Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Pääsykokeesta todistusvalintaan
Etusivu > Pääsykokeesta todistusvalintaan

Pääsykokeesta todistusvalintaan

Valintauudistus toi lääketieteelliseen tiedekuntaan uusia tuulia, mutta kollegiaalisuus on arvoista pysyvä. Nuori Lääkäri selvitti, miten kaksi vuotta käytössä ollut todistusvalinta on vaikuttanut lääketieteen opiskeluun.

Lääketieteellisen pääsykoe herättää paljon tunteita. Joka kevät tuhannet hakijat ovat käyttäneet runsaasti aikaa valmistautuessaan huolelliseen suoritukseen, joka onnistuessaan avaa tien kohti kauan tavoiteltua unelma-ammattia. Toukokuussa 2020 tilanne muuttui. Yliopistojen opiskelijavalintauudistuksen myötä lääketieteellisillä aloilla 51 prosenttia aloituspaikoista varattiin ainoastaan ylioppilastodistuksella hakeville, ja lopulta koronan vaatimien erityisjärjestelyiden vuoksi todistusvalinnalla sisään päässeitä oli 75 prosenttia kaikista uusista opiskelijoista. Viime kesänä 51 prosenttia lääketieteellisen aloittavista sai huokaista helpotuksesta riittävän hyvän ylioppilastodistuksen riitettyä opintopaikkaan.

Yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia pitää uudistunutta valintajärjestelyä perusteltuna. Kaikki tehdyt muutokset pohjautuvat tarkkoihin tilastoihin, ja yhtenä tekijänä päätöksissä on opiskelijoiden hyvinvointi. Kuormittumista on pyritty vähentämään sillä, että kirjoitusten jälkeen ei tarvitse enää valmistautua erikseen pääsykokeeseen.

Monet ovat miettineet, pääsevätkö ylioppilaskirjoituksista hyvät arvosanat kirjoittaneet hakijat sisään myös pääsykokeella. Hallian mukaan asiaa on selvitetty erilaisten aikeisempien vuosien aineistoon perustuvien laskelmien avulla ja on selvää, että tältä osin uusien opiskelijoiden keskuudessa on vaihtuvuutta.

Hyvällä ylioppilastodistuksella ei siis automaattisesti olisi pärjännyt pääsykokeessa.

Hallia nostaa esiin julkisuudessakin jaetun huolen, ”onko hakijan oma motivaatio juuri lääketieteen alalle vai lähdetäänkö lääketieteelliseen pääsyä vain kokeilemaan hyvällä todistuksella.” Hän kuitenkin muistuttaa, että asiaa on vielä aivan liian varhaista arvioida, sillä koronakin on vaikuttanut paljon ryhmäytymiseen ja opinnoissa jaksamiseen.

Yliopistonlehtori Maarit Hölttä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta arvioi myös koronan vaikutuksen olevan niin merkittävä, ettei suuria johtopäätöksiä valintatavan muutoksesta voi luotettavasti vetää. Hän on kuitenkin huomannut, että itsenäisen opiskelun suunnittelu ja siitä vastuun kantaminen on tuottanut monelle enemmän haasteita aiempaan verrattuna.

”Lukio on hyvin koulumainen, ja opiskelutapa yliopistossa on erilaista. Täällä pitäisi olla itsenäisemmin opiskelustaan vastuussa ja se on nyt viime aikoina ollut vähän hakusessa”, Hölttä kommentoi.

Todistusvalintaa keskeisempi vaikutus on Höltän mukaan Galenos -kirjan poistumisella pääsykokeen vaatimuksista. ”Lääkiksen kesken lopettaneita on menneisyydessä ollut aika vähän, kun pääsykoe varsinkin vanhan mallisena Galenos-versiona antoi varmaan jonkin verran osviittaa siitä, mistä täällä on kyse”, Hölttä toteaa.

Hän pitää ongelmallisena myös sitä, että nykyisillä valintatavoilla painottuvat ainoastaan tietyt lukioaineet.

Myös Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro jakaa huolen rajattujen, erityisesti matemaattisesti suuntautuvien oppiaineiden painottumisesta valinnoissa. Jo nyt tiettyihin erikoistumisvaihtoehtoihin, kuten psykiatrisille aloille, on huutava pula lääkäreistä. ”Korostaako valintaprosessi entisestään sitä, että lääkikseen hakeutuu sellaisia henkilöitä, joista ei yhtä todennäköisesti tule esimerkiksi psykiatreja?” Heistaro pohtii. Lääketieteen opiskelun suosio ulkomailla kasvaa jatkuvasti. Lääkäriliiton tekemän selvityksen mukaan yksi iso syy ulkomaille hakeutumiseen on valituksi tulemisen vaikeus kotimaassa. Oli kuitenkin valintamenettely mikä tahansa, lääketiede tulee Heistaron mukaan jatkossakin olemaan niin sanottu hakupaineala.

Opiskelijoiden keskuudessa tutkintouudistus näkyy luonnollisesti siinä, että opiskeluikä on laskenut. YLE:n kokoamien tietojen mukaan vuonna 2019 ennen uudistusta hyväksyttyjen keski-ikä vaihteli yliopistosta riippuen 21,7–22,4 vuoden välillä, kun vuonna 2020 iät vaihtelivat vastaavasti 20,7 ja 21,6 ikävuoden välillä. Havaintoa puoltaa Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen tietopankki, jonka mukaan esimerkiksi 19-vuotiaita hyväksyttyjä kaikkiin Suomen yliopistojen lääketieteen koulutusohjelmiin vuonna 2019 oli 8,6 prosenttia, mutta seuraavana vuonna jo 22 prosenttia.

Sukupuolijakaumaan tutkintouudistuksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Vipusesta löytyvistä tiedoista selviää, että ennen tutkintouudistusta kumpanakin vuonna kaikissa Suomen yliopistoissa tutkinnon aloittaneiden miesten osuus on ollut noin 36 prosenttia. Tutkintouudistuksen jälkeen miesten osuus aloittaneista oli vuosina 2020 ja 2021 edelleen noin 34 ja 35 prosenttia.

Opiskelijoiden keskuudessa vallitsee hyvä yhteishenki, eikä sisäänpääsytavalla ole väliä opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen, sanoo Ilari Heikkinen Helsingin yliopistosta.

Arki opintojen parissa sujuu kuitenkin ilman suurempia murheita sisäänpääsytavasta. Monet haastatelluista ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoista kokevat, että aiheesta on helppoa puhua koulutovereiden kesken ja ajankohtaisuuden vuoksi se onkin ollut keskusteluissa mukana. ”Alfasyksyn tutustumisprosessissa huomasin kurssikavereiden joskus kysyvän, mitä sisäänpääsyväylää pitkin kukin oli lääkikseen tullut. Kaikki keskustelut enemmän tai vähemmän päätyivät lopulta kuitenkin toteamukseen, ettei sisäänpääsyväylällä, omilla valinnoilla tai aikaisemmilla epäonnistumisilla ole mitään merkitystä opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen”, sanoo oman vuosikurssinsa isäntänä toimiva Ilari Heikkinen Helsingin yliopistosta.

Tietty varautuneisuus vastanneiden keskuudessa kuitenkin vallitsee, ja on ajatuksia, joita ei uskalleta lausua ääneen. Tästä kertoo se, että useampi haastateltava ei halunnut kommentoida asiaa omalla nimellään. ”En ole ikinä ymmärtänyt, miksi kaikkia ei hyväksytä molemmissa kiintiöissä. Mielestäni on epäreilua, että vain ensikertalaiset pääsevät todistuksella. Nuorissakin on niitä, jotka vain hakevat ja hakevat, eivätkä uskalla ottaa mitään paikkaa vastaan, koska kiintiö menee. Harva tietää heti lukion jälkeen, mikä on oma juttu”, eräs haastateltavista kuvaa.

”Todistusvalinta on mielestäni varioinut sitä, mitkä asiat opiskelija hallitsee hyvin. Suurin osa lääkisopiskelijoista on hyvin motivoitunutta opintoihin, mutta todistusvalinnan kautta sisään voi myös tulla opiskelijoita, jotka pääsykoeluvun intensiivisyys olisi muuten karsinut pois”, pohtii toinen nimettömänä pysyttelevä henkilö.

Kollegiaalisuutta pidetään suuressa arvossa, ja siksi sisäänpääsytavasta keskustellaan toisinaan varoen. Kuvassa Itä-Suomen yliopiston toisen vuosikurssin emäntä ja isäntä Pinja Pöllänen ja Elias Soukola.

Kollegiaalisuus on hyvin vahva teema jo heti opintojen alusta alkaen, ja se voi olla syynä myös siihen, miksi asian julkinen kannanotto koetaan vaikeaksi. Lähes kaikki vastaajista erikseenpainottavat hyvän yhteishengen tärkeyttä. ”Tiedämme, että lääkiksessä aloittavien opiskelijoiden orientaatiossa mukana olleita vanhempia opiskelijoita on muun muassa pyydetty, ettei sisäänpääsytapaa tarvitsisi ottaa sen kummemmin puheeksi fuksien kanssa”, kertovat toisen vuosikurssin isäntä ja emäntä Elias Soukola ja Pinja Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta. ”Olen ymmärtänyt, että jotkut opiskelijat kokevat alemmuuden tunnetta tai häpeää sisäänpääsyväylänsä vuoksi. Tämä on todella harmillista, sillä vaikka pääsykoe- ja todistusreitti ovat keskenään erilaisia, sisäänpääsy kumpaa tahansa väylää pitkin vaatii joka tapauksessa todella paljon työtä”, Soukola jatkaa.

Toisen vuosikurssin emäntänä Tampereen yliopistossa toimiva Fabia Khan tiivistää mietteitä: ”Mielestäni kriittinen kommentointi on kuitenkin tärkeää uusien ja vanhojen järjestelmien kehittämiseksi ja korjaamiseksi, joten meidän tulisi ottaa erilaiset mielipiteet vastaan avoimesti ja kannustaa opiskelijoita rakentaviin keskusteluihin.” Aiheesta on tulossa lähivuosina useampia selvityksiä niin yliopistojen kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi opiskelijavalintauudistuksen väliraportin tammikuussa 2022. Minna Hallia on myös valmistelemassa väitöskirjaa lääketieteen valintatavoissa tapahtuneista muutoksista.

Minna Hallia ja Sami Heistaro pitävät molemmat tärkeänä tasapuolisuuden vuoksi sitä, että sisäänpääsytapa on hyvin ennakoitavissa nyt lukiotaan aloittaville tuleville hakijoille. Siksi äkillisiä muutoksia valintaprosessiin ei ole luvassa ja vaikutuksia seurataan tarkasti.

Elias Soukola summaa:

”Sisäänpääsy lääkikseen on itsessään jo niin hieno saavutus, että reitistä tai hakukerroista riippumatta siitä pitäisi saada olla avoimesti ylpeä.”

 

Teksti: Sanna Jäänvirta
Kuvat: Haastateltavien kotialbumit

 

LÄHTEET: 

https://yle.fi/uutiset/3-11883047 

https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Hakeneet-ja-hyväksytyt.aspx 

https://okm.fi/-/opiskelijavalintauudistuksen-seurantatutkimuksen-valiraportti-on-julkaistu