Miten lääkärin työn arki on muuttunut?
Terveyskeskuslääkäri Jaakko Aarnio vastaa videopuheluun Kemijärveltä. Tällä kertaa kyseessä ei ole vastaanottotilanne, vaan soitan hänelle kysyäkseni poikkeustilan vaikutuksista terveyskeskusten arkeen. Aarnion mukaan valtavia muutoksia ei ole ilmennyt, mutta työ on silti selvästi erilaista kuin normaalisti. Lähes kaikki kiireettömät vastaanotot on peruttu yli 70-vuotiailta, ja kaikki heitä koskevat asiat yritetään hoitaa etänä.
Kemijärvellä ei ole haastatteluhetkellä huhtikuussa todettu yhtään varmistettua koronavirus-tartuntaa, mutta varauduttu on. Toistaiseksi on kuitenkin ollut rauhallista. Tätä tukee myös THL:n tuore raportti, jonka mukaan terveyskeskusten vastaanottotoiminta on vähentynyt kauttaaltaan jopa 50%.
Vastaava lääkäri Heli Leino Turun kaupungin Runosmäen terveyskeskuksesta näkee tilanteessa myös positiivisia puolia. Aikaa on enemmän toimistotyölle ja koulutukselle, joka on jopa lisääntynyt normaalista. Toisaalta ihmiset sairastavat korona-aikaankin, joten jotkut sydän- ja aivoinfarktit saattavat jäädä hoitamattakin potilaiden jäädessä kotiin. Myös jonojen purku poikkeustilan jälkeen huolestuttaa: Runosmäessä jonotilanne oli juuri saatu hyvään kuntoon, mutta terveyspalveluiden kysyntä voi syksyllä olla valtaisaa.
Digiloikkaa on Runosmäessäkin hieman pakotettuna onnistuttu tekemään, mistä Leino on hyvillään. Skype-kokoukset ovat arkipäivää, ja onpa ollut muutama etälääke-esittelykin. Videovastaanottoja on juuri alettu pilotoida, ja kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Kameroiden tilaamisessa on ollut hankaluuksia, mutta nyt kaikille lääkäreille on hankittu älypuhelimet, joilla videovastaanottoja hoidetaan. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Leinon mukaan videovastaanotto on hyvä lisä palveluvalikoimaan, mutta kaikkea sillä ei voida hoitaa.
Etävastaanotoilla potilaiden avuksi
Esimerkkejä onnistuneista digitaalisista palveluista löytyy runsaasti Suomessa. Suurimmat yksityiset terveyspalveluiden tarjoajat ovat tuottaneet etävastaanottoja etenkin chatin avulla jo vuosia, ja toimintamalleja on hiottu jatkuvasti. ”Etälääketiede on ollut kuin liikkuva juna. Mikään sääntö tai toimintamalli ei ole pysynyt paikallaan, vaan prosessi on dynaaminen. Sitä on ollut hauska päästä seuraamaan aitiopaikalta”, kuvaa Terveystalossa työskentelevä yleislääkäri Taneli Salo viime vuosien kehityskulkua.
Salo on nuoren lääkärin mittapuulla jo konkari etälääketieteen hyödyntämisessä. Normaalin vastaanottotyön lisäksi hän tekee kotoa käsin chat-vastaanottoa 2-3 päivää viikossa. Lisäksi yksi työpäivä kuluu toisenlaiseen konseptiin, etänä tehtävään digityöterveyteen. Siinä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, mukaan lukien työterveysneuvotteluita, hoidetaan videoyhteyden avulla. Palvelu on vastannut onnistuneesti etenkin syrjäseutujen yritysten tarpeisiin.
Erityisesti työterveyshuollon potilaiden keskuudessa chat-asiointi on erittäin suosittua. Salo näkee chat-vastaanotoissa paljon hyvää: ”Chatin etuja ovat ajansäästö sekä potilaan että lääkärin osalta, helppo saavutettavuus sekä tietynlainen diskreettiys – intiimejäkin vaivoja voidaan hoitaa lounastunnilla suoraan työpaikalta. Toisaalta chat-kommunikaatiosta jää aina kirjallinen dokumentaatio, johon voidaan tarvittaessa palata. Jotkut vaivat kuten ihottumat tulevat jopa tavallista vastaanottoa paremmin kirjatuiksi, sillä potilas voi esimerkiksi lähettää ihottumasta chatin kautta tietosuojatusti kuvia, jotka voidaan siirtää potilastietojärjestelmään.”
Myös lääkärille chat-vastaanotto on Salon mukaan usein erittäin mielekästä: ”Useimmiten potilaat tuovat chattiin huolellisesti muotoillun ongelman ja lääkärillä on rauha diagnostiseen pohtimiseen sekä ongelman tarkentamiseen. Videovastaanotot sen sijaan ovat yllättävän intensiivisiä ja vaativat tarkkaa keskittymistä potilaan kertomukseen”, Salo kuvaa.
”Chat on viestintälaji, vastaanoton onnistuminen on paljolti kiinni siinä, miten keskustelua pystyy viemään eteenpäin. Silloin, kun hoidetaan chattiin sopivia asioita, potilaat ovat tyytyväisiä ja lääkärillekin jää kokemus siitä, että asia tuli hoidettua nopeasti ja luotettavasti. Lisäksi erityismaininnan mielekkyydestä ansaitsevat hoitajakonsultaatiot, joissa hoitaja on saattanut vastaanotollaan ottaa potilaalta jo kattavan anamneesin sekä statuksen omien taitojensa puitteissa. Silloin chat-lääkärikonsultin työ on erittäin miellyttävää.”
Salo painottaa kuitenkin myös tavallisen vastaanottotyön erittäin tärkeää osuutta etälääkärin työkalupakissa. ”Pitää pystyä tunnistamaan, milloin vaiva vaatii normaalia vastaanottoa. Chatissa on kyse myös kustannustehokkuudesta: chat menettää merkitystään, jos jokaisessa vähänkin epävarmassa tilanteessa potilas ohjataan kivijalkaan. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin toimii omalla epävarmuusalueella ja missä rajoissa pystyy hoitamaan potilaan turvallisesti etänä. Kun hahmottaa, miten hoitaisi potilaan normaalilla vastaanotolla, osuvat niin sanotusti syötöt lapaan”, Salo pohtii etävastaanottotyön rajoitteita.
Koronakriisi vaati joustavuutta kaikilta osapuolilta
Koronakriisi näkyi myös Terveystalossa. Lähivastaanotoilta siirtyi valtavasti potilaita puhelin-, video- ja chat-ajoille, mikä vaati etätyötä tekevän resurssin nopeaa kasvattamista. Positiivisena asiana Salo näkee sen, että nykyiset etävastaanoton toimintamallit ovat osoittautuneet toimiviksi myös koronan aikana. Käytännössä pärjättiin työntekijäresurssin kasvattamisella, eikä isoja muutoksia etätyön prosesseihin tarvinnut tehdä. Tätä helpotti myös työnantajapuolen jousto esimerkiksi pidemmän omailmoitusajan kautta. Lisäksi etävastaanotoilta pystyttiin poikkeustilanteessa kirjoittamaan pidempiä sairauslomia, millä pystyttiin hallitsemaan suurta kysyntää.
Normaalitilanteessa chat-lääkäri pystyy hoitamaan kahdeksantuntisen työpäivän aikana rauhallisella tahdilla noin 20-25 potilasta, mutta koronakriisin ensimmäisinä viikkoina chat-potilaita saattoi kertyä jopa 80 vuorokaudessa. Tällöin työpäivätkin venyivät.
”Näistä omalla kohdallani yli 95% oli flunssa- ja korona-aiheisia yhteydenottoja, jotka keskittyivät pääasiassa testauskriteerien ja mahdollisten tartuntakontaktien kartoittamiseen sekä sairauslomatarpeen arviointiin. Paljon hoidettiin myös ihmisten pelkoa ja yleistä epätietoisuutta tilanteesta”, Salo kertoo. Sittemmin volyymi on palannut lähes normaalitasolle ja tavalliset vaivat ovat palanneet chat-vastaanotoille.
Uusi tapa ajatella lääkäreiden lievät sairastumiset?
Etätyön vääjäämätön yleistyminen tulevaisuudessa herättää kysymyksen myös lääkäreiden sairauslomista. Voitaisiinko jatkossa lievissä sairastumisissa, kuten flunssassa, pohtia uudenlaisia toimintatapoja täyden sairasloman sijaan?
Heli Leinon mukaan aiemmin lääkärit ovat vain tulleet sairaana töihin, mikä ei missään tapauksessa ole tervettä. Joskus heitä on pitänyt jopa patistaa työpaikalta kotiin sairastamaan. Suomalainen lääkäri on siis keskimäärin todella tunnollinen. Sen kertoo myös vuoden 2012 suomalaistutkimus: suomalaisista lääkäreistä 89 % on joskus työskennellyt sairaana.
Ongelmana ainakin terveyskeskuksessa on usein se, että työt kasaantuvat sairauslomapäiviltä muille päiville, joten monet menevät mieluummin lievässä flunssassa töihin. Voisiko ratkaisuna olla se, että lääkäri tekisi lievässä flunssassa kotona etänä vaikka puoli päivää toimistotöitä täyden sairausloman sijaan? Tällöin lääkärit uskaltaisivat jäädä sairaslomalle helpommin, kun työt eivät kasaantuisi. Työnantaja olisi tyytyväinen työntekijöiden kuormituksen, infektioiden ja kalliiden sairaslomien vähenemiseen.
Mitä muutoksista kannattaa säilyttää?
Vastaava lääkäri Heli Leino toivoo joitakin muutoksista säilytettävän myös koronan jälkeiseen aikaan. Erityisesti hoidontarpeen arvioon pitää kiinnittää enemmän huomiota. Yllättävän moni asia voidaan hoitaa etänä tehokkaasti, kunhan käytäntöjä osataan kyseenalaistaa. Sitä kautta kansaterveyden kannalta keskeisistä vaivoista kärsivät pääsevät nopeammin vastaanotolle. Tosin yleislääkäri Jaakko Aarnio toteaa, että 30 minuutin vuosikontrollit puhelimessa voivat olla lääkäreille raskaampiakin kuin vastaanotolla.
Suurten välimatkojen pohjoisessa hahmotellaan nyt myös etänä hoitamista. Esimerkiksi kotisairaanhoidon lääkäri ei käy pandemian aikana kierroilla, vaan työ hoidetaan etänä. Aarnio kiittelee koko hoitohenkilökunnan sopeutumista: ”Hoitajan lähettämästä kuvasta selvisi ihottuman diagnoosiksi vyöruusu, ja hoito saatiin käyntiin ilman fyysistä kontaktia.”
Taneli Salon mukaan etävastaanotolla voi olla myös niin sanottu kartoittava rooli, jossa monimutkaista ongelmaa perataan ensin chatissa ja sovitaan suunnitelma jatkosta. ”Potilaat kokevat saavansa tilapäisen avun ja tietoa siitä, miten asia etenee.” Vuosikontrollien osalta etävastaanottoja voidaan myös hyödyntää rajallisesti: ”Esimerkiksi lääkitysten hienosäätöä sekä reseptiuusintoja voidaan tehdä potilaille, jotka noudattavat huolellista omaseurantaa. Tällöin varsinaisen vastaanoton anti ei juuri eroa siitä, mitä voidaan tehdä etänä”, Salo kuvailee.
Kaikki kolme kuvaavat työpaikkansa työilmapiirin säilyneen poikkeustilan aikana hyvänä. Vaikka ohjeistukset ovat jatkuvasti muuttuneet, ihmiset ovat jaksaneet puhaltaa yhteen hiileen.
Kriisillä on vastaava lääkäri Leinon mukaan ainakin yksi selvä voittaja: julkisen terveydenhuoltojärjestelmän yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään toivottavasti jatkossa entistä paremmin.
Konsta Nylander & Taavi Kaartinen
