”Olin kiinnostunut kardiologiasta ja ateroskleroosin hoidosta jo varhaisessa vaiheessa lääketieteen perusopintoja. Aloin tehdä tutkimustyötä Seppo Ylä-Herttualan ryhmässä ensin lisensiaatin opinnäytetyöni parissa, minkä ohella tutustuin samalla laajemmin translationaalisen lääketieteen tutkimusmetodiikkaan muissa tutkimusprojekteissa. Yllätyksekseni minulta tiedusteltiin jonkin ajan kuluttua halukkuuttani tulla töihin piakkoin käynnistettävään faasin 2 ReGenHeart-monikeskustutkimukseen, jonka tarkoituksena on tutkia adenovirusvälitteisen verisuonten endoteelin kasvutekijä D:hen (VEGF-D) perustuvan geeniterapian kliinistä tehoa ja turvallisuutta jatkona edeltäneelle faasin 1 tutkimukselle.
Uusimpiin hoitosuosituksiin perustuvasta lääkehoidosta huolimatta jopa 15 prosenttia sepelvaltimotautia sairastavista potilaista kärsii elämänlaatua rajoittavista oireista ilman, että niitä voidaan helpottaa myöskään kajoavilla toimenpiteillä. Väitöskirjani tulosten perusteella vaikean sepelvaltimotaudin hoitoon suunnattu, sydämen verisuonistoa kasvattava adenovirusvälitteinen VEGF-D-geeniterapia vaikuttaa olevan turvallista myös pitkällä aikavälillä eikä näyttäisi lisäävän sydän- ja verisuonitautien päätetapahtumien tai oheissairauksien ilmaantuvuutta lumehoitoon verrattuna. Hoito ei myöskään yhdisty suurentuneeseen rytmihäiriöiden riskiin, toisin kuin VEGF-perheen toiseen kasvutekijään VEGF-B:hen perustuvan geeniterapian tapauksessa. Lisäksi geeniterapiavalmisteiden valmistuksessa syntyvillä pienillä määrillä replikaatiokykyisiä adenoviruksia ei näytä olevan vaikutusta tuotteiden tehoon tai turvallisuuteen.
Idea väitöskirjan aiheeseen syntyi ReGenHeart-tutkimuksen lupaprosessin aikana käydyn viranomaiskirjeenvaihdon yhteydessä, käytännön tarpeesta tuottaa lisää tietoa VEGF-D-geeniterapian vaikutuksista. Tutkimuksella oli siis selkeä tilaus alusta saakka. Koronaviruspandemian alkaessa kävi ilmi, että osa koronavirusrokotteista tuli perustumaan piikkiproteiinia koodaavaa siirtogeeniä sisältäviin adenoviruksiin, jolloin replikaatiokykyisiä adenoviruksia käsittelevä koe-eläintyö sai aivan uuden ja globaalimman merkityssisällön.
Vaikka jokaisessa sitoutumista vaativassa urakassa on omat suvantovaiheessa, koin kokonaisuudessaan väitöskirjan tekoon motivoitumisen helppona ja intohimo työhön säilyi loppuun asti. Haastavimmaksi koin ajanhallinnan perhe-elämän, harrastusten, opiskelun ja muun työn välillä. En silti tuntenut joutuvani uhraamaan muusta arjestani liikaa. Motivaatiollani väitöskirjan tekemiseen oli toki tässä kokemuksessa varmasti keskeinen merkitys.
Tein kliinistä työtä väitöskirjatutkimuksen ohella alusta saakka. Haastavinta aikaa väitöskirjatyölle oli lisensiaatiksi valmistumisen jälkeinen vuosi laillistettuna lääkärinä, jolloin kliinisen työn kuormittavuus ja vastuun määrä kasvoi huomattavasti aiempaan verrattuna. Onnekseni väitöskirjani oli kuitenkin tässä vaiheessa jo loppusuoralla. Pidin vuoden alussa tutkimusvapaata väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamiseksi ennen sairaalapalveluiden aloittamista, mikä oli jälkikäteen ajateltuna hyvä ratkaisu jaksamisen kannalta.
Tulevaisuuden suunnitelminani on nyt jatkaa erikoistumista kardiologian koulutusohjelmassa, minkä ohella jatkan nyt jo hyvin käynnissä olevan ReGenHeart-tutkimuksen hallinnointia. Vuosien varrella pöytälaatikkoon on kertynyt lisäksi parin artikkelin verran lisää kirjoitettavaa, mitä varten olenkin saanut tutkimusvapaata jo tälle vuodelle.
Väitöskirjani tulokset tukevat vaikeaan sepelvaltimotautiin suunnatun VEGF-D-geeniterapian tutkimista jatkossa. Vaikka replikaatiokykyisiä adenoviruksia käsittelevän osatyön tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muita proteiineja tuottaviin geeniterapiavalmisteisiin, aihe on kliinisesti merkityksellinen, koska osa laajasti käytössä olevista koronavirusrokotteista perustuu juuri adenovirusvektoreihin. Kolmannen osatyön yllättävä löydös geeniterapian vaikutuksista sydämen autonomiseen säätelyyn tarjoaa uuden mielenkiintoisen päätemuuttujan tuleviin prekliinisiin ja kliinisiin tutkimuksiin.”
Aleksi Leikas
LL 2021, Itä-Suomen yliopisto
LT 2022, Itä-Suomen yliopisto
Ohjaajat: Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ja professori Juha Hartikainen
Apurahat: Boehringer Ingelheim Finland Ky 2021 (palkinto Suomen kardiologisen seuran Young Investigators Award Competition -kilpailun 1. sijasta), Suomen lääketieteen säätiön kannustusapuraha 2021, Sydäntutkimussäätiö 2022, Aarne ja Aili Turusen säätiö 2022
