Facebookissa kiersi tässä kesällä 7 ensimmäistä työpaikkaa -viesti. Kaikenlaista työkokemusta on jo kertynyt, vaikka valmistumisesta on vain 4 vuotta. Teinikesinä olin yliopiston apteekissa töissä, tuli tehtyä varastopuolella kaikennäköistä. Sitten olin vanhainkodissa pari kesää, tämän jälkeen tein amanuenssuureja, olin tutkijana ja sitten oli jo kandikesien ensimmäisten lääkärinsijaisuuksien vuoro. Ennen valmistumista tein vielä neljä amanuenssuuria. Valmistuin vuonna 2012 ja olen ollut neljä vuotta töissä. Kappas vaan, olisinkin jo puoli vuotta sitten saanut viiden vuoden kokemuslisän, kun aiemmin mainituista muut paitsi varastotyöt kartuttanevat alan työkokemusta. Oletko muuten sinä muistanut tämän? Kannattaa kerätä kaikki vanhat työtodistukset ja laittaa palkkatoimistoon viestiä. Viiden vuoden kokemuslisä on 3% ja 10 vuoden 8% tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työkokemukseksi hyväksytään automaattisesti saman työnantajan palveluksessa tehdyt työt. Muiden työnantajien palveluksessa tehdyt työt hyväksytään, jos niistä on kertynyt nykyisen työtehtävän kannalta olennaista kokemusta. Työehtosopimuksessa mainitaan myös, että samasta ammattialasta/tehtäväkentästä on aina olennainen hyöty. KVTES toimiva palkkaus -oppaassa käytetään esimerkkinä lastentarhaopettajaa. Hänelle (jopa) saman kunnan palveluksessa tehty siivoojan työ lasketaan kokemuslisään, koska kyseessä on sama työnantaja. Kandiaikana tehdyt lääkärintyöt firman kautta tuovat tietysti myös olennaista etua/ovat samaa ammattialaa. Kokemuslisiä laskiessa ei myöskään vaadita päätoimisuutta, joten esimerkiksi 80% työviikkoa tehdessä kertyy täydet kokemuskuukaudet.

Toinen palkkaukseen vaikuttava asia on erikoistuvan kokemuslisä. Aiemmin palkka nousi vielä eurolääkärivaiheen jälkeen ja sitten vielä noin kahden vuoden välein erikoistumisen loppuun. Nyt lääkärisopimuksen terveyskeskuslääkäreitä koskevassa liitteessä palkka nousee YEK:n suorittamisen jälkeen tai kolmen vuoden lääkärin työkokemuksen kartuttua laillistumisesta. Monella kunnalla on paikallinen sopimus ja siinä on saatettu sopia muulla tavalla, joten kaikilla palkka ei välttämättä nouse tässä vaiheessa. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että maksettava palkka on jo alunperin tämän portaan mukainen. Sairaalalääkäreitä koskevassa liitteessä on myös kolmen vuoden erikoistumisen porras ja palvelukseksi luetaan laillistettuna lääkärinä työskentely. Koska harva on ollut samassa paikassa töissä kolme vuotta, pitää tätäkin lisää itse muistaa vaatia palkkatoimistosta. Kun päivystyskorvauksissa kertatuu perustyön tuntipalkkaa, kannattaa näistä pienistäkin korotuksista välittää.

Muuta muistettavaa on päivystäessä mahdollisesti pois jäävä viikkolepo. Viikkolepo tarkoittaa, että viikossa on oltava keskimäärin vähintään 35 tunnin yhtämittainen lepo. Myös aktiivivapaa lasketaan levoksi. Viikkolepoa voidaan tarkastella kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Joko jokaisen viikon aikana on oltava 35h yhtämittainen lepo tai sitten 2 viikon (eli 14 vuorokauden) aikana voi olla kaksi lepojaksoa, joiden yhteenlaskettu aika on 70h. Kummankin jakson on kuitenkin oltava vähintään 24h. Esimerkiksi ensimmäisellä viikolla 24h ja seuraavalla 46h. Jos kumpikaan näistä ei täyty pitää poisjäävän viikkolevon tunnit pyytää korvattavaksi.

Esimerkki:

Jos päivystää lauantaina, tulee perjantain ja lauantain työvuorojen välille yleensä (15.30-09) 17.5h vapaata, ja su-ma (9.30-08) 22.5h. Vaikka seuraavana viikonloppuna ei päivystäisi jää vaatimus vähintään 24h yhtäjaksoisesta levosta toteutumatta ja erotus pitää pyytää korvattavaksi, ja korvattavaksi tulee 1.5h (24h-22.5h = 1.5h)).

Jos joutuu täyttämään hankalia lomakkeita tämä jää valitettavasti hakematta, ja mielestäni on ihmeellistä ettei tätä makseta automaattisesti päivystykorvauksien yhteydessä. Jos yllämainitussa tapauksessa on ollut poissa päivän sairasloman tai arkipyhän vuoksi, tulee tästä vaadittu 24h poissaolo töistä, eikä korvausta suoriteta.

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallitukselle tuli jäseneltä kysymys koulutuspäivistä työskennellessä vuokralääkäriyrityksen kautta. Terveyskeskus/kunta on tuolloin palvelun ostaja ja vuokralääkäriyritys on työnantaja. Työsopimusta tehdessä kannattaa muistaa koulutuksista sopiminen. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia koulutuksesta. Siksi koulutuspäivistä ja poissaoloista tulisi sopia vuokrayrityksen kanssa. Heidän kuuluisi myös puolestasi sopia siitä, että saat osallistua työpaikan kokouksiin ja koulutuksiin.

Plussa- ja bonuskortit ovat kaikilla taskussa, mutta palkkaetuudet saattavat jäädä muistamatta. Laita ne syksyn kunniaksi kuntoon! Pyydä tarvittaessa apua omalta luottamusmieheltäsi. Muista myös pyytää kielilisä, jos olet kielitaitoinen ja käytät sitä potilastyössä.

 

Marie Måsabacka

NLY edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen