Lääketieteen opiskelijoiden jaksaminen on jatkuvasti puheenaiheena sekä Suomessa että kansainvälisesti. Viime vuonna opiskelijahyvinvointi nostettiin esimerkiksi yhdeksi lääketieteellisen koulutuksen konferenssin AMEEn pääteemoista. Uudet keinot opiskelijoiden jaksamisen tueksi ovat aina tervetulleita.

Helsingissä opiskelijat ovat tarttuneet itse toimeen opiskelijahyvinvoinnin kohentamiseksi. Vuonna 2016 Lääketieteenkandidaattiseura (LKS) toteutti oman hyvinvoinnin teemavuotensa. Teemavuoden alusta lähtien ainejärjestön piirissä on toiminut hyvinvointitiimi, joka järjestää erilaisia tapahtumia ja muistuttaa opiskelijoita siitä, että omasta jaksamisesta täytyy pitää huolta arjen keskellä.

Tiimin taustalta löytyy viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Eeva Leivo. Leivo oli yhdessä monen opiskelukaverinsa kanssa ehtinyt todeta, että tilanteessa on parantamisen varaa. Hän tunsi, että jotain oli tehtävä, ja päätti tarttua ongelmaan itse.

Kun Leivo haki Lääketieteenkandidaattiseuran hallitukseen ulkoasiainvastaavaksi vuodelle 2016, hänen ajatuksenaan oli järjestää yksittäinen hyvinvointikuukausi, jota varten tarvittaisiin oma tiimi. “Idea lähti siitä paisumaan, ja yhtäkkiä meillä olikin hyvinvoinnin teemavuosi. Ajattelin, että tämähän sopii hyvin”, muistelee Leivo puolentoista vuoden takaisia tapahtumia.

“Ainejärjestön puolelta tarjotut keinot palautumiseen ovat perinteisesti olleet lähinnä bileitä, joissa nollata. Ideana oli tuoda myös LKS:n puolelta enemmän keinoja, joita opiskelijat voisivat viedä omaan arkeensa. Aika suurellinen tavoite siis”, hän hymyilee.

Leivo itse oli jo ennestään kiinnostunut hyvinvointiteemasta. Hänelle tuli yllätyksenä, miten hataralla pohjalla monen opiskelijan perustietämys esimerkiksi ajanhallinnasta oli. “Tapahtumiin sisältyi paljon ihan perusasiaa, josta ajattelin, että kaikkihan nämä tietää. Kävi ilmi, että ei ihmiset oikeasti tiedä. Esimerkiksi Jaksaminen arjessa –illassa Annamari Heikkilä piti luennnon, jossa jaettiin vuorokausi kolmeen osaan: 8 tuntia unta, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia työtä. Monien mielestä se oli ihan breaking information”, toteaa Leivo.

Jaksaminen arjessa -illan lisäksi on järjestetty muun muassa kehontietoisuuskurssi, kaksi päiväretkeä Nuuksioon, life coaching -ilta sekä Naisten ilta, jossa pohdittiin lääkärin ammattia naisen näkökulmasta. Tapahtumia ideoiva tiimi koostuu noin 5-7 lääketieteen opiskelijasta, ja ideat versovat opiskelijoiden omasta kiinnostuksesta. Tapahtumatarjontaan on yritetty saada monipuolisesti jokaiselle opiskelijalle jotain, vaikka esimerkiksi miespuolisia jäseniä ei ole vielä saatu mukaan tiimiin.

Esiintyjiä tapahtumiin on ollut helppo löytää ja ihmiset ovat lähteneet mielellään mukaan. Valitettavasti monien hyvien ideoiden toteuttaminen kaatuu rahanpuutteeseen. Hyvinvointitiimin vuotuinen budjetti on 200€, josta ei juuri luentopalkkioita makseta. Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin.

Rajallisista resursseista huolimatta tiimi on ylittänyt perustajansa odotukset monipuolisuudellaan ja aktiivisuudellaan. Toiminnalle on selvästi ollut opiskelijayhteisössä kysyntää, ja siksi sitä päätettiin jatkaa hyvinvoinnin teemavuoden jälkeenkin. Tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa. Leivo siirtyy vuoden vaihteessa syrjään ulkoasiainvastaavan roolista, ja ainejärjestön hallituksessa tapahtuu uudistuksia. Tarkoitus on kuitenkin ottaa tavalla tai toisella hyvinvointitiimi vakituiseksi osaksi LKS:n toimintaa.

Yksi vaihtoehto voisi olla yhteistyö tiedekunnan kanssa. Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Tiina Paunio kertoo, että myös tiedekunnalle on välittynyt huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista. Sen vuoksi tiedekunnassa toteutettiin keväällä lääketieteen ja hammaslääketieteen 1., 3. ja 5. vuoden sekä psykologian kandidaattiohjelman 1. vuoden ja maisterivaiheen opiskelijoilla kyselytutkimus “Opiskelu ja hyvinvointi”. Kyselyllä kartoitettiin, kuinka kuormittuneita opiskelijat ovat, mitkä tekijät kuormitukseen vaikuttavat ja miten se näyttäytyy opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja opiskelussa.

Alustavien tulosten mukaan opiskelijoiden stressikokemukseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun vaikuttivat koettu vähäinen sosiaalinen tuki opiskeluun liittyen, uniongelmat sekä taloudelliset vaikeudet. “Erityisesti tuo sosiaalisen tuen merkitys oli merkittävä ja vaikutukseltaan suuri: sellaiset opiskelijat, jotka eivät saaneet lainkaan tukea opintoihin liittyvissä haasteissa, voivat selkeästi muita opiskelijoita huonommin ja heidän toimintakykynsä oli matalampi”, kertoo Paunio.

Erityisen huolissaan varadekaani on sellaisista opiskelijoista, jotka eivät tule nähdyksi tai kuulluksi arkipäivän erilaisissa tilanteissa. Myös heidän tavoittamiseensa yhteistyö opiskelijoiden ainejärjestön kanssa voisi tarjota hyviä mahdollisuuksia. Tiina Paunio haluaakin mielellään kehittää jatkosuunnitelmia hyvinvointitiimin kanssa.

Varmaa on ainakin se, että tiimin puolelta tiedekunnan tuki toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.