Äitiysloman alkaessa tuntu siltä, että työhön paluuseen on ikuisuus, mutta – usko tai älä – se päivä koittaa hämmästyttävän nopeasti. Kiitos reilun vuoden ikäisen lapseni ja hoitovapaiden, olen tutustunut osa-aikaisen työnteon kuvioihin. Tehdessämme päätöksiä työnteosta vauvavuoden jälkeen, en sen enempää tutustunut osa-aikaisuuden sääntöihin. Se, että päätöksellä voisin vähentää viikoittaista päivähoitoaikaa tuntui alussa tärkeämmältä kuin osa-aikaisuuden mahdolliset nurjat puolet. Toivottavasti olet hieman valveutuneempi kuin minä aloittaessasi työt vanhempainvapaan jälkeen.

Kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen koittaa ensimmäinen tähän liittyvä päätöksen hetki. Kumpi teistä pitää vanhempainvapaan? Äiti vai isä, vai molemmat vuorotellen? Vanhempainrahaan on oikeutettu välittömästi äitiysrahakauden päätyttyä vanhempien sopimuksen mukaan joko lapsen äiti tai isä tai molemmat, ja se miten tämä jaetaan on äidin ja isän keskenään sovittavissa. Edellytyksenä on, että vanhempi hoitaa lasta itse ja että hän on tarvittaessa sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä. Jos vapaat jaetaan, kummankin vanhemman työaika ja palkka on oltava vähintään 40 ja enintään 60 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta ja kokoaikatyön palkasta. Yrittäjän oikeus osittaiseen vanhempainrahaan edellyttää, että omassa yrityksessä tehty työ vähenee vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia aiemmasta (Sairausvakuutuslaki 21.12.2014/1224 (SVL) 9:9). Yrittäjän kannattaa huomioida, että sosiaaliturvan perusteena oleva palkka on aina YEL-vakuutuksen työtulo. Käytännössä vanhempainrahakauden voi siis jakaa esimerkiksi niin, että isä hoitaa lasta kolme päivää viikossa, ja äiti kaksi päivää viikossa ja ovat vastaavasti töissä lopun ajan. Kelan näkökulmasta myös lauantai on työpäivä, jolloin olette itse asiassa jakaneet vanhempainvapaan puoliksi. Vanhempainvapaata riittää 158 päivää, eli siihen asti kun lapsi on noin 9 kk.

Sitä seuraava päätöksenteon hetki koittaa vanhempainvapaan loppupäässä, jolloin monella herää tunne siitä, että lapsi on aivan liian pieni päiväkotiin. Apuun tässä vaiheessa tulee 54 arkipäivää kestävä isyysvapaa ja sen jälkeen mahdollisesti hoitovapaa. Isyysvapaata voi äidin kanssa yhtäaikaisesti pitää enintään 18 päivää äitiys- tai vanhempainrahakaudella, loput isyysvapaat voi pitää vasta vanhempainrahakauden jälkeen.

Kotihoidon tukea myönnetään jos lapsi hoidetaan kokopäiväisesti kotona (ks. kela.fi). Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan, mutta sitä voi siis pitää myös osa-aikaisena. Kuviot jatkuvat saman tyylisinä jos päädytään siihen, että lapsi menee päivähoitoon vain muutamaksi päiväksi viikosta. Tällöin vanhempi on siis osittaisella hoitovapaalla ja siis osa-aikaisena työntekijänä. Pienen lapsen päivähoidon aloitus on tunnetusti monelle kova paikka – kenties kovempi vanhemmille kun lapselle itselleen. Olemalla osittaisella hoitovapaalla voit itse hoitaa lasta 1-2 päivää viikosta kotona (ja puoliso toiset 1-2 päivää). 

Osittaisella vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevan palvelusuhteen ehdot esim. palkka ja työaika määräytyvät osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaan (SVL 9:9). Esimerkiksi 60% työaikaa tekevällä työaika ja palkka ovat luonnollisesti 60% kokoaikatyötä tekevän palkasta ja työajasta. Päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin se, että jos osa-aikaisena hakee koulutuksen tms. vuoksi virkavapaata, kokonaisen työpäivän pituiseen koulutukseen osallistumisesta ei kerry kuin 60% työaikaa. Syy piilee työaikavalinnassa. Osa-aikaisena voi joko tehdä ma – pe lyhennettyä työaikaa tai esim. 60% työaikaa tehdessään työskennellä ma – ke ja olla to – pe vapaalla. Kokopäiväinen työaika on KVTES:in mukaisesti 37h (sairaalalääkäreillä 38h 15 min). 60% työaikaa tekevällä työviikon pituus on 22h 12 min, eli työpäivän pituus on 4h 26 min. Jos kuitenkin pidät to – pe vapaana, on ma – ke työpäivien pituus normaali 7h 24min. Työaika sellaisena päivänä, jolloin on virkavapaalla, lasketaan kuitenkin työnteon prosentin mukaan – eli kun osallistut koulutukseen ja olet virkavapaalla yhden päivän, suoritettu viikkotyösi lyhenee vain 4h 26 min eikä ”normaalipäivän” verran 7h 24 min. Jos siis  60% työaikaa tekevänä osallistut koko päivän kestävään koulutukseen esimerkiksi maanantaina, kun työpäiväsi ovat ma – ke, työaikaseurantaan jää ikään kuin vaje koska viikkotyösi ei ole lyhentynyt koko koulutuksen keston verran, vaan vain 60% työajan mukaisesti.

Valitettavasti tämä pätee myös mahdollisiin pyhäpäiviin jotka sattuvat osumaan työviikolle. Pyhäpäivistä lyhennetään työviikon kokonaistyöajasta työpäivän pituuden verran, täysiaikaisella 7h 24min, 80% työaikaa tekevällä 5h 55 min ja 60% työaikaa tekevällä 4h 26 min – jäät siis taas ikään kuin miinukselle vaikka olet ”yhtä paljon lomalla” kun muutkin sinä päivänä lomailevat täyttä työaikaa tekevät kollegat. Tällaisia arkipyhiä on muulle kuin lauantaille tai sunnuntaille ajoittuva pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Hoitovapaa loppuu lapsen täytettyä 3 vuotta. Kuitenkin työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 6kk viimeksi kuluneiden 12kk aikana, voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Entä jos lapsi sairastuu? Lapsesi, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti sinulla on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lapsen sairastumisesta lukien kolme peräkkäistä kalenteripäivää on palkallista (KVTES V luku 10). Tilapäistä hoitovapaata myönnetään vain toiselle vanhemmista kerrallaan. Vanhemmat tai huoltajat voivat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta ei yhtäaikaisesti (Työsopimuslaki 26.1.2001/55 – 4:6). Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Äkillisissä poissaoloissa sovelletaan yleensä sääntöä, jossa työajaksi poissaolopäiviltä merkitään työsuunnitteluun merkityt työtunnit. Ts. jos Titania -listassa on osa-aikatyötä tehdessäsi merkattu työaika 8:00-15:24, mutta joudut äkillisesti olemaan tilapäisellä hoitovapaalla lapsesi sairauden vuoksi, merkitään työtunneiksi 8:00-15:24.

Kiinnostaako lääkärin perhevapaat enemmänkin? Lue myös Elina Keikkalan erinomainen blogi samasta aiheesta osoitteessa: http://bit.ly/kukakotonasi

Ihania vanhempain- ja hoitovapaita toivottaen!

Jenna Ehn – Kirjoittaja on 1-vuoden ikäisen taaperon äiti ja anestesiaan erikoistuva lääkäri, jonka kiinnostus päivystysaikaiseen valvomiseen on mahdollisesti hieman muuttunut viimeisen vuoden aikana.