtaja