Pian koittavat eurovaalit, joissa nuorikin lääkäri pääsee vaikuttamaan siihen, miten Euroopassa tehdään terveyteen liittyviä päätöksiä. Mutta miten lääkärin kannattaa valita ehdokkaansa? Nuori Lääkäri haastatteli Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelusta ja kertaa kevään kuumimmat terveyspoliittiset teemat. 

Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioista valitaan viiden vuoden välein meppejä eli parlamentin jäseniä edustamaan maataan Euroopan parlamentissa. Parlamentti pääsee vaikuttamaan muun muassa EU:n lainsäädäntöön ja budjettiin ja osallistuu EU:n perussopimusten tarkistusmenettelyyn. Vuonna 2014 valittu parlamentti koostuu 751 MEPistä, ja sitä edeltävästi vuonna 2009 valittiin 736 MEPiä.  

Eurovaalit ovat perinteisesti houkutelleet uurnien ääreen vähemmän äänestäjiä kuin eduskuntavaalit tai kuntavaalit, ehkä osin sen vuoksi, että Euroopan parlamentti voi äänestäjästä tuntua kaukaiselta asialta. Vuonna 2019 eurovaalit sattuvat kaiken lisäksi olemaan poikkeuksellisesti peräkkäin Suomen eduskuntavaalien kanssa.  

Suomesta parlamenttiin valitaan kolmetoista meppiä. Määrä on väkilukuun suhteutettu, ja siksi esimerkiksi Ranskassa meppipaikkoja on jaossa 74 ja Saksassa 96. Näin ollen EU:n suurimmat maat saavat päätöksenteossa myös helpoimmin äänensä kuuluviin.  

Parlamentissa samasta maasta valitut mepit kuuluvat kuitenkin eri puolueisiin, joilla on keskenään erilaiset poliittiset ideologiat. Suurimmat ryhmittymät ovat Euroopan kansanpuolueen parlamenttiryhmä (EPP), jonka ideologinen vastine eduskunnassa voisi olla jotakin Keskustan ja Kokoomuksen väliltä, ja Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä (S&D), joka Suomessa vastaisi SDP:tä. Lisäksi on muita puolueita, kuten ympäristöasioita painottava Vihreä puolue ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), johon kuuluvat esimerkiksi Perussuomalaisten mepit. 

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus neuvoo eurovaaliehdokasta valitessa selvittämään, mihin asioihin ehdokas haluaa keskittyä ja kuinka aktiivinen ehdokas aikoo olla. 

“EU-parlamentin käsittelemien asioiden kirjo on valtava, eikä yksittäinen meppi välttämättä pääse vaikuttamaan kaikkiin asioihin. Vaikutusmahdollisuudet riippuvat pitkälti parlamentin poliittisista ryhmittymistä.” 

Kattelus vinkkaa, että esimerkiksi ympäristö- ja terveysasioita käsitellään ENVI-komiteassa ja sinne olisi hyvä saada lisää suomalaisia.  

“Päästessään raportoijaksi eli lain esittelijäksi meppi pääsee konkreettisesti viemään eteenpäin lainsäädäntöehdotuksia ja vaikuttamaan niiden sisältöön.” 

Nuorella lääkärillä on siis äänestämällä ainakin teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa terveysasioiden käsittelyyn Euroopan tasolla. Sen lisäksi Lääkäriliitto on jäsenenä kaikkien eurooppalaisten lääkärien kattojärjestö CPME:ssa (Comité Permanent des Médecins Européens). CPME pyrkii vaikuttamaan EU:ssa tehtyihin terveyteen liittyviin päätöksiin ja nostaa erityisesti vaalien alla esille tärkeitä terveysteemoja, joiden suunnitteluun myös Lääkäriliitto osallistuu.  

Nuoria lääkäreitä Euroopan tasolla edustaa European Junior Doctors (EJD). Erikoislääkäriyhdistyksiä vastaavat Euroopan tasolla erikoislääkärijärjestö UEMS:n yhteydessä toimivat eri erikoisalojen sektiot, ja yleislääkäreitä edustaa yleislääkärijärjestö UEMO. Lääkäriliitto on jäseninä kaikissa näistä.  

Suomella on pian EU:ssa kuuden kuukauden mittainen puheenjohtajakausi, joka myönnetään vuorotellen eri maille. Mervi Kattelus kertoo, että kausi muodosta Lääkäriliiton toiminnassa poikkeuksia.  

“Lääkäriliitto osallistuu puheenjohtajuuskauden aikana EU-vaikuttamiseen samoja kanavia käyttäen kuin normaalisti. Liiton toiminnassa Suomen EU-puheenjohtajuus näkyy lähinnä siinä, että CPME:n eli kaikkien lääkärien eurooppalaisen kattojärjestön kokous järjestetään marraskuussa Helsingissä. Sen yhteydessä keskustellaan hyvinvointitalous-teemasta, joka on sosiaali- ja terveysministeriön teema tulevalle EU-puheenjohtajuuskaudelle.” 

Keitä suomalaisia euroopan lääkärijärjestöissä vaikuttaa?

“Sara Launio on EJD:n EU-ETA-komitean puheenjohtaja. Lääkäriliiton entinen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju on CPME:n taloudenhoitaja ja johtoryhmän jäsen. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on UEMSin entinen puheenjohtaja ja täydennys- ja jatkokoulutusta käsittelevän työryhmän puheenjohtaja. UEMSin sektioissa on kymmeniä suomalaisedustajia ja osa heistä toimii oman sektionsa puheenjohtajana, sihteerinä tai taloudenhoitajana.” kertoo Mervi Kattelus, terveyspolitiikan asiantuntija. Lääkäriliitto on jäsenenä neljässä eurooppalaisessa lääkärien kattojärjestössä, jotka puolestaan pyrkivät vaikuttamaan EU:ssa tehtäviin terveyspäätöksiin. 

Eurovaalit, terveysvaalit? 

Comité Permanent des Médecins Européens eli CPME on esittänyt eurovaaleja varten kuuden kohdan vaatimuslistan. Listan on allekirjoittanut muun muassa Lääkäriliitto. Näitä asioita eurooppalaiset lääkärit toivovat poliitikoilta:  

1. Terveyden tulee säilyttää tärkeytensä
Terveys tulee jatkossakin pitää korkealla EU:n asialistalla. Vaikka budjetti näyttäisi heikolta, ei talouskasvu ole mahdollista ilman investointeja terveyteen, lääkärijärjestöt muistuttavat. Terveys ja siitä huolehtiminen on yksi eurooppalaisen yhteiskuntamallin tärkeimmistä osista. Se luo ympärilleen yhteenkuuluvuutta ja kaikkia hyödyttävää kasvua. Investointejakin houkuttelee eniten talousjärjestelmä, jossa myös terveys on kunnossa.  

2. Lääkärin työolot ovat osa hoidon laatua
Britannian EU-ero (Brexit) on jo nyt vaikuttanut lääkärin mahdollisuuksiin liikkua työn ja koulutuksen perässä Euroopan sisällä. Siksi jatkossa tästä oikeudesta on pidettävä entistä lujemmin kiinni. Lääkäreille tulee taata turvalliset ja eettiset työympäristöt ja antaa mahdollisuus jatkuvasti kehittää osaamistaan. Tällaiset työympäristöt houkuttelevat lääkäreitä kliiniseen työhön aikana, jolloin lääkärin koulutuksella voi päätyä hyvin erilaisiin ammatteihin, ja pitävät yllä mielenkiintoa lääkärin ammattia kohtaan. Samalla ne auttavat vahvistamaan lääkäri-potilassuhdetta, lääkärin ammatti-identiteettiä ja lääkärien autonomiaa. Siksi myös potilasturvallisuus ja hoidon laatu hyötyvät laadukkaista työoloista.

3. Kalorimäärä kaljapullon kylkeen ja muita ennaltaehkäisyn tehotoimia
Ennaltaehkäisyn tulee lääkärijärjestöjen mielestä olla kaikkien terveyspäätösten perusajatus. Hankitut terveysriskit, kuten tupakka, epäterveellinen ruokavalio, liikkumattomuus ja alkoholin liikakäyttö aiheuttavat pitkäaikaisia sairauksia. Niiden hoito on yhteiskunnalle ennaltaehkäisyä kalliimpaa. Käytännön esimerkkejä tehokkaammasta ennaltaehkäisystä voisivat lääkärijärjestöjen mielestä olla esimerkiksi alkoholituotteiden etiketteihin lisättävä kalorimäärä tai elintarviketeollisuudelle asetettava transrasvojen rajoitus. Ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämistyö ovat hallitusten tärkeimpiä tehtäviä ja oleellinen osa lääkärivetoista perusterveydenhuoltoa.  

4. Vastustuskykyiset bakteerit ja vanhat taudit terveyden uhkakuvana
Antibioottiresistenssin kasvu on yksi suurimmista eurooppalaisista terveyshuolista, ja lääkärijärjestöt pyytävätkin poliitikoilta jatkuvia toimia resistenssin leviämisen estämiseksi. Antibioottiresistenssista on koko ajan tulossa suurempi ongelma, ja sen voittamiseen tarvitaan laajalti myös terveydenhuollon henkilöstön panosta. Samalla tulee kiinnittää huomiota myös rokotekattavuuteen, jonka laskeminen on hiljattain näkynyt Suomessakin tuhkarokkotapausten lisääntymisenä. Euroopassa monet rokottein estetyt taudit ovat tekemässä uutta tuloa, ja rokotekielteisyys valtaa alaa.  

5. Isoa dataa, isoja ongelmia?
Uudenlaisten hoitojen ja lääkkeiden kehittämisessä terveystieto ovat välttämätöntä. Lääketieteellisessä tutkimuksessa “big data” on kuulunut tutkijan sanavarastoon jo vuosikaudet, mutta sen hyödyntämisessä piilee vaaran paikka. Potilaiden autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa, ja näitä perusoikeuksia ei saa polkea edes lääketieteellisten edistysaskelien vuoksi. Jotta terveystietoa voidaan eettisesti kestävällä tavalla hyödyntää tutkimuksessa, Euroopassa tulisi tehdä yhteinen päätös siitä, miten terveystietoa on lupa jakaa ja hallinnoida.  

6. Apteekin hyllyille täytettä
Reseptilääkkeitä on totuttu hankkimaan “kuin apteekin hyllyltä”, mutta viime aikoina kuuluisa sananlasku on menettänyt merkitystään. Moni paljonkin käytetty lääkevalmiste on Suomessakin ollut toimitusvaikeuksien takia kuukausien ajan pois myynnistä. Eurooppalaiset lääkärijärjestöt ovat huolestuneet laajoista toimitusvaikeuksista, joiden syyksi on arveltu muun muassa laskevia lääkkeiden hintoja ja tuotantomäärien pienenemistä. Lääkärijärjestöt muistuttavat, että toimitusvaikeudet rikkovat lääkärintyön eettisiä velvoitteita, sillä niistä koituu usein potilaalle haittaa ja ne saattavat jopa pahentaa olemassaolevia sairauksia. Alueelliset saatavuusongelmat ovat Euroopan mittapuulla myös tasa-arvon ongelma.  

+1 Tulevaisuuden täky: Euroopan yhteinen reseptijärjestelmä
Suomen ja Viron välinen sopimus sähköisen reseptin yhteiskäytöstä helpotti Virossa asuvien suomalaisten elämää kertaheitolla tammikuussa 2019. Vastedes Suomessa laadittu e-resepti on noudettavissa tietyin edellytyksin myös virolaisesta apteekista. Eri maiden välisen sähköisen reseptin kehittämisessä on kyse laajemmasta EU:n hankkeesta, johon osallistuu yhteensä 22 Euroopan maata. Suomen ja Viron jälkeen maan rajat ylittävä reseptikokeilu laajenee Kroatiaan, Portugaliin, Luxemburgiin, Maltaan, Kreikkaan, Kyprokselle, Belgiaan ja Tšekkiin, joissa kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2019 lopulla. Loput kokeilut maat ottavat reseptiuudistuksen käyttöön vuonna 2021.  

Jatkossa tähdätään myös potilaskertomusten parempaan liikkuvuuteen. Tšekille ja Luxemburgille on jo myönnetty lupa vastaanottaa EU-maiden kansalaisten potilaskertomuksia. Tällä hetkellä ulkomailla annetusta hoidosta on mahdollista tuoda tietoa kotimaan terveydenhuoltoon käytännössä lähinnä tulostetun terveyskertomuksen muodossa.  

 

Nico Vehmas

Lähde: Kohdat 1-6: Comité Permanent des Médecins Européens -yhdistyksen vaalitavoitteet eurovaaleihin (Health Check 2019)