Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > NL ihmettelee: Särkynyt sydän 1/2
Etusivu > NL ihmettelee: Särkynyt sydän 1/2

NL ihmettelee: Särkynyt sydän 1/2

Ennen vastaanottoa nauhoitettu EKG.

 

Kolmissakymmenissä oleva korkeasti koulutettu, urallaan erinomaisesti menestynyt ja hyvässä sosiaalisessa sekä taloudellisessa asemassa oleva nainen oli aina ollut terve. Hän ei tupakoinut ja alkoholin käyttö rajoittui lähinnä harvoihin samppajalasillisiin edustustilaisuuksissa. Liikuntaa tuli myös runsaasti harrastetuksi.

Sitten ilmaantui paljon sydänvaivoja, ja hän hakeutui suoraan kardiologin puheille.  

Vastaanotolle kynnyksen yli astuessaan hän purskahti itkuun. Perehdyttäessä kävi selville, että kaikki oli alkanut siitä, kun hänen aviomiehensä lähti äkkiarvaamatta pari kuukautta sitten toisen naisen matkaan, vaikka opiskeluajan jälkeen solmittu avioliitto oli potilaan mielestä ollut onnellinen. Sen jälkeen hänelle oli ilmaantunut paljon sydänoireita. Onneksi lapsia ei yhteisellä päätöksellä ollut vielä hankittu. 

Hän kertoi, että oireet muistuttivat hänen netistä löytämänsä sydämen särkymisen aiheuttamia vaivoja. Siellä oli kuvattu, kuinka suuri suru tai järkytys ja jopa ilokin voivat aiheuttaa terveen sydämen särkymisen eli vaikean sydäntaudin. Se oli keksitty Japanissa ensimmäistä kertaa yli 30 vuotta sitten.  Siitä voi aiheutua paljon pahoja vaivoja ja sydämen toiminnan häiriöitä, jotka johtuvat vasemman kammion kalastusrysämäisestä laajentumasta. Siitä japanilaisen nimenkin “takotsubon” sanottiin johtuvan. Sitä tautia hän epäili.  

Sydän oli parin kuukauden aikana alkanut muljautella ylimääräisiä lyöntejä. Joskus niitä oli vain joitakin päivittäin, mutta erikoisen ahdistavina aikoina yksittäisiä jysäytyksiä saattoi ilmaantua lukuisia tunnin ja jopa minuutinkin kuluessa.  Sydämen hypähdyksiin voi liittyä myös sykkeen kiihtyminen, jonka vauhdiksi pulssimittari osoitti normaalin 50/min:n sijasta noin 90–110/min. Syke vaikutti tasaiselta ja säännölliseltä ja kesti nopeana useita minuutteja rauhoittuen sitten hissukseen ennalleen. Rytmivikaan liittyi usein neulanpistoksen tapaisia rintakipuja muutaman sekunnin ajan taikka tiiliskiven kaltaista painon tunnetta rinnalla. Toisinaan ilma saattoi samalla loppua niin, että henkeä piti suorastaan kiskoa, mutta kuitenkin hapen puute teki päähän oudon olon ja huimauksen ja vei samalla tunnon raajoista niitä puuduttaen. 

Kaikkiaan fyysinen kunto oli romahtanut. Uupumus oli paha mutta onneksi sentään pääosin vaihteleva. Työt hän oli saanut hammasta purren tehdyksi.  Välillä väsymys on niin voimakas, että hän suorastaan rojahti kotiin tulon jälkeen sohvalle pitkäkseen siinäkään illan mittaan kunnolla toipumatta. Kotityöt jäivät usein tekemättä, kun huoneissa liikkuminenkin tuntui toisinaan liikaa voimia vaativalta huimaten, hengästyttäen ja rintaan pistellen. Jatkuvasta väsymyksestä huolimatta unettomuus oli myös vaivannut. Erikoista kyllä, hän oli vanhalla sisullaan voimattomuudesta huolimatta toisinaan pakottanut itsensä lenkille, jolla kympin hölkkä sujui alle 50 minuutissa ja piristi loppuiltaakin.   

Tutkittaessa potilas oli päällisin puolin somaattisesti hyvässä kunnossa mutta henkisesti kovin kuormittuneena kyynelehtivä, vaikka asiallisesti ja ystävällisesti käyttäytyvä ja jopa huumorikin pilkisti välillä puheesta. Hän oli surustaan huolimatta huolellisesti ehostettu ja tyylikkääseen jakkupukuun sonnustautunut.

Syke oli tasainen ja säännöllinen 82/min ja verenpaine 118/68 mmHg. Kammiot eivät kohottaneet, sydänäänet olivat normaalit eikä galoppeja tai sivuääniä kuulunut ilmeisen kompensoituneesta sydämestä.  Myös muuten sisäelimet ja neurologiset toiminnat vaikuttivat normaaleilta kuten kilpirauhasfunktiokin. Kylkivälilihakset aristelivat varsinkin rintalastan vasemmalta sivulta.  

Juuri ennen tapaamista otettu EKG on ohessa. 

Mistä oli kyse ja miten sitten vastaanotolla meneteltiin?

 

Vastaus löytyy täältä.

Avainsanat: