Luonnossa kaikki on osa suurta kokonaisuutta. Miten eläimet liittyvät antibioottiresistenssiin? Kuinka ilmastonmuutos pysäytetään? Näihin kysymyksiin One Health etsii vastauksia.
”Tavallaan uusi koronavirus on myös luonnon takaisinisku. Kun ihmisasutuksia on laajennettu Aasian tropiikissa, ei ole välitetty siitä, että villieläimet tarvitsevat oman tilansa. Jo vuosikymmeniä tieteentekijät ovat varoittaneet sen lisäävän zoonoosien siirtymistä ihmisiin”, kertoo Heidi Vesterinen Zoomin välityksellä Minnesotan yliopistosta, jossa hän työskentelee eläinlääketieteellisen kansanterveyden parissa.
Vesterinen on valmistunut eläinlääkäriksi Helsingin yliopistosta. Ennen Yhdysvaltoihin muuttamista hän on ollut perustamassa One Health Finlandia, yhdistystä, joka haluaa edistää eri alojen kohtaamista One Healthin eli yhteisen terveyden tiimoilta.
One Health on ajattelutapa, jonka mukaan ihmiset, eläimet ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden. Terveys ja sairaus muodostuvat näiden vuorovaikutuksesta. Vesterinen haluaa korostaa, että kyseessä on ennemmin ajattelutapa kuin käsite. Lääkärille termi ei ole ehkä niin tuttu, sillä se tunnetaan paremmin eläinlääketieteessä.
”Esimerkiksi public health ja global health ovat käytännössä samaa ajatusta siitä, että terveysasioita pitäisi tarkastella systeeminä eikä erillisinä elementteinä. Nämä eri käsitteet vain tulevat erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi public health on lääketieteessä paljon tunnetumpi”, Vesterinen kertoo. One Healthin tavoitteina voi yhtä hyvin nähdä esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden sekä biodiversiteetin vaalimisen.
One Health Finland eli OHF perustettiin, sillä haluttiin taho, jonka alle voisi koota monialaista OH-ajattelua. ”Suurin osa tieteentekijöistä haluaa tehdä omaa pientä ”nicheään”. Se on tehokasta. Meidän lähestymistapa on täysin päinvastainen”, Vesterinen kuvailee OHF:n ideologiaa. Laaja-alaisuus on suorastaan vaatimus.
Zoonoosit ja ruokaturvallisuus ovat perinteisimpiä tulokulmia One Healthiin. Alun perin lääkäreiden ja eläinlääkäreiden yhteistyöstä lähtenyt ajattelutapa yhteisestä terveydestä on levinnyt muillekin aloille kuten ympäristötieteisiin sekä sosiaalitieteisiin. Aluksi haluttiin nostaa esille, kuinka zoonoosit ovat merkittävä osa ihmisterveyttä, mutta niiden ennaltaehkäisy on käytännössä vain eläinlääkäreiden työkentällä. Nykyisin ongelmat, joita One Health käsittelee, kuten ilmastonmuutos, ovat niin laajoja, ettei mikään ammattikunta pystyisi niitä edes yksin ratkaisemaan.
Kun OHF on järjestänyt avoimia keskustelutilaisuuksia muun muassa antibioottiresistenssistä, on haluttu varmistaa, ettei keskustelu rajoitu vain lääketieteeteeseen tai eläinlääketieteeseen. ”Mukaan on haluttu myös asiantuntijoita ei-kliinisistä taustoista. Heillä voi olla yhtä tärkeitä näkökulmia antibioottiresistenssin ennaltaehkäisyn suhteen. Kliininen lääketiede kun on loppuen lopuksi keskittynyt tulipalojen sammuttamiseen”, Vesterinen sanoo.
Ratkaisut ovat olemassa
Poikkitieteellisyyden tärkeyttä osataan nykyään peräänkuuluttaa joka välissä. Silti voi tuntua, että yhteistyö etenee jopa tiedeyhteisön mittapuulla tuskaisen hitaasti. Onko esteenä todella esimerkiksi politiikka, vai voisiko tiedeyhteisöllä olla myös reflektion tarvetta?
Vesterinen on omassa työssään perehtynyt eri tieteenalojen välisen keskusteluyhteyden mahdollistamiseen. ”Me ei vielä yhteiskuntana tunnisteta niitä keinoja ja kykyjä, joita ihmisillä pitäisi olla, että monialainen työskentely voisi toimia kunnolla”, Vesterinen toteaa ja jatkaa: ”Eri aloilla tieteen terminologia ja metodit ovat hyvin erilaisia. Ihmiset eivät oikein ymmärrä toistensa lähestymistapoja. Sama pätee valtioiden kanssa esimerkiksi eri ministeriöiden välillä.”
Taustalla saattaa olla myös ennakkoluuloja toisen alan menetelmiä kohtaan ja sitä kautta epäluottamusta alan tutkimuksen pätevyyteen. Suuri osa Vesterisen työstä on viestin välittämistä eri tahojen välillä. Hän kääntää keskustelua siten, että toinenkin osapuoli ymmärtää. Myös paikkoja keskustelulle tulisi luoda lisää. Tieteelliset seminaarit harvoin toimivat, sillä ne ovat pääasiassa oman alan sisäisiä.
”Mitä enemmän tapaan työssäni eri alojen ihmisiä, sitä enemmän minusta tuntuu, että meillä on kaikki avaimet antibioottiresistenssin tai ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Ratkaisut ovat jo olemassa, emme vain osaa yhdistää niitä”, Vesterinen muotoilee. ”Jotta pystytään tekemään monialaista yhteistyötä, tarvitaan kykyjä, joiden on yleensä ajateltu olevan ns. ”pehmeitä taitoja”. Isot firmat katsovat nimenomaan näitä taitoja rekrytoinneissaan, koska siellä tiedetään, että monialainen yhteistyö ei muuten onnistu.”
Korona ja antibioottiresistenssi
Eletään poikkeustilan viidettä viikkoa. Zoom-keskustelun näkymässä on Vesterisen lisäksi One Health Finlandin aktiiveista puheenjohtaja Johanna Muurinen sekä varapuheenjohtaja Jesse Vänttinen. Keskustelu kääntyy herkästi siihen ajankohtaisimpaan, eli uuteen koronavirukseen. OHF:n oli tarkoitus aktivoitua järjestämään loppuvuodelle tapahtumaa zoonooseista. Tapahtuman toteutuminen on poikkeustilan takia epävarmaa.
Kun nimenomaan zoonoosi on aiheuttanut pandemian ja saanut maailman seisahtumaan, One Health ei voisi olla ajankohtaisempi. Voisiko uusi koronavirus olla herätys ja mahdollisuus tehdä asioita paremmin?
”Olisi irvokasta sanoa koronakriisin olevan mahdollisuus, kun ihmisiä kuolee”, Muurinen pohtii. Hän työskenteli hetki sitten vielä post-docina Yhdysvalloissa tutkien antibioottiresistenssiä maatalousympäristössä, mutta palasi Suomeen koronan takia. Antibioottiresistenssitilanteen paheneminen maailmalla on yksi suuri koronan aiheuttama uhkakuva.
Myös Vänttinen työskentelee antibioottiresistenssin parissa. Hän selventää koronapandemian ja antibioottiresistenssin suhdetta: ”Ensinnäkin kehittyvissä maissa käytetään väärin antibiootteja virustauteihin. Koronan saaneet ihmiset saattavat syödä oireisiinsa antibiootteja. Toiseksi, lisääntyvä tehohoito lisää antibioottien tarvetta, koska myös sekundaariset bakteeri-infektiot ovat yleisiä vakavasti sairailla. Kolmanneksi antibiootit loppuvat paikoista, joissa niitä käytetään paljon. Silloin lääkärit joutuvat määräämään laajakirjoisia antibiootteja, jolloin resistenssi lisääntyy. Pahentuneen resistenssitilanteen myötä määrätään entistä enemmän laajakirjoisia antibiootteja.” Myös jätevesien lisääntyvät antibioottipitoisuudet voivat Vänttisen mukaan lisätä resistenssiä.
Kokonaiskuva on tosin vielä tätäkin monimutkaisempi. Pandemia on hankala myös siksi, että globaalit logistiikkaketjut ovat hyvin herkkiä muutoksille. Saatavuusongelmat voivat olla vakavia. Vesterisen mukaan on olemassa lukuisia lääkkeitä, joita valmistetaan vain yhdessä tehtaassa koko maailmassa. ”Jos kriittinen tehdas menee nurin tai logistiikka pettää, olemme pulassa”, Vesterinen lisää. ”On myös näytetty, että terveydenhuollon ja hygienian huono taso on jopa isompi resistenssiä ajava voima kehittyvissä maissa kuin antibioottien laaja käyttö”, Muurinen täydentää.
Hän haluaa vielä tehdä yhden selvennyksen resistenssistä: ”Resistenssiä on kaikkialla. Meidän pitää vain olla tarkkoja, miten valikoimme sitä.”
Eläinten epidemiologiasta arvokasta tietoa
Helsingin yliopistossa on oma tutkimusverkosto, jonka kohteena on One Health -tutkimus. Helsinki One Health eli HOH perustettiin muutama vuosi sitten. Mukana on viisi tiedekuntaa: eläinlääketieteellinen, lääketieteellinen, valtiotieteellinen, maa- ja metsätieteellinen sekä farmasian tiedekunta.
Eläinlääketieteellisessä One Health on vaikuttanut jo pidempään: ”Vuonna 2015 tehtiin päätös, että tutkimuksenpainopiste on One Health”, kertoo Helsinki One Healthin johtaja Olli Peltoniemi, pitkäaikainen eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusvaradekaani.
Ruokaturvallisuus ja eläinten terveys ja hyvinvointi ovat One Healthissa perinteisiä näkökulmia, mutta viimeisten vuosien aikana translationaalinen tulokulma on vahvistunut, Peltoniemi kertoo. Translationaalisessa tutkimuksessa perusidea on, että tautimalleja ja -mekanismeja voidaan soveltaa kliiniseen työhön.
Ensimmäisenä saattavat tulla mieleen rottakokeet, mutta tautimallinnuksessa voidaan käyttää vaikkapa koiria. ”Kotieläinpopulaatiot jakavat ihmisen kanssa niin mikrobit, antibioottiresistenssin kuin myös geenit. Se on hyvä lähtökohta, kun tutkitaan vaikka metaboliaa tai allergisia sairauksia: kotieläimillä esimerkiksi astma on lisääntynyt ihmisen tavoin jo pitkään”, Peltoniemi kuvailee. Kyse ei tällöin ole laboratoriossa tehtävistä eläinkokeista, vaan spontaaneista sairauksista populaatioissa. Eläinten epidemiologista tietoa voidaan soveltaa translationaalisessa tutkimuksessa ihmiseen. Muita tutkimuksen kohteita ovat muun muassa vuodenajan vaikutus virusten selviytymiseen ympäristössä sekä eläinten lisääntymisterveys.
Lopulta monet One Healthissa käsiteltävät ongelmat palaavat yhteen lähtöpisteeseen. ”Ilmastonmuutos on sellainen peruspeikko kaiken taustalla. Ihmisen käyttäytyminen ei yhtään helpota tilannetta. Ja onhan ihmisen käyttäytyminen ilmastonmuutoksen taustalla joka tapauksessa”, Peltoniemi sanoo. ”Näiden kombinaatio on tehnyt One Health -ajattelun välttämättömäksi”, hän lisää.
Onko ihminen vieraantunut luonnosta? ”Urbaani kehitys ei ole ainakaan lähentänyt ihmisen ja luonnon suhdetta”, Peltoniemi toteaa. Toisaalta eläimille ei välttämättä osata antaa omaa tilaansa.
Lääkäri ja One Health
Ei ole ihme, että One Healthin aiheet ovat laajemmin tiedossa vain eläinlääkäreiden keskuudessa. ”Suomessa ruokaturvallisuudesta ja ympäristön hyvinvoinnista kuntatasolla ovat historiallisesti vastuussa eläinlääkärit”, Peltoniemi kertoo. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että tässäkin lääkärit ja eläinlääkärit toimisivat yhdessä.
Koulutuksella ja uudella tutkimuksella voidaan myös vaikuttaa ymmärrykseen yhteisestä terveydestä. Peltoniemi ottaa mielellään opiskelijatkin mukaan HOH:iin: ”Usein opiskelijoilta tulee parhaat ja ”provokatiivisimmat” ideat ja se on mukava havaita.” Myös One Health Finlandin aktiivit kutsuvat lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita mukaan toimintaansa: ”Olisi mahtavaa saada lääkäreitä tuomaan omaa näkökulmaansa keskusteluihin. Otamme teidät avosylin vastaan!” Muurinen hehkuttaa.
Erityisesti antibioottiresistenssi koskettaa lääkäreitä, samoin zoonoosit. ”On arvioitu, että yli 70 % uusista uhkaavista infektionaiheuttajista on eläimistä peräisin olevia”, Peltoniemi sanoo. Uusi koronavirus tuskin jää viimeiseksi. Peltoniemen mukaan lääkärin on hyvä ymmärtää, kuinka paljon eläimet vaikuttavat myös ihmisten terveyteen.
Mikään terveyden haaste tai voimavara ei synny tyhjiössä. Ihmiset, eläimet ja ympäristö ovat erottamattomasti liitoksissa toisiinsa niin hyvässä kuin pahassakin. Yhden hyvinvointi vie aina askeleen kohti yhteistä parempaa terveyttä.
www.onehealth.fi (One Health Finland)
www.helsinki.fi/fi/one-health/info (Helsinki One Health)
One Health on yksi termi monista
One Health (yhteinen terveys): Holistinen terveyden näkökulma, jossa ihmiset, eläimet ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden. Erityisesti eläinten rooli korostuu.
Eco Health: Ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten, ja niiden vaikutusten tarkastelua terveyteen ja kestävyyteen.
Planetary Health (planetaarinen terveys): Katsoo sivilisaatioita ja luontoa samalla holistisella näkökulmalla. Erityisesti käsitellään ihmisen aiheuttamien muutosten vaikutusta terveyteen.
Public Health (kansanterveys): Ihmisten terveyden ennaltaehkäisyä ja kehittämistä sekä kokonaiskuvan hallintaa. Käsitellään laajasti terveyttä niin sosiaalisesta, taloudellisesta kuin ympäristönkin näkökulmasta.
Global Health (globaali terveys): Ihmispopulaatioita korostava holistinen ajattelutapa, jossa käsitellään maiden rajat ylittäviä terveyden haasteita sekä terveyseroja maailmassa.
Onni Jaskari
