Hyvä lukija, pohdit ehkä Nuorten Lääkärien äänestämistä Lääkäriliiton valtuuskuntavaalissa, ja olet siksi tullut tänne tutustumaan meihin ja tavoitteisiimme – tervetuloa! Meille nuoruus ei ole ikä, uravaihe tai erikoisala, vaan nuoruus on mielentila. Se on tahto löytää ja kokeilla ratkaisuja paremman arjen saavuttamiseksi.
NLY kävi vuoden 2020 aikana läpi jäsenistöään kuunnellen pitkän listan erilaisia tavoitteita omaan vaikuttamistyöhönsä. Aivan tosissaan aiheesta kiinnostuneita varten tuo linjapaperiksi kustuttu tavoiteohjelma löytyy kokonaisuudessaan nettisivujen jäsenalueelta. Tämä lista on lyhennelmä ja tiivistelmä siitä muotoiltuna yksittäisiksi tavoitteiksi.
Nuorten Lääkärien vaaliliitoissa olevien ehdokkaiden ei tarvitse näihin kaikkiin kohtiin sellaisenaan sitoutua, mutta itse yhdistys on tavoitteiden takana. Saat tästä siis oikein hyvän kuvan siitä, millaisia ratkaisuja Nuoret Lääkärit tarjoavat työelämän, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseksi.
Näemme päätehtäväksemme Lääkäriliitossa lääkärien työelämän ja koulutuksen edunvalvonnan sektorista riippumatta. Rakennamme parempaa tulevaisuutta uudelle lääkärisukupolvelle ja katsomme terveydenhuoltoa kokonaisuutena.
Pidämme lääkäriprofessiolle, ja siten myös Lääkäriliitolle, tärkeänä huolehtia myös ammattikunnalle kuuluvista erityiskysymyksistä. Lääkärin autonomia, kollegiaalisuus, etiikka, terveydenhuollon kehittäminen ja potilaan parhaan ajattelu ei saa jäädä lääkärit yhteen kokoavan liiton toiminnasta pois, vaikka fokus onkin edunvalvonnallisissa kysymyksissä.
Osaan näistä tavoitteista pureudumme hieman syvällisemmin sosiaalisen median kanavillamme vaalikampanjan aikana, seuraathan siis meitä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä @nuorilaakari.
Jos näet nämä ratkaisut tavoittelemisen arvoisiksi, anna äänesi Nuorelle Lääkärille Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa. Ole se muutos, jota lääkärin työ tarvitsee.
Jesper Perälä,
Puheenjohtaja
Nuoren Lääkärin vaikuttamistyön perusteet
Nuorten Lääkärien Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tehtävämme on edistää Nuorten Lääkärien ammatillista kehitystä, valvoa heidän ammattiinsa liittyviä etuja sekä vaikuttaa terveydenhuollolle ja lääkärikunnalle tärkeisiin päätöksiin.
Nuori Lääkäri työelämässä – työhyvinvoinnin tavoitteet:
Lääkäreiden työhyvinvoinnista huolehditaan: Tämä on tärkeä keino myös työvoiman saatavuuden sekä työsuhteiden pysyvyyden parantamisessa.
Kaikille lääkäreille järjestetään riittävä perehdytys: Perehdytyksen tulee olla palkallista ja tapahtua työaikana.
Lääkärin työ on turvallista: Terveydenhuollossa tulee varmistaa ja aktiivisesti edistää työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta sekä turvallisuutta.
Kaikilla lääkäreillä on mahdollisuus tukeen ja työnohjaukseen: Työnohjauksen on oltava saatavissa säännöllisesti, matalalla kynnyksellä ja työajalla.
Nuori Lääkäri työelämässä – johtaminen:
Lääkärien johtaminen vaatii lääketieteellistä osaamista: Kliinistä työtä tekevien lääkärien esihenkilönä voi toimia ainoastaan lääkäri.
Lääkäreitä johdetaan luottamuksella: Laadukkaan johtamisen keskeinen ominaisuus on läpinäkyvyys työyhteisöä koskevassa päätöksenteossa.
Kliininen kokemus ei ole ainut tie johtajaksi: Johtajina tulee toimia kyvykkäimpien ja motivoituneimpien.
Lääkärin työaikaa käytetään lääkärin ammattitaitoa vaativiin työtehtäviin: Lääkäreille kertyneistä muille ammattiryhmille kuuluvista töistä tulee aktiivisesti pyrkiä eroon varmistamalla muun henkilöstön riittävyys.
Nuori Lääkäri työelämässä – koulutusta palvelujärjestelmässä
Erikoistuva lääkäri on työssään koulutuksessa: Erikoistuvalla lääkärillä tulee olla aikaa ja resursseja kehittymiseen vaativassa ammatissa.
Terveyskeskuksiin perustetaan erikoistuvan lääkärin virkoja: Koulutusvirkaan sisältyy erikoislääkäriä kevyempi kliininen työkuorma ja enemmän laadukasta koulutusta työajalla.
Lääkärillä on aikaa kehittymiseen ja kehittämiseen: Lääkärin tulee voida käyttää vähintään 20 % työajastaan jatkuvaan kouluttautumiseen, ammatilliseen kasvuun ja oman työnsä sekä työyhteisönsä kehittämiseen.
Lääkäri saa monipuolista ja jatkuvaa ammatillista koulutusta: Lääkärillä on oltava oikeus vähintään 10 työpaikan ulkopuoliseen koulutuspäivään kalenterivuodessa työnantajan kustannuksella.
Lääkäreille rakennetaan sujuvat koulutusväylät: Työnantajan ja yliopiston on yhdessä varmistettava saumaton ja joustava koulutusväylä ilman pitkiä koulutukseen kuulumattomia työjaksoja ja pullonkauloja.
Lukuloma on työaikaa: Erikoislääkäritutkintoon liittyvään kuulusteluun tai vastaavaan tehtävään tulee järjestää palkallista lukulomaa.
Nuori Lääkäri työelämässä – tavoitteita työehtoihin
Lääkäri on korkeasti koulutettu asiantuntija: Lääkärin tulotason tulee heijastaa poikkeuksellisen pitkää ja jatkuvaa kouluttautumista, työn vaativuutta ja vastuullisuutta.
Päivystystyön muutoksista johtuvat ansionmenetykset kompensoidaan: Lisäksi uusiin päivystysjärjestelyihin liittyvät muutokset otetaan vastaan yksikön lääkärien kesken mahdollisimman tasapuolisesti ja kollegiaalisesti uravaiheesta riippumatta.
Lääkäri saa riittävästi lepoa: Työ- ja lepoaikasäädösten tavoitteena tulee olla työhyvinvoinnin sekä työ- ja potilasturvallisuuden lisääntyminen.
Laajennetulla työajalla ei korvata päivystystä tai kiirevastaanottoja: Säännöllistä työaikaa ei voi myöskään levittää viikonlopuille tai arkipyhille.
Osa-aikainen työskentely on mahdollista: Työaikaa on lähtökohtaisesti voitava pienentää lääkärin pyynnöstä ilman tarkempia perusteluja.
Aktiivivapaajärjestelmää kehitetään: Aktiivivapaiden käytön tulee olla työntekijälähtöistä ja yhteispäivystyksessä päivystäessään yleislääkärillä on oltava oikeus saada päivystyskorvaus osin tai kokonaan aktiivivapaana.
Ketjutettavista määräaikaisuuksista luovutaan: Palvelussuhde kirjoitetaan kerralla koko sovitun työjakson pituiseksi.
Palkatonta ylityötä ei teetetä: Lääkärin työt tulee lähtökohtaisesti pystyä suorittamaan säännöllisen työajan puitteissa ja mahdolliset työajan ylitykset tulee korvata täysimääräisesti.
Jokaisella lääkärillä on oikeus vanhempainvapaaseen: Määräaikaisuuden katkaiseminen vanhempainvapaan lakisääteisen toteutumisen vuoksi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.
Nuori Lääkäri työelämässä – päivystyksestä
Päivystys on ylityötä: Säännölliseen työaikaan sisältymätön päivystäminen on nähtävä ylityöksi, josta tulee maksaa asianmukainen korvaus.
Päivystäjän vaihto on työaikaa: Raportointi ja tiedonvaihto on oltava mahdollista työn hoitamiseksi turvallisesti, sujuvasti ja keskeytyksettömästi.
Päivystäjällä on aikaa palautua: Työvuoron on loputtava pääsääntöisesti työvuoroluettelon mukaisesti, lepoaikojen on toteuduttava ja työvuoron aikana on oltava aikaa tauoille.
Päivystyksessä on riittävä resursointi: Päivystyksen henkilöstömitoituksen tulee vastata potilasvirran tosiasiallisia vaatimuksia ja yllättäviin tilanteisiin on oltava ruuhkanpurkujärjestelmä.
Nuori Lääkäri työelämässä – tutkijalääkäri
Tutkimus joustavasti osana lääkärin työtä: Tutkimustyön ja muun työn yhdistäminen sekä sopeuttaminen erilaisiin elämäntilanteisiin on oltava mahdollisimman sujuvaa esimerkiksi osa-aikaisuutta hyödyntämällä.
Tutkimustyö huomioidaan: Tieteellistä tutkimuksesta saadaan asianmukainen korvaus ja tohtorintutkinto huomioidaan palkkauksessa.
Tieteellistä työtä tuetaan koko uran ajan: Tutkijanura on vaihtoehto yksinään, tai yhdistettynä muihin työtehtäviin.
Nuori Lääkäri koulutuksessa – lääketieteen peruskoulutus
Lääkärikoulutuksen sisäänottomäärät ovat tasapainossa resurssien kanssa: Jokaiselle opiskelijalle on taattava riittävät mahdollisuudet päästä opettelemaan lääkärille olennaisia taitoja.
Lääkärikoulutus on laadukasta ja monipuolista: Kaikki lääkärin ydinosaamialueiden käsittely on varmistettava mukaan lukien vuorovaikutus-, viestintä-, ja johtamistaidot.
Rauhallisempi opiskelutahti henkilökohtaisten syiden vuoksi mahdollistetaan: Inhimillinen ja joustava suhtautuminen sairauspoissaoloihin opiskeluaikana on välttämätöntä ja poissaolojen korvaamiseksi annettujen tehtävien oltava kohtuullisia.
Nuori Lääkäri koulutuksessa – erikoislääkärikoulutus
Valintamenettelyn periaatteina ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus: Valintamenettelyssä haettavissa olevien paikkojen tulee perustua ajantasaiseen ja luotettavaan tarvearvioon eri alojen erikoislääkäreistä keskimääräisen valmistumisajan päähän.
Erikoislääkärikoulutukseen hakevalla on mahdollisuus hakea useampaa kuin yhtä koulutusoikeutta vuodessa: Myös koulutusoikeuden vaihtaminen toiselle erikoisalalle tulee olla sujuvaa, eikä vanhasta koulutusoikeudesta luopumista pidä vaatia ennen valintaa.
Aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan: Alalta aiemmin hankittu tai koulutukseen muuten soveltuva koulutuksen kriteerit täyttävä työkokemus tulee hyväksyä osaksi koulutusta.
Koulutusjaksojen pituus perustellaan koulutuksella: Erikoislääkärikoulutukseen liittyvien palvelujaksojen pituuden tulee perustua osaamisperustaiseen arvioon.
Työvoimapolitiikkaa ei sekoiteta koulutukseen: Yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelusta tulee sellaisenaan luopua ja yleislääketieteen koulutuksen vaatimus tulee määritellä erikoisalakohtaisesti.
Suomessa siirrytään osaamisperustaiseen erikoislääkärikoulutukseen: Koulutus perustuu valtakunnallisesti erikoisaloittain laadittaviin ja tarpeen mukaan muokattaviin osaamistavoitteisiin, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti.
Osaamisperustaisuus ei pitkitä, vaan parantaa koulutusta: Työjaksot ja koulutukset on suunniteltava niin, että koulutus kestää lähtökohtaisesti enintään aiempien tavoiteaikojen verran.
Palvelussuhteen muoto ei vaikuta koulutusoikeuteen: Koulutuspaikan koulutusoikeuksien tulee perustua vain ja ainoastaan koulutuksen laatuun.
Koulutuspaikkoja arvioidaan: Erikoislääkärikoulutuksesta vastaavien yliopistojen tulee järjestää koulutuspaikkojen riippumaton auditointi säännöllisesti ja aina koulutuspaikassa tapahtuneiden merkittävien muutosten jälkeen.
Koulutuspaikkoja kohdellaan yhdenvertaisesti: Terveydenhuollon toimintayksikön koulutusoikeuksien tulee perustua auditoituun tietoon annettavan koulutuksen laadusta ja koulutusoikeudet on voitava poistaa myös julkiselta palveluntuottajalta.
Erikoislääkärikoulutuksen loppukuulustelusta luovutaan: Resurssien salliessa osaamista tulisi mitata ensisijaisesti koko koulutuksen ajan jatkuvien, näyttöön perustuvien ja kehittymistä tukevien arviointimenetelmien avulla.
Nuori Lääkäri koulutuksessa – lääketieteen tohtoriksi
Tieteellisen jatkokoulutuksen pakollisiin teoriaopintoihin osallistuminen helpottuu: Opintoja on järjestettävä riittävän usein ja kursseille mahtumisesta ei saa syntyä pullonkaulaa koulutuksen etenemisessä.
Tieteellisessä koulutuksessa saa ohjausta: Väitöskirjatyön ohjaajalle tulee järjestää ohjaustyötä varten riittävästi aikaa ja koulutusta.
Nuori Lääkäri koulutuksessa – kouluttajat ja ohjaajat
Lääkäreille on tarjolla pedagogisia urapolkuja: Lääkärikoulutuksen laatua määrittää vahvasti kliinisten opettajien ja lääkärikouluttajien ammattitaito.
Työnantaja tarjoaa jokaiselle työssään toista lääkäriä ohjaavalle tai opettavalle koulutusta: Pedagogisia koulutuksia tulee olla erilaisia koulutustehtävän vaativuudesta riippuen.
Ohjaaminen ja kouluttaminen huomioidaan: Kouluttajalääkärien on saatava motivoiva korvaus työstään, mikä huomioidaan myös virkaehdoissa.
Nuori Lääkäri koulutuksessa – jokaisen lääkärin johtamiskoulutus
Johtaminen kuuluu jokaisen lääkärin päivittäiseen työhön ja se nähdään kiinteänä osana lääkärin ammattitaitoa: Itsensä ja toisten johtamiseen on tarjottava laadukasta koulutusta sekä peruskoulutuksessa että erikoislääkärikoulutuksessa.
Lääkäriliiton järjestämään johtamiskoulutukseen voi osallistua myös erikoistuvana lääkärinä: Liiton ei tulisi rajata tarjoamaansa johtamiskoulutusta vain erikoislääkäreille.
Johtamiskoulutusta järjestetään tehtävän mukaan: Johtamisesta kiinnostuneille tai johtajatehtäviin nimetyille lääkäreille tulee hankkia tai järjestää johtamiskoulutusta työnantajan kustantamana.
Nuori Lääkäri edistää terveyttä yhteiskunnassa
Yhteiskunta tukee terveyttä kaikessa päätöksenteossaan: Eri päätöksenteon tasoilla tulee pyrkiä vähentämään terveyseroja lisäten väestön kokonaisterveyttä.
Lääkärin puoleen kääntymisen on aina turvallista: Potilaan tulee saada lääkäriltä aina tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja syrjimätöntä kohtelua.
Nuori Lääkäri vaatii lisää resursseja terveydenhuoltoon
Julkisrahoitteisen terveydenhuollon rahoituskanavia yksinkertaistetaan: Osaoptimointia tulee vähentää ja rahoituksen tulisi tähdätä terveyserojen kaventumiseen.
Perusterveydenhuollon resursseja lisätään: Perustason matalan kynnyksen hoidon piiriin tulee päästä nopeasti ja hoidon jatkuvuus on turvattava.
Nuori Lääkäri edistää avointa priorisointia
Terveydenhuollon priorisoinnista käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua: Keskusteluun tulee osallistua myös lääkäreitä ja päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon.
Priorisoinnista tehdään poliittisia päätöksiä: Poliittisesti määritellään rajat julkisten varojen käytölle, minkä sisällä lääkärikunta tekee priorisointia lääketieteellisen tiedon perusteella.
Nuori Lääkäri edistää kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltoa
Kustannusvaikuttavuuden mittareita yhdenmukaistetaan ja toimivia mittareita otetaan käyttöön: Kustannusvaikuttavan hoidon tarjoamiselle pitää luoda kannustimia.
Toimintojen keskittämisen hyödyt ja haitat arvioidaan tarkasti: Päätöksissä tulee huomioida hoidon laatu, kustannusvaikuttavuus sekä lääkärin hyvinvointi ja ammatillinen kehittyminen.
Terveyshyötyä tuottamattomista kustannuksista hankkiudutaan eroon: Hyvin koulutettu lääkärikunta tekee kustannusvaikuttavia hoitopäätöksiä.
Nuori Lääkäri huolehtii autonomiasta ja riippumattomuudesta
Lääkärikunta säilyttää ammatillisen, ammattieettisen ja lääketieteellisen autonomian: Lääkärikunnan autonomian piiriin kuuluvia päätöksiä ei voi siirtää muille ammattiryhmille.
Kansalaiset luottavat terveydenhuollon ammattilaisten riippumattomuuteen: Sidonnaisuuksien avoimuus on tärkeä keino luottamuksen lisäämiseksi.
Nuori Lääkäri haluaa oikeudenmukaisen työelämän
Virhetilanteiden valvonta- ja rangaistuskäytänteitä uudistetaan: Syyllisten yksilöinnin ja rankaisemisen sijaan tulisi selvittää järjestelmätason syyt ja tarjota ohjausta työyhteisölle ja lääkärille.
Nuori Lääkäri vaatii terveydenhuoltoon ekologisia ratkaisuja
Terveydenhuollon hankinnoissa huomioidaan ekologisuus hankintaketjun ja elinkaaren osalta:Terveydenhuollon jätteiden tuottamiseen, käsittelyyn ja hävittämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Lääkejäte hävitetään tehokkaasti ympäristöä kuormittamatta: Lääkejäämät tulisi puhdistaa jätevedestä sairaaloiden yhteydessä ja lääkejätteen pitkiä kuljetuksia sekä varastointia tulee välttää.
Terveydenhuollon energiaratkaisuissa on pyrittävä mahdollisimman pieniin hiilidioksidipäästöihin: Energiankulutusta tulee vähentää ja käytettävän energian tulisi olla hiilidioksidipäästöiltään mahdollisimman puhdasta.
