Työajalla tapahtuvat terveydenhuollon käynnit puhuttavat tasaisin väliajoin. Erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käyntejä koskevat käytännöt ovat ajoittain työnantajille ja esimiehille epäselviä.  Valtaosa lääkäreistä työskentelee kuntatyönantajalla ja silloin heitä koskevat KVTES:ssä sovitut pelisäännöt.

Työajan tarkka seuranta erilaisilla sähköisillä kulkutunnisteilla on lisääntynyt myös lääkäreiden työpaikoilla. Eri elämäntilanteissa tulee kuitenkin tarpeita poissaoloihin keskellä päivää ja osalle työantajista tulkinnat siitä, milloin poissaolot oikeuttavat palkkaan. Nuori Lääkäri –lehteen tulleiden tiedustelujen perusteella käytännöt esimerkiksi äitiysneuvolakäyntien osalta vaihtelevat jopa kuntatyönantajilla.

Lainsäädäntö ja kunnallinen työehtosopimus lähtevät siitä, että äitiysneuvolakäynnit tulisi pyrkiä järjestämään työajan ulkopuolella. Vuorotyötä tekevillä tämä voi vielä onnistua kohtuullisesti, mutta pääasiassa virka-aikaan työskentelevillä lääkäreillä tämä on haastavaa. Suurin osa neuvoloista ei tarjoa ilta- tai viikonloppuvastaanottoja. Tällöin käynnit ajoittuvat väistämättä työajalle.

Työnantajaa tulee informoida tulevista neuvolakäynneistä mahdollisimman pian, jotta ne voidaan huomioida työn suunnittelussa. Vuorotyötä tekevillä työnantajalla on oikeus suunnitella työvuorot niin, että neuvolakäynti jää omalle ajalle. Jos virka-aikaan työskentelevä ei saa neuvolaa järjestymään työajan ulkopuolelle, olisi se pyrittävä järjestämään aamun alkuun tai iltapäivän loppuun. Myös työajan liukumaa voidaan käyttää neuvolakäyntien aikana.

Äitiysneuvolakäynnit eivät vähennä palkkaa

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvioi, että tiedusteluita äitiysneuvolakäyntien palkallisuudesta on tullut viime aikoina enemmän kuin ennen. Itse tulkintaan tai sopimukseen ei kuitenkaan ole tullut pitkiin aikoihin muutoksia.

Jos äitiysneuvolakäyntiä ei saada järjestymään työajan ulkopuolelle, on työntekijällä aina oikeus mennä äitiysneuvolakäynnille, sekä terveydenhoitajalle että lääkärille, työpäivän aikana eikä se saa vaikuttaa maksettavaan palkkaan.

”Käyntiä ei lueta työaikaan, vaan työvuoro jää tällöin vajaaksi”, Nybondas-Kangas kertoo.  Äitiysneuvolakäyntiä ei siis ole varsinaisesti palkallista työaikaa, mutta siitä syntyvää vajausta ei yleensä teetätetä takaisin eikä se siten vähennä maksettavaa palkkaa. Pääsääntöisesti syntynyttä vajausta ei teetetä takaisin muuna aikana eikä työnantaja ei saa teetättää varta vasten ylimääräistä työtä neuvolakäynnin korvaamiseksi. Työvuoron vajaaksi jääminen vaikuttaakin lähinnä siihen, ettei mahdollisia lisä- tai ylitöitä aleta maksaa ennen kuin vajaaksi jääneen työvuoron tunnit ovat kertyneet täyteen.

”Kyseessä on myös tasa-arvoasia”, muistuttaa Nybondas-Kangas.