Katso artikkelin ensimmäinen osa täältä.
Tahdistinkoodissa ensimmäinen kirjain tarkoittaa tahdistettavaa ja toinen aistittavaa lokeroa, ja kolmas kirjain ilmoittaa aparaatin toimintatavan. V merkitsee kammiota, A eteistä ja D (dual) ilmoittaa, että koje osaa hommailla kahta asiaa, eli olla hissukseen, jos lokerossa on omaa sähköistä aktiviteettia ja tarvittaessa stimuloida eteistä tai kammioita ja niitä peräkkäinkin eteisten määräämänä, mikäli kummassakin on sen mahdollistama kontaktielektrodi. Monesti esiintyvä I-kirjain merkitsee inhiboitumista eli toimimattomuutta, jos lokerossa on sähköistä aktiviteettia. Usein perään liitetään vielä neljäskin kirjain eli R, joka ilmoittaa, että laite aistii rytkytystä ja nostaa sykettä tarvittaessa havaitsemansa liikkeen mukaan, mikäli se ei muutoin kiihdy. Esimerkiksi yksinkertainen tahdistin VVIR aktivoi ja aistii kammiota ja nostaa kammioiden depolarisaatiofrekvenssiä vaikkapa portaissa kävellessä havaitsemansa liikkeen mukaan.
Potilaamme VDD siis tahdisti kammioita, aisti sekä eteisiä että kammioita ja johti mahdollisen eteisaktivaation kammioihin tarvittaessa, mikäli se ei tapahtunut itsestään, kuten ei luonnollisesti totaaliblokissa käykään. Eteisiä laite ei pystynyt tahdistamaan, koska sillä ei ollut kunnon kontaktia eteiskudokseen, vaan se havainnoi niiden sisällä sähkövirtaa elektrodeissa olevien pampuloiden avulla (ks. kuva).
EKG:ssä nähdään eteislepatus, jossa F-aaltojen vauhti on noin 270/min. Ohjelmointinsa mukaan aparaatti aisti nuo eteisaktivaatiot ja kuljetti osan niistä sitten kammioita sykähdyttämään. Koska kattonopeudeksi oli asetettu 130/min, laite ei ehtinyt ihan joka toistaakaan F-aaltoa kammioihin ohjata, vaan jätti niistäkin osan johtamatta, mistä seurasi sykkeen epäsäännöllisyys.
Aika hurja tyky oli väsyttänyt sydäntä ja johtanut sen vajaatoimintaan eli sydän suurentavaan takykardiamyopatiaan ja keuhkokongestioon sekä sen ohella thoraxkuvassakin ilmeisesti näkyvään keuhkotulehdukseen, joka rohisi ja nosti CRP:n arvoa.
Lepatus loppui itsestään, ja tahdistimeen kytkettiin päälle toiminta, joka tunnistaa eteisarytmiat ja muuntaa kojeen tilapäisesti VVIR-moodiin. Siinä se tahdistaa kammioita eteisistä välittämättä, kunnes eteistyky on mennyt ohi. Vajaatoimintaa hoidettiin muutenkin, keuhkot parannettiin antibiootilla, rytmihäiriön estoa tehostettiin ja antikoagulanttihoito aloitettiin varalta. Sydän ja kunto kohentuivatkin ennalleen ja meno jatkui rivakkana.
Juhani Partanen
Sydänlääkäri
“Emeritus” Jorvin sairaalasta
