Nuori Lääkäri haastatteli joulukuussa aloittanutta Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajaa, joka avasi ajatuksiaan muun muassa Lääkäriliitosta, päivystämisestä ja Twitteristä.
Kuka olet?
Olen Matias Rantanen ja olen tietysti paljon erilaisia asioita, mutta ymmärsin, että minua haastatellaan nyt siksi, että olen Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, NLY-taustainen sellainen. Siinä pestissä olen ollut tämän valtuuskuntakauden eli joulukuun valtuuskunnan kokouksesta saakka. Ammatillisesti olen sydänanestesiologi, työskentelen Tyksissä T-sairaalan leikkausosastolla. Olen perheenisä: minulla on kaksi kouluikäistä lasta ja vaimo. Ja sitten vielä, jos aikaa riittää, olen meripartiolainen ja purjehdin.
Kerro vielä tähän alkuun, mitä se Lääkäriliiton valtuuskunta tekee?
Valtuuskunta on Lääkäriliiton korkein päättävä elin. Jos haluaa verrata Suomen valtioon, niin valtuuskunta on kuin eduskunta, joka tekee päätökset. Hallitus on se tiheämmin kokoontuva ja juoksevia asioita päättävä elin, ja valtuuskunta vetää isot linjat eli hyväksyy strategian ja budjetin ja valitsee hallituksen ja tällaiset asiat.
Valtuuskunta ei siis ole pelkkä kumileimasin?
Ei ole. Totta kai asiat tulevat sinne valmisteltuina: jos puhutaan vaikka talousarviosta, niin on ihan selvää, ettei valtuuskunta voi lähteä sitä nollasta miettimään. Mutta kyllä valtuuskunnalla on todellista valtaa ja sitä on käytettykin erilaisissa asioissa. Yksi tärkeä asia, jossa valtuuskunnan mielipide painaa, on virkaehtosopimusneuvottelujen neuvottelutavoitteet. Ennen sopimuskierrosta valtuuskunnassa käydään keskustelua ja valtuuskunta määrittää ne linjat, joita lähdetään sopimusneuvotteluissa tavoittelemaan. Valtuuskunta myös hyväksyy virkaehtosopimuksen.
Odotatko siirtymistä etäkokouksista läsnäolokokouksiin enemmän siksi, että tapaa ihmisiä, vai sen takia, että välttyy säädöltä etäyhteyksien kanssa taistelevien lääkärien kanssa?
Yhteydet ovat toimineet yllättävän hyvin. Tietysti on aina pientä tekniikkahakemista, mutta eivät ne ihan niin ylitsekäymättömiksi osoittautuneet. Mutta en ole hirveän suuri etäkokousten ystävä tällaisissa asioissa. Vaikka sääntömääräisissä kokouksissa on asioita, joissa ei ole niin hirveästi keskusteltavaa, on myös välillä asioita, joissa on hyvinkin paljon keskusteltavaa. Esimerkiksi, kun Liitto on käynyt keskustelua eutanasiakannasta, se on aika syvällistäkin keskustelua, joka minusta olisi parempi käydä salissa läsnä ollessa.
Edellisen virkaehtosopimuksen hyväksyminen oli etäkokouksena vappuna 2020, ja se ei ollut ehkä sellainen etäkokouskokemus, jota haluaisin uusia.
NLY:llä on tällä hetkellä valtuuskunnan 60 paikasta 16. Miltä Lääkäriliitto näyttäisi, jos NLY:llä olisi valtuuskunnan kaikki paikat?
Joissain asioissa varmaan NLY:n tavoitteita menisi läpi enemmän, mutta ei se välttämättä hirveän erilaiselta näyttäisi.
NLY:läiset valtuutetut edustavat aika laaja-alaisesti lääkärikuntaa ja katsovat asiaa monelta tontilta.
Jos kaikki valtuutetut olisivat NLY:läisiä, niin ei se keskustelu valtuuskunnassa ainakaan tyrehtyisi. Meidän valtuutetut ovat olleet hyvin aktiivisia tuomaan asioita keskusteluun ja käyttäneet paljon hyvin valmisteltuja puheenvuoroja.
Jos ajatellaan niin päin, että millainen valtuuskunta olisi, jos NLY ei olisi siellä, niin se olisi paljon huonommin toimiva valtuuskunta.
Kuuluuko Lääkäriliiton ottaa kantaa muihin kuin ammattiyhdistysasioihin?
Lääkäriliiton pitää ehdottomasti ottaa kantaa muihin kuin ammattiyhdistykselle kuuluviin asioihin. Säännöissäkin on määritelty, että emme ole puhtaasti ammattiyhdistys, vaan on esimerkiksi eettisiä kysymyksiä, joissa edustamme koko ammattikuntaa, ja meillä on myös velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Missään tapauksessa Lääkäriliiton tehtävä ei ole rajata itseään pelkästään AY-edunvalvontahommaan, vaan olemme lääkäriprofession edustaja yhteiskunnassa ja meidän täytyy käydä keskustelua asioista, jotka meitä koskettavat tai joihin meillä on jotain tuotavaa.
Osallistut aktiivisesti ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Mikä somealustoista on suosikkisi tällaisen keskustelun käymiseen?
Minähän olen lähinnä Facebookissa ja Twitterissä. Minulla on myös Instagram-tili, mutta olen ehkä vähän liian keski-ikäinen Instagramin haltuun ottamiseen siihen tyyliin kuin ammatillisissa asioissa kuuluisi. Facebook ja Twitter ovat vähän erilaisia. Facebookissa on lääkäriryhmät, joissa keskustellaan sisäisesti asioista – sisäisesti tietysti lainausmerkeissä, mutta yhtä kaikki. Twitter on siitä mielenkiintoinen alusta, että saa kontaktia muihinkin ja myös kansainvälisesti. Seuraan jonkin verran oman ja sitä läheltä liippaavien alojen edustajia muista maista. Sitä kautta pääsee mukaan seuraamaan mielenkiintoisia keskusteluja ja saa Suomea laajempaa näkökulmaa, jota taas ei Facebookista ihan helposti saa.
Twitter myös madaltaa kynnystä tavallisten ihmisten ja julkkisten ja vaikuttajien välillä.
Joo, hämmentävin hetki Twitterissä lähiaikoina oli se, kun huomasin, että jostain syystä Kari Peitsamo ryhtyi seuraamaan minua. Ei ole mitään käsitystä, miksi.
Mikä on suosikkianesteettisi?
Propofoli on se, jota ehkä eniten tulisi ikävä. Kaikki muut pystyy jotenkin korvaamaan. Tämä on aika tylsä vastaus, koska kaikki käyttää sitä.
Päivystysasiat ovat tosiaan lähellä sydäntäsi sattuneesta syystä. Miten päivystäminen kannattaisi nykyään järjestää?
Tuohon ei ole tietenkään lyhyttä vastausta, koska muutenhan olisin tehnyt sen asian jo. Työaikalaki toi paljon muutoksia siihen, miten päivystyksiä voidaan järjestää, ja kyllä meidän pitäisi pystyä sopimukseen kirjaamaan poikkeuksia työaikalaista edelleen.
Kaikkia päivystyksiä ei ole kannattavaa eikä toisaalta pystytäkään järjestämään niin, että mentäisiin pelkästään työaikalain mukaan.
Työaikalain mukaan pisin mahdollinen työrupeama olisi 13 tuntia. Meillä on sellaisia päivystyspisteitä, joissa selvästi jopa hyödytään siitä, että päivystysvuoro on pidempi eikä ole toistuvaa raportointia.
Mutta sitten meillä on sellaisia pisteitä, tyypillisesti päivystyspoliklinikoilla, joissa tahti on sellainen, että pitkät vuorot eivät ole missään nimessä hyviä vaan lyhyemmät vuorot tulevat tarpeeseen.
Mikä on oma suosikkisi päivystysvuoroista?
Torstai-iltapäivästä seuraavaan aamuun. Saa pitkän viikonlopun.
Entä mikä on luottoevääsi päivystyksessä?
Pakaste-thai-kuutiot. Niitä olen syönyt vuodesta 2007, ja edelleen maistuvat, ei nyt ihan joka päivystyksessä mutta ainakin joka kuukausi.
Olet partiolainen. Oletko hyvä tekemään erilaisia solmuja?
Olen.
Entä saatko solmut aina avattua? Se lienee puheenjohtajalle tärkeämpi taito.
Mieluusti yritän tosiaan avata solmun enkä lyö sitä halki. Pyrin selvittämään asiat rauhassa.
Kumpi on rankempaa, päivystää 24 tuntia putkeen vai kokoustaa 12 tuntia putkeen?
Riippuu päivystyksestä ja kokouksesta, mutta jos keskimäärin miettii, niin kyllähän kokoustaminen on aika rankkaa puuhaa.
Kummassa tarvitsee enemmän taukoja?
Molemmissa tauot ovat tarpeen. Kyllä kuitenkin mieluummin sen 12 tunnin kokouksen vetäisin ilman taukoja kuin 24 tunnin päivystyksen.
Anestesiologin monet työtehtävät liittyvät potilaan pitämiseen unessa tai muuten reagoimattomana, ja puheenjohtajana tehtävä on enemmänkin päinvastoin. Oletko tietoisesti hakenut tällaista tasapainoa elämääsi?
En tietoisesti. Minähän en aktiivisesti hakeutunut tähän puheenjohtajan tehtävään, vaan kun minua tässä aiheessa lähestyttiin, se oli niin iso kunnia, että en siitä voinut kieltäytyä. Jostain syystä anestesialääkärit hakeutuvat erilaisiin vastuuhommiin. Yksi juttu on ainakin se, että tämä on ala, jolla pitää kommunikoida ja työskennellä tiimissä, ei ole mikään yksin puurtajan ala.
Ehditte kuitenkin ilmeisesti tehdä myös potilastyöt.
Joo. Ja se on hyvä puoli tässä alassa, että hommat ovat sellaisia, että ne pitää hoitaa tietyllä hetkellä eikä voi jäädä odottamaan. Jos olen päivän pois työpaikalta kokouksen takia, minulle ei kasaannu mitään hommia sen takia vaan joku on tehnyt minun puolestani ne työt ja hoitanut potilaat.
Mikä on karaokebravuurisi?
Minähän en laula karaokea juuri missään muualla kuin Tuohilammella. Mitäköhän olisin siellä viimeksi vetänyt? Sanotaan vaikka Green Dayn Basket Case.
Onko sinulla muita terveisiä lehden lukijoille?
Muistakaa olla ystävällisiä toisillenne.
Se auttaa hirveän paljon niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jos kollega sanoo rumasti tai jotenkin harmittaa, koittakaa löytää yhteinen sävel ja miettiä, miksi toinen tekee noin ja tulkitsenko ehkä häntä väärin. Kaikki asiat menisivät tosi paljon kivemmin, jos kaikki olisivat enemmän kivoja toisilleen.
Teksti: Minna Lehtisalo ja Anssi Mykkänen
Kuva: Matias Rantasen kotialbumi
