Oulun paikallisosasto perustettiin 2. joulukuuta vuonna 1986, siis vain neljä päivää ennen tasavaltamme 69. syntymäpäivää.  Vaikka kulttuuri, maailma ja ilmasto ovat 31 vuoden aikana muuttuneet paljon, jotkin asiat ovat pysyneet ennallaan. Pöytäkirjan mukaan jo perustamiskokouksessa on keskusteltu samana päivänä julkaistusta Kalevan artikkelista: ”Ruokola: Nuoret lääkärit itsekästä joukkoa”. Artikkelissa kuvataan, miten nuorten lääkäreiden tulisi kokea velvollisuutta hakeutua syrjäisempienkin kylien terveyskeskusvirkoihin kalliin koulutuksen saatuaan. Jutussa kerrotaan niin ikään: ”Terveydenhuoltomme on parhaillaan voimakkaassa muutosvaiheessa. Muutospaineita aiheuttavat sekä ikärakenteen muutos, että muutokset sairastavuudessa-” ja ”-vanhustentaudit kuten dementia lisääntyvät. Lastensairauksien hoidon tarve taas vähenee, kun lapsia syntyy nyt vähemmän”.

Kuulostaa kovin tutulta. Paikallisosastossamme on myös tänä vuonna keskusteltu suurten sanomalehtien esittämistä lääkäriprofession kuvauksista.

Lehdistön ja lääkärikunnan eri- ja yhdenmielisyyksistä keskustelun lisäksi, Oulun paikallisosasto pyrkii toimimaan kouluttajana ja edunvalvojana paikallisesti uransa alkuvaiheessa oleville lääkäreille. Yhteistyökumppaneidemme kanssa järjestämme joka vuosi kaksi pienryhmäkoulutusta, jotka ovat ottaneet paikkansa jäsenistömme kalentereissa eivätkä koulutukset täyttyäkseen juuri mainontaa kaipaa. Syksyn 2017 pienryhmäkoulutuksessa tulemme miettimään mm. milloin sen huimaavan vanhuksen pää tulisi kuvata. Näiden lisäksi järjestämme vuosittain muutamia luentomuotoisia koulutuksia vaihtelevista aihealueista.

Haluamme olla aktiivisia myös kaikissa nuoria lääkäreitä koskevissa koulutus- ja työasioissa täällä pohjoisimmassa yliopistosairaalakaupungissa ja ympäröivillä alueilla. Alkukesästä kokoonnuimme Oulun yliopistollisen sairaalan erikoistuvien lääkäreiden kapteenien kanssa keskustelemaan erikoislääkärikoulutuksen yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista erikoisalojen välillä. Mukaan tuli kaikkien suurimpien klinikoiden erikoistuvat kapteenit ja niin sairaala- kuin järjestöaktiivit saivat tilaisuudesta paljon uusia näkökulmia. Erikoistumiskoulutuksen käytännöissä on yllättävän paljon eroavaisuuksia klinikoiden välillä ja käytäntöjen jakamisesta hyötyvät varmasti kaikki erikoistuvat.

Lieneekö napapiirin läheisyyden vaikutusta, mutta joulua juhlitaan Oulussa kuukausikaupalla. Siksi paikallisosastossakin pikkujoulujen sijaan vietämme tammikuussa Iso-Joulua saunoen ja seurustellen. Kesällä järjestämme paikallisosaston kesäpiknikin, joka tänä kesänä vietettiin Tuiran rannalla sadesäästä huolimatta mm. kelluvan saunan löylyistä nautiskellen. Kaikkiin tapahtumiin ovat kaikki nuoret lääkärit ikään katsomatta tervetulleita.

Logistisista syistä paikallisosastomme koostuu pääosin Oulun seudulla työskentelevistä nuorista lääkäreistä ja lääketieteen kandidaateista, mutta paikallisosastoomme ovat tervetulleita kaikki itsensä niin fyysisesti kuin henkisesti susirajan pohjoispuolella asuvaksi kokevat. Lukeehan paikallisosaston alkuperäisissä säännöissäkin: ”Siltä osin kuin muita paikallisosastoja ei ole perustettu Oulun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueelle, luetaan toiminta-alueeksi myös vastuualueen muut keskussairaalapiirit ja jäseniksi niiden alueella toimivat ja/tai asuvat yhdistyksen jäsenet”. Omasta paikallisosastostaan huolimatta, toivotamme myös lappilaiset tervetulleiksi mukaan toimintaan!

Tervetuloa mukaan toimintaan tänne läntisen Siperian itseoikeutettuun pääkaupunkiin, vaikka vain juttelemaan päivän uutisista.

 

Aleksi Räisänen
NLY:n Oulun paikallisosaston puheenjohtaja