EKG on takykardiaa lukuunottamatta normaali, ja pro-BNP:n arvo oli viitealueella. Ne sulkevat hyvin suurella todennäköisyydellä sydänperäisen keuhkopöhön pois, eikä siis mitään sydäntautiakaan ollut tiedossa. Vaikutti siltä, että potilaalla oli keuhkoissaan aika diffuusin varjostuman tekevä tulehdus eikä keuhkopöhö.
Immuunipuuteisella infektio sopisi hyvin Pneumocystis jiroveciin (entinen Pneumocystis cariniin), joka löytyikin keuhkoputkien tähystyksellä tehdyssä huuhtelussa. Pneumocystis-lajeja on runsaasti. Ne ovat luontoon laajalle levinneitä mikrobeja. Niitä on mm. maaperässä ja monissa elämissä kuten kissoissa ja koirissa. Pnemocystis jirovecii on aikaisemmin luokiteltu alkueläimeksi tai bakteeriksi, mutta nykyisin sen katsotaan oleva sieni.
Se on varsin apatogeeninen mikrobi, joka ei juurikaan saa aikaan tauteja terveillä henkilöillä, vaikka heidän keuhkoissaan toisinaan jonkun aikaa asustaisikin. Se saattaa silti aiheuttaa keuhkokuumeita vastasyntyneillä tai muuten puolustuskyvyltään heikentyneillä kuten sytostattihoidossa olevilla tai yleensä immunologisesti jostain syystä vajavaisesti reagoivilla potilailla esimerkiksi HIV:n yhdessä.
Taudinkulku vaihtelee hiipivästä infektiosta rajuun äkilliseen keuhkokuumeeseen. Thoraxkuvan löydökset voivat myös olla hyvin erilaisia. Diagnoosi selviää yleensä keuhkoputkien tähystyshuuhtelulla, joista mikrobi tunnistetaan nykyisin DNA-PCR testillä. Aikaisemmin käytettiin myös epävarmoja mikroskooppinäytteitä, viljelyjä ja serologisia testejä. Varhain aloitettu antimikrobihoito yleensä sulfa-trimetopriimilla auttaa usein, mutta perustaudista riippuen kuolemantapaukset eivät ole harvinaisia.
Laskimonsisäinen sulfa-trimetopriimi tehosi viikossa hyvin. Thoraxkuva ja kunto palautuivat normaaleiksi. Toinen viikko annettiin suun kautta ja sen jälkeen jatkettiin pienemmällä profylaksia-annoksella.
Juhani Partanen
Sisätautilääkäri
“Emeritus” Jorvin sairaalasta
