Vuoden 2019 NuoriLääkäriPäivien työpajaosuudessa osallistujat pääsivät tuttuun tapaan kokeilemaan esimerkiksi vatsan tutkimista ultraäänellä ja nivelpistoja – mutta myös jotakin ihan muuta. Nuori Lääkäri tutustui työpajojen tuoreimpiin uutuuksiin.
Olen lääkäri ja voin vilkaista – gynekologinen status ja toimenpiteet
Lääkärit Otto Forsbom ja Saara Bryk ohjasivat NuoriLääkäriPäivillä ensimmäistä kertaa järjestetyn työpajan ”Olen lääkäri ja voin vilkaista – gynekologinen status ja toimenpiteet”. Työpajan tarkoituksena oli rohkaista tutkimaan ja hoitamaan gynekologisia vaivoja perusterveydenhuollossa.
Pyyntö gynekologiateemaisesta työpajasta tuli tapahtuman järjestäjien taholta, ja Forsbomista aihe kuulosti heti hyvältä. Naistentautien ja synnytysten erikoistumiskoulutustaan viimeistelevä Forsbom kertoo törmäävänsä päivittäin työssään siihen, että potilaan tavanomaista gynekologista vaivaa ei ole yritetty tai uskallettu hoitaa perusterveydenhuollossa.
”Olen aiemmin luennoinut kätilöopiskelijoille, ja tämä opetus oli mielestäni sille hyvää jatkumoa. Omalle osaamiselle enemmän haastetta, mutta palkitsevaa”, Forsbom miettii.
Työpaja jakautui alun teoriamuotoiseen luentoon ja käytännön harjoitteluun kierukan ja kapselin laitosta ja poistosta.
”Koin itse käytännön harjoittelun ohjaamisen mielekkääksi. Samalla se mahdollisti keskustelun mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista potilastyössä”, Forsbom kertoo.
Työpajassa riitti osallistujia, ja Forsbomin ja Brykin ohjauksesta pidettiin.
”Ymmärtääkseni osallistujat pitivät työpajasta. Ainakin henki oli keskusteleva ja kiinnostunut”, Forsbom arvelee.
Forsbom kannustaisi jatkossakin kaikkia perusterveydenhuollon lääkäreitä tutkimaan rohkeasti gynekologisesti oirehtivia.
”Gynekologinen tutkimus vaatii alkuun ohjausta, mutta kuuluu yleislääkärin osaamispalettiin.”
Gynekologisia pientoimenpiteitä tehdään perusterveydenhuollossa paljon, ja Forsbomin mukaan enemmällekin olisi todennäköisesti kysyntää. Siksi toimenpiteitä kannattaa tehdä, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
”Ei ole potilaan tai lääkärin etu, jos kierukan vaihto on kummallekin joka viides vuosi eteen tuleva tapahtuma.”
Mokat – Open Mic!
Lääkärit Nico Vehmas ja Lassi Övermark olivat jo toisen kerran järjestämässä mokatarinoihin keskittyvää työpajaa ”Mokat – Open Mic!”, jossa osallistujat saivat kertoa työssään sattuneista mokista.
Mukana ”mokaamisen asiantuntijana” oli tällä kertaa anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Maria Kaista. Perusterveydenhuollon ja erikoistumisjakson lisäksi Kaistan työkokemus tulee ensihoidosta, jonka hän kuvailee tehtävien kiireellisen luonteen ja alati muuttuvien olosuhteiden vuoksi olevan virheille erityisen altis työympäristö.
Mokatyöpajan konsepti syntyi viime vuoden NuoriLääkäriPäiviä varten yhteistyössä anestesiologi Maria Helisteen kanssa. Vehmas, Övermark ja Heliste olivat yhtä mieltä siitä, että lääkärin töissä mokaamiseen liittyvistä negatiivisista tunteista, kuten häpeästä, nolostuksesta ja ahdistuksesta, ei puhuta tarpeeksi.
Myös tänä vuonna mukaan tullut Maria Kaistan on samaa mieltä.
”Me lääkärit osaamme analysoida mokaan johtaneita syitä, mutta vaikeampaa voi olla puhua avoimesti tunteista ja kurjasta olosta. Tähän tulisi joka työpaikalla kannustaa”, Kaista sanoo.
Kaistan mukaan moka voi vaikuttaa omaan jaksamiseen tai töissä vaikkapa päätöksentekoon. Avoimempi keskustelu mokista hillitsisi hänen mukaansa myös oman toiminnan liiallisia korjausliikkeitä eli ”ylikorjaamista” mokan jälkeen.
Mokatyöpajassa keskitytään mokatarinoiden jakamiseen ja mokan aiheuttamiin tunteisiin. Lisäksi puhutaan esimerkiksi siitä, mitkä ovat hyviä tapoja päästä mokasta yli.
”Olen kuullut tarinoita, joissa käsittelemättä jäänyt moka on saattanut johtaa siihen, että henkilö on harkinnut vakavasti erikoisalan tai jopa alan vaihtoa”, Övermark kertoo.
”Toisaalta, jos moka kohdataan ja käsitellään työyhteisössä hyvin, voi tilanteesta oppia paljon. On myös tärkeää tietää, että kaikki muutkin mokaavat joskus”, Vehmas jatkaa.
Työpajassa mokia ei arvostella tai ruodita, ja jokaiselle mokatarinalle taputetaan. Aplodeja ei anneta itse mokaamiselle, vaan rohkeudelle jakaa tarinansa muille.
Maria Kaistan mielestä ei ole yllättävää, että monimutkaisella korkean riskin alalla, kuten lääketieteessä, sattuu virheitä. Kaista muistuttaa, että esimerkiksi kiireessä, paineessa ja nälkäisenä ihmisen havainnointikyky ja mieleen painamisen kyky alentuvat herkästi – eivätkä ole kovin kummoisia normaalitilassakaan.
Siksi perinteinen ohjeistus ”olkaapa sitten tarkempia ensi kerralla” voi pahimmillaan polttaa lääkärin kuin lääkärin loppuun, eikä yleensä saavuta haluttua tulosta.
Mokatyöpajan järjestäjien mukaan virheiden välttämisessä tärkeämpää on virheistä oppiminen ja systeemin kehittäminen sellaiseksi, että se jatkossa tukisi paremmin sitä, että mokia ei pääsisi syntymään.
”Yhtä tärkeää on käsitellä mokatilanteeseen osallistuneiden tunnekokemus ja tukea toipumista mokasta. Ei kukaan yritä tehdä virheitä, vaan tilanne on usein lääkärillekin yllätys”, Kaista kommentoi.
Lääkäri, näyttelijä, kuuntelija – lääkärin monta roolia
Lääkäri ja näyttelijä Kari Hevossaaren vetämässä työpajassa pääroolissa eivät olleet lääketieteelliset toimenpiteet tai uusin tutkimustieto, vaan lääkäri itse. Hevossaarta pyydettiin Nuori Lääkäri -päiville pitämään koulutus, joka saisi lääkärin tarkastelemaan monia roolejaan hieman erilaiselta kantilta.
Hevossaari hyödynsi työpajassa näyttelijöiden koulutuksesta ja teatteriharjoituksista tuttuja tehtäviä, jotka oli sovellettu lääkäriosallistujille.
”On palkitsevaa ja sielua ravitsevaa nähdä, kuinka arkityössään ankaran asialliset ihmiset uskaltavat heittäytyä mukaan kokeilemaan jotakin itselleen uutta”, Hevossaari luonnehtii.
Teatterikorkeakoulusta valmistunut ja näyttelijänä mainetta niittänyt Hevossaari on pitänyt vastaavanlaisia koulutuksia erilaisille ryhmille jo vuosien ajan. Lääketieteen opintojen myötä kohderyhmäksi ovat tulleet myös lääkärit.
NuoriLääkäriPäivien työpajassa osallistujat pääsivät harjoittelemaan heittäytymistä, toisen kuuntelemista ja oman minäkuvan laajentamista. Lopputuloksena oli Hevossaaren mukaan ”lämpöä, naurua ja vapautuneita olemuksia”.
Hevossaaren mukaan erityisesti nuoren lääkärin on helppo piilotella asiantuntijaroolin takana potilaan kanssa kohdatessaan. Hänestä olisi hienoa, että työpajaan osallistuneet uskaltaisivat ensi kerran olla vähän enemmän omia itsejään.
”Toivon myös, että osallistujat saivat työkaluja käsitellä ja purkaa arjen paineita sekä kuormituksia.”
