Voiko tulevaisuudessa eturauhassyövän diagnosoida virtsanäytteestä? Nuori Lääkäri -lehti kävi haastattelemassa tamperelaista lääketieteen tohtoria, Antti Roinetta, jonka syventävistä opinnoista kasvoi mielenkiintoisia jatkoprojekteja. Tutkimuksen kohteena oleva menetelmä perustuu polyamiineihin, joita syöpäsolut erittävät virtsaan kasvaessaan ja kehittyessään. Näitä yhdisteitä elektroninen nenä, eNose, tunnistaa, ja näin päästään tarkempaan ja nopeampaan diagnostiikkaan.
Roine kertoo lähteneensä mukaan projektiin alun perin sattumalta. Hän etsi sopivaa syventävien opintojen aihetta ja kuuli projektista tutor-ryhmänsä vetäjältä Niku Oksalalta vuonna 2009. Projekti kuulosti mielenkiintoiselta ja selkeältä kokonaisuudelta. Syventävien opintojen jälkeen projekti lähti laajenemaan väitöskirjaksi, joka valmistui kesällä 2014. Tutkimuksessa on ollut mukana myös muita ammattiryhmiä, kuten data-analyysistä huolehtivia henkilöitä Tampereen Teknillisestä Yliopistosta ja psykologeja Tampereen Yliopistosta. Psykologit ovat omassa tutkimusosiossaan koittanet selvittää, voiko keinonenän avulla tunnistaa tunteita. Mielenkiintoista, eikö totta? Odotapas, kun luet vielä lisää!
”Tällä hetkellä uusia sovellutusehdotuksia keinonenään tulee lähes viikoittain tuntemattomilta tahoilta. Eräs mielenkiintoisimmista sovelluksista, jota tätä kautta on lähdetty selvittämään, on lehmän kiiman tunnistaminen” kertoo Roine. ”Tämän sovelluksen käyttöönotto maataloudessa voi aiheuttaa merkittäviä säästöjä ja helpottaa karjankasvatusta.” Tällä hetkellä tutkimusryhmä keskittyy meneillä oleviin tutkimusaiheisiin, mutta uusia tutkimusalueita otetaan mukaan resurssien salliessa. ”Rahalliset resurssit ovat tietysti jossain määrin rajoittava tekijä ja toisaalta tällä hetkellä tuntuu, että nykyisissä tutkimusaiheissa riittää vielä paljon selvitettävää. Kliiniseen työhön saatavaan laitteeseen ja sovellukseen on vielä pitkä matka, vaikka käytännössä tekniikka on jo olemassa. Standardit kliiniseen käyttöön otettavalle laitteelle ovat kovat ja samoin tutkimusnäytön pitää olla vahvaa menetelmän puolesta.” Tällä hetkellä suurin osa rahoituksesta tulee testamenttilahjoituksista. Jatkossa mahdollisesti kaupallisten sovellusten kehittelyn myötä voidaan saada myös uusia rahoituskanavia.
Valmistuneet ja meneillään olevat lääketieteen alan tutkimukset keskittyvät muun muassa eturauhassyövän, gynekologisten syöpien ja infektioiden diagnostiikkaan. Tähän mennessä projektiin liittyen on tehty tai tekeillä noin 20 syventävät opinnot Tampereen lääketieteen yksikössä ja uusia julkaisuja syntyy useita vuodessa.
”Tutkimus on pisin projekti, jossa olen ikinä ollut mukana ja aika sen parissa on ollut erittäin antoisaa. Tutkimusta tehdessä olen saanut erittäin vapaat kädet ja asioita on saanut tehdä omalla tavallaan. Toki vapaus on tuonut mukanaan myös vastuuta. Haluan jatkaa projektin parissa niin kauan, kun se on mahdollista.” kertoo Roine. ”Haluan kannustaa tutkimustyöhön mukaan lähtemistä harkitsevia ottamaan rohkeasti haasteen vastaan. Kannattaa ideoida ja ehdottaa uusia juttuja. Yleensä tehtävät asiat eivät ole vaikeita, mutta voivat vaatia vaivannäköä.”
eNose on kulkenut pitkän kehityksen Puolustusvoimien taistelukaasujen havaitsemiseen käytetystä stereovahvistimen kokoisesta mötikästä nykyiseen noin maitopurkin kokoiseen muutaman kilon laitteeseen. ”Periaatteessa teknologia olisi mahdollista saada sopimaan myös kännykän kokoiseen pieneen taskulaitteeseen, mutta siihen on vielä matkaa. Toisaalta pieni koko asettaa myös rajoitteita, joten tällä hetkellä ensisijainen tavoite ei edes ole kehitellä laitteesta mahdollisimman pientä”.
Nuori Lääkäri jää odottamaan aikaa, jolloin paljon parjattu PSA jää historiaan ja virtsatieinfektio voidaan todeta potilaan kotona. Lisäksi moniammatillisesta yhteistyöstä kiinnostuneina haluamme kuulla, oliko lehmän kiimalla vaikutusta sen tunteisiin!
Lisätietoja
LT, tutkijalääkäri Antti Roine
antti.n.roine(at)gmail.com
040 841 0698
Haastattelu: LL Tiia Mönttinen