Viime vuosina mediassa on nähty useita uutisia tuomioistuimissa käsitellyistä potilasvahingoista, ja lääkäreiden virheet ovat olleet näkyvästi otsikoissa. Oikeusturvamme kannalta tulisi keskustella siitä, millä nimikkeillä lääkärin virhettä nykylainsäädännön puitteissa käsitellään. Lääkärijärjestöjen tulisi nostaa lääkäreiden oikeudellinen asema agendalleen.
Asianajaja, varatuomari Tero Lakka nosti esiin lääkärin virkavelvollisuuden paradoksin mielipidekirjoituksessaan reilu vuosi sitten (1). Laajempaa keskustelua edes lääkärikunnan sisällä kirjoitus ei valitettavasti saanut aikaan. Ongelmana Lakka näki sen, että lääkäri saattaa arkisessa työssään tekemästään virhearviosta joutua syytteeseen virkarikoksesta. Hoitoketjussa työskenteleviä toimisuhteisia työntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, ei virkavastuu koske. Myöskään yksityissektorin lääkärin samoissa olosuhteissa tekemä sama virhearvio ei johtaisi virkarikossyytteeseen.
Ratkaisuksi Lakka ehdotti joko siirtymistä hoitovirheen syyllisen selvittämisestä potilasvahingon syyn selvittämiseen tai lääkärin virkavastuun rajaamista niin, että se koskisi ainoastaan tehtäviä, joissa lääkäri käyttää julkista valtaa. Julkista vallankäyttöä ovat muun muassa tilanteet, joissa potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan (2). Lakan mielestä lääkäreiden oikeusturvaa parantaisi merkittävästi myös se, että virkarikossyyte edellyttäisi selkeää piittaamattomuutta potilaan hoidossa eli niin sanotusti törkeää huolimattomuutta.
Virka ei viisaaksi tee ja se, että samasta virheestä rangaistaan saman ammattikunnan edustajaa eri tavoin työnantajan perusteella, on lääkäreiden tasavertaisuutta murentava seikka. Se myös vähentää virkatyön houkuttelevuutta.
Virheiden ja syytteen pelko voi olla merkittävä kuormitustekijä lääkärin arjessa.
Mitä sitten itse voi päivittäisessä työssään tehdä oman oikeusturvansa eteen? Oman organisaation toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota, ja havaitut epäkohdat tai puutteet tulisi ilmoittaa kirjallisesti omalle esimiehelle (3). Esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantava resurssivaje tai ongelmat konsultaatiomahdollisuuksissa on hyvä ilmoittaa selkeästi jo ennen kuin vaaratilanteita pääsee syntymään. Potilasasiakirjamerkinnät on syytä tehdä huolella: mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole huomioitu. Hoidonrajauksissa tulee olla tarkkana ja pyytää asiaan kannanotto myös kokeneemmalta kollegalta, mikäli mahdollista.
Suosittelen lisäksi kiinnittämään huomiota tärkeimmän työkalun mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan – aivoergonomiaan. Hoida yksi asia kerrallaan ja konsultoi, kun olet epävarma. Keskity töissä töihin, mutta pidä taukoja. Jos oma hyvinvointi ei riitä motivaatioksi, kannattaa miettiä, kuinka uskottavalta puolustukselta vessahätä tai nälkä kuulostavat lakimiehen korvaan.
P.S. Suomen asianajajaliitto esitti tammikuisessa tiedotteessaan, että Suomeen tarvitaan oikeudenhoidon eli OHO-uudistus, sillä tuomioistuimien käsittelyajat ovat venyneet sietämättömän pitkiksi (4). Kummallista kyllä, poliitikkojen puheenvuoroja tai lehtien kirjoituksia juristien pakkotyöstä tai oikeustieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen määrän lisäämisestä ei kuulunut.
Maaret Laakso
NLY:n edunvalvontavaliokunnan jäsen, valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvan lääkärin virassa
NLY:n ratkaisuna oikeudenmukaisen työelämän edistämiseksi virkalääkärin oikeudet ja velvollisuudet tulee saattaa tasapainoon.
Ole se muutos, jota lääkärin työ tarvitsee. Äänestä Nuorta Lääkäriä Lääkäriliiton valtuuskuntaan!
Lue lisää: nly.fi/vaalit
Lähteet:
(1) Lakka, T. Virkalääkärin virkavastuu on pulmallinen asia. Keskisuomalainen 2.7.2020.
(2) https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/valvonta/toimintayksikoiden_valvonta/virkavastuulla_hoidettavat_laakarin_tehtavat
(3) Laakkonen K., Lehtonen K. Lääkäri oikeudessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021;137(5):470-475.
(4) https://asianajajaliitto.fi/2020/01/nyt-tarvitaan-oho-uudistus-suomen-surkean-hidas-oikeusjarjestelma-on-hapeapilkku/
