Mies tulee pienen terveyskeskuksen vastaanotolle yskän takia. Hän tuli vuonna 2015 pakolaisena Suomeen, eikä hoitokontakteja ole juuri kertynyt. Yskää on somaattiselta puolelta laajasti tutkittu, eikä poikkeavaa ole löytynyt. Vastaanotolla rauhassa keskustellessa käy ilmi, että potilas on naimisissa suomalaisen naisen kanssa ja heille syntyi lapsi vuosi sitten. Hän on viihtynyt hyvin Suomessa, ja käy töissä päivittäin. Pikkuhiljaa potilas avautuu ja kertoo kotimaan vaikeista kokemuksistaan, jotka aiheuttavat nukkumisvaikeuksia. Itse asiassa yskä vaikuttaakin enemmän hengenahdistukselta, jota esiintyy lähes joka yö saman painajaisen jälkeen…

Pakolaisten terveysongelmat voivat usein olla moniulotteisia, ja ne haastavat etenkin lääkärin vuorovaikutustaidot. Puhuimme kahden pitkään pakolaisia hoitaneen lääkärin kanssa heidän kokemuksistaan, pakolaishoidon haasteista ja vinkeistä nuorille lääkärille.

Valentina Oroza

Terveyskeskuslääkäri ja psykoterapeutti   

Työskennellyt lähes 16 vuotta Turun ulkomaalaistoimiston lääkärinä 

Vuodesta 2019 töissä Helsingin kaupungin ensimmäisessä maahanmuuttotyön terveystiimissä, jonka potilaat ovat kotouttamisajalla olevia pakolaisia.

Tapio Halla 

Psykiatrian erikoislääkäri 

Työskennellyt 25 vuotta pakolaispsykiatrian poliklinikalla 

Hoitaa oleskeluluvan saaneita pakolaisia ja kiintiöpakolaisia 

 

Onko pakolaisten kohtaamisessa vastaanotolla erityiskysymyksiä?  

OROZA: Pakolainen tulee kohdata ensisijaisesti ihmisenä kuten muutkin potilaat. Erilainen kulttuuritausta on harvoin ongelma hoitosuhteessa. Pakolaisina tulleet ovat sairaampia ja käyttävät enemmän terveyspalveluja kuin esimerkiksi työperusteiset maahanmuuttajat. Suomea tai englantia osaamattoman pakolaisen on vaikea suunnistaa suomalaisessa terveydenhuollossa. He päätyvät usein ottamaan toistuvasti yhteyttä päivystyksellisesti, mikä turhauttaa myös ammattilaisia.   Oikea ratkaisu olisi tarjota perusterveydenhuollon ajanvarausvastaanottoa tupla-ajalla ja tulkin kanssa. 

Kansansairaudet ovat yleisiä myös pakolaisilla: esimerkiksi diabetes ja hypotyreoosi ovat helppoja diagnosoida, mutta astma on mutkikkaampi. Maahantulotarkastuksessa selvitetään laajasti terveystietoja. Terveydenhoitaja selvittää myös rokotukset. Maahantulon tutkimuksiin kuuluu infektioseula ja perusverikokeita. Tärkeää on myös kysyä koetusta väkivallasta ja psyykkisistä oireista. 

Raudanpuuteanemia on yleistä ja perinnöllisiä anemioita on paljon, mutta eksoottiset sairaudet ovat yllättävän harvinaisia.

Infektioista helikobakteeri on noin puolella maailman väestöstä, mikä kannattaa muistaa vatsavaivojen suhteen.

Pakolaisten joukossa on jonkin verran luku- ja kirjoitustaidottomia, suurin osa heistä naisia. Muista, että koulutetullakin pakolaisella on usein hatarat terveystiedot. Tietoa uupuu esimerkiksi D-vitamiinista ja terveellisestä ruokavaliosta. Naiset tarvitsevat toistetusti tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja luotettavasta ehkäisystä. 

 

Mitä kannattaa tietää tai ymmärtää pakolaisia kohdatessa? 

HALLA: Pakolaiset ovat usein traumatisoituneet vaikeiden elämänkokemusten takia. Suurin osa on joutunut kokemaan väkivaltaa, ja monelta on tapettu perheenjäsen. Koti, omaisuus ja ammatti on saatettu menettää. Tämä on ainakin hyvä muistaa, sillä nämä asiat vaikuttavat joskus heidän terveydentilaansa.

Monilla on painajaisia ja yöheräilyä, jonka takia arkipäivän toimintakyky laskee. Yleinen ongelma on, että perheenjäsenet ovat vielä ulkomailla tai pakomatkalla, ja heistä ollaan huolissaan. Se on iso stressitekijä.

Kuitenkin on tärkeää muistaa, että ihmisillä voi olla paljon kykyjä ja taitoa esimerkiksi ammatillisesti.

Se helposti unohtuu meillä täällä, että näillä ihmisillä on selviytymiskykyä, ja että he ovat usein tehneet kotimaassaan pitkään töitä.

Lapsiperheessä on kriittistä, että vanhemmat voivat hyvin. Jos vanhemmat voivat huonosti, niin myös lapsetkin usein oireilevat. Vanhempien tukeminen ja hoitaminen on tärkeää myös lasten kannalta.

 

Onko etiologialtaan epäselvä somaattinen oireilu yleistä pakolaisilla? 

OROZA: Se on kovin yleistä pakolaisilla. Toisaalta selittämättömät oireet ovat muutenkin perusterveydenhuollossa yleisiä. Voidaan sanoa, että elämän vaikeuksien kokeminen somaattisina oireina on universaali ilmiö. Vain kipeimmät ja huolestuneimmat hakeutuvat lääkärille. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset kivut, vatsavaivat ja sydäntuntemukset. 

Valtaosalla pakolaisista on traumaattisia kokemuksia. Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä on lähes kaikilla kroonisia kipuja. Pitkäaikainen stressitila aiheuttaa ihan fysiologisesti monen elinjärjestelmän ongelmia kehossa. Kärsimys on kehollinen kokemus.

Väkivaltaa kokeneelle oma keho kipuineen voi olla jatkuva muistutus väkivaltatilanteesta.

Keholliset hoidot ovat tärkeitä, jotta potilas kokee kehonsa jälleen omakseen. Iloa tuottavalla liikunnalla voi olla tärkeä rooli paranemisessa.

HALLA: On, ja oireet voivat olla hyvin monimuotoisia. Toinen puoli tässä on, että pitää aina muistaa tutkia somaattinen puoli kunnolla. Pakolaisilla kuten muillakin voi olla myös somaattinen sairaus. On hoitovirhe sanoa, että tämä nyt on psykosomaattista, vaikkei ole ainakin kertaalleen kunnolla tutkittu. 

Mitä vinkkejä antaisit nuorelle lääkärille, joka kohtaa pakolaisia päivystyksessä tai terveyskeskuksessa?

HALLA: Yhteinen kieli on tärkein asia, eli tulkki pitäisi olla aina varattuna etukäteen. Ainakaan ensimmäisenä vuonna pakolaiset eivät osaa kunnolla suomea, joskus myös englannin taito voi olla heikko. Monilla oman terveyden hoitaminen on huonossa kunnossa Suomeen tullessa, ja hoitamattomia sairauksia voi olla useita.  

Psyykkisiin sairauksiin liittyen pakolaiset usein pelkäävät, että heidät leimataan psyykkisten oireiden takia hulluksi. Pelko leimautumisesta on monilla suuri.

Monissa maailman maista ei ole kunnollista psykiatrista hoitojärjestelmää. Siksi pakolaiset eivät välttämättä uskalla kertoa psyykkisistä ongelmista.

Voi jopa olla, etteivät he osaa kertoa, jos heillä ei ole sopivia sanoja kuvaamaan tilannetta. Kysy siis rohkeasti traumaattisista kokemuksista.

Kannattaa myös hyödyntää hoitotiimin muita jäseniä. Meillä on työryhmässä fysioterapeutti, joka voi auttaa sii, että ihminen pystyy taas tuntemaan olonsa turvalliseksi kehossaan. Pakolaisilla on paljon sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat terveyteen. Onko potilaalla rahaa asumiseen ja elämiseen? Järjestelmämme on hyvin hankala varsinkin, jos ei osaa vielä kieltä. Näihin ongelmiin kannattaa hyödyntää sosiaalityöntekijän ammattitaitoa.

OROZA: Painottaisin tulkkiavusteista työskentelyä silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Ja ei, sukulainen tai kaveri ei käy, vaan käytä ammattitulkkia! Nykyään puhelintulkkauksen saa lähes milloin tahansa. 

Hoidon jatkuvuus on tärkeää. Suositeltavin työtapa on omalääkäri – sairaanhoitaja -työpari. Tutulle ammattilaiselle on helpompi kertoa myös vaikeista asioista! Luota potilaaseen ja hänen kertomukseensa.

Kun hoitaa perusasioita kuten unta ja vaikkapa anemiaa kuntoon, myös mielenterveys paranee.

Kysy myös perheestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kipuihin ja uneen on hyviä lääkkeettömiä hoitoja, mutta usein tarvitaan myös lääkkeitä. Lääkityksen aloittamista kannattaa pohjustaa huolellisesti, sillä monilla on pelkoja erityisesti psyykenlääkkeiden suhteen. Kroonisen kivun lääkkeet (myös SNRI-valmisteet) toimivat usein hyvin.

Ymmärrä, miten etenkin pitkäaikainen stressi vaikuttaa kehoon.

Se on usein oireiden taustalla, kun tutkimuksissa ei löydy ”mitään”. Kehon ja mielen yhteydestä kannattaa aloittaa keskustelu jopa ensitapaamisesta lähtien. Potilas voi tunnistaa helposti esimerkiksi sen, että päätä alkaa särkeä, kun kuulee kotimaasta huonoja uutisia. Selitä fysiologiaa: jännitys aiheuttaa lihasjännitystä, ahdistus sydämentykytystä. Valitse taistelusi: vaikka epäilisit kipujen taustalla psyykkistä sairautta kuten vakavaa masennusta, potilaan on joskus mahdotonta ottaa tietoa vastaan. Ruotsalainen psykiatri Sofie Bäärnhielm on tutkinut asiaa: oireiden psykiatrinen selittäminen saatetaan kokea loukkaavana, koska se ei tavoita potilaan kokemusta. Validoi potilaan kärsimystä ja ole empaattinen. Kuulluksi tulemisella on jo itsessään parantavaa vaikutusta.

Muistan kotimaassaan sairaanhoitajana työskennelleen potilaani, jolla oli moninaisia kummallisia oireita. Hän oli ahdistunut, muttei liittänyt oireilua siihen. Potilas oli ylitutkittu, mutta alihoidettu – kuten monet pakolaiset. Pikkuhiljaa hoitosuhteen muodostuessa sain potilaan suostumaan psykologin tapaamisin, minkä jälkeen lääkärikäynnit vähenivät ja lopulta loppuivat kokonaan. Tarjoa matalalla kynnyksellä keskusteluapua!

 

Kohtaaminen keskiössä 

Orozan ja Hallan mielestä lääkärin ei kannata stressata kulttuurista tai käyttää aikaa tiettyjen erilaisten kulttuurien normien opetteluun. Vaikka pakolaisilla on usein traumoja ja taustalla voi olla erilainen kulttuuri, ovat he kuitenkin tavallisia ihmisiä. Yhteistyöhön ja luottamiseen tarvitaan aikaa molemmin puolin. Hoitohenkilökunnalla voi olla pelkoja ja ennakkokäsityksiä, jotka vaikeuttavat hoitoa. Hallan mukaan opiskelijat usein sanovat, etteivät he voi uskoa millaisia ihmiskohtaloita pakolaisilla on. “Ihmiset eivät usein ymmärrä sitä, millaista on olla pakolainen, ennen kuin kuulevat ja näkevät omin silmin näiden ihmisten tarinoita.”

Orozan mukaan nuoret lääkärit ovat parempia monikulttuurisessa toiminnassa kuin vanhat patut. “Matkailu ja opiskeluvaihto avartaa.”  

 

Hyviä kysymyksiä vastaanotolle 

  • Mitä olet tehnyt kotimaassasi? Mikä on ammattisi? 
  • Miten arki sujuu? 
  • Onko sinulla perhe? Missä perheenjäsenesi olevat? Ovatko he turvassa? 
  • Miten nukut? Onko painajaisia?  
  • Mistä ajattelet oireidesi johtuvan? 
  • Voiko stressi mielestäsi aiheuttaa fyysisiä oireita? Esim. jos joku soittaa kotimaasta huonoja uutisia, millaisia oireita se aiheuttaa? 
  • Tiedän, että maassasi ihmisillä on joskus pahoinpitely- tai kidutuskokemuksia esim. vankilassa. Onko sinulla jotain tällaisia kokemuksia? Oletko kokenut väkivaltaa? 
  • Millaista hoitoa toivot? 
  • Mitä voimavaroja sinulla on? Mikä auttaa sinua jaksamaan? 

 

Lakimiehen vinkit 

Kaikilla ihmisillä on oikeus terveydenhuoltoon, ainakin päivystyksellisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki akuutit sairaudet hoidetaan julkisissa päivystyksissä. 

“Paperittomien” potilaiden ei-kiireellisiä terveysongelmia ei yleensä hoideta Suomessa julkisella puolella. “Paperittomien klinikka” Global Clinic voi auttaa näissä tapauksissa (palvelu on potilaille maksuton). 

Lääkäriä koskee salassapitovelvollisuus myös paperittomien hoidossa, lääkäri ei esimerkiksi saa kertoa poliisille paperittoman potilaan sijaintia. Poliisi voi tosin joissain tapauksissa pyytää lääkäriltäkin tiedot – kts. STM Ohje terveydenhuollon ja poliisien väliseen tiedonvaihtoon. 

Paperittomat maksavat julkisen terveydenhuollon kustannukset itse, ja lasku voi olla korkea. Valtio maksaa laskun, jos maksua ei saada perittyä potilaalta.

HUOM: Ainakin Helsingissä ja Turussa on tehty poliittinen päätös, että alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat paperittomat saavat samat terveydenhuollon palvelut kuin kuntalaiset. Helsingissä tarjotaan paperittomille myös välttämätön hoito (esimerkiksi kansansairauksien hoito) kuten kuntalaisille. 

 

PALOMA-koulutus 

  • 16 asiantuntijaluentoa pakolaisista ja heidän hoidostaan verkossa 
  • Noin 20 min / luento 
  • Suositeltavaa katsottavaa/kuunneltavaa, ei juuri kuvia/slideja vaan enemmän podcast-tyyppinen 

https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/paloma-koulutus 

 

Teksti: Konsta Nylander, Sarah Schober
Kuvat: Sarah Schober, Valentina Orozan ja Tapio Hallan kotialbumit