Onneksi kaikkea ei tarvitse osata yksin, sillä lähes aina voi konsultoida. Nuori Lääkäri nostaa esille vähemmän tunnettuja tahoja, joilta voit kysyä tarvittaessa neuvoa.
Kela:
Lääkärilinjalla on kaksi linjaa: lääkelinja ja yleislinja. Lääkelinjalla on vastaamassa yksi lääkäri ja yleislinjalla kaksi lääkäriä. Lääkärilinjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi sairauden perusteella maksettavista etuuksista ja lääkkeiden korvaamisesta sekä ohjeita lääkärinlausunnon kirjoittamiseen. Lääkärilinjalla ei vastata kuitenkaan kysymyksiin, jotka liittyvät työterveyshuollon korvauksiin.
Lääkärilinjalla voidaan käydä läpi kaikkia Kelan terveysperusteisia etuuksia.
Lääkelinjalle tulevista puheluista yli puolet koskee rajoitetusti perus- ja erityiskorvattavia lääkkeitä ja korvausoikeusnumeroita. Yleislinjalle tulevat puhelut koskevat enimmäkseen sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa, kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Lääkärilinjalla käsitellään etuuksiin ja esim. lausuntoihin liittyviä asioita vain yleisellä tasolla, koska potilaan lupaa asioiden käsittelyyn ei voida varmistaa luotettavasti eli yksittäisen potilaan asioita ei lääkärilinjalla voida käsitellä. Hoitavat lääkärit voivat tiedustella lääkärilinjalla esim. etuuden vakuutuslääketieteellisistä kriteereistä sekä kysyä neuvoa lausunnon tekemiseen.
Tällä hetkellä Kelan asiantuntijalääkäreitä voi konsultoida vain lääkärilinjan kautta. Lääkärilinja palvelee arkipäivisin klo 9-15 välisenä aikana puhelimitse.
Jyrki Riihimäki
Teratologinen tietopalvelu:
Lääkärit konsultoivat meitä päivittäin, niin sähköpostitse kuin puhelimitsekin.
Yleisiä ja tärkeitä kysymyksiä ovat tietenkin lääkehoidon turvallisuuteen liittyvät kysymykset raskauden ja imetyksen aikana.
Paljon kollegat joutuvat käytännön työssä pohtimaan kokonaisuutta esimerkiksi psyykenlääkkeiden kohdalla: vaikka jostain tehokkaasta lääkityksestä ei olisikaan vielä kertynyt merkittävää kokemusta, tiedetään myös, että huonossa tasapainossa oleva masennuskin lisää riskejä sikiön ja raskauden kannalta. Meillä on käytössämme kansainväliset tietokannat ja kontaktit sekä vuosien kokemus, joten voimme auttaa näissä hankalissa tilanteissa.
Meitä voi konsultoida ihan mistä vaan lääkityksestä tai altistuksesta liittyen raskauteen ja/tai imetykseen. Parhaassa tapauksessa haluaisimme olla mukana pohtimassa mahdollisimman turvallista lääkehoitoa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Tällöin varmistetaan äidin hoidon laatu ja jatkuvuus vaarantamatta sikiön vointia. Haluamme myös osaltamme olla edistämässä imetystä, sillä turhan usein äiti lopettaa imetyksen siinä virheellisessä pelossa, että lääkityksestä esim. antibiootista olisi lapselle haittaa.
Lääkärit voivat konsultoida meitä sähköpostitse konsultaatiot.teratologinen@hus.fi tai puhelimitse 09 471 76500 arkipäivisin klo 9-13.
Emilia Huvinen
Oikeuslääketiede/THL:
Lääkärit konsultoivat meitä usein, puheluita voi tulla päivässä kymmeniä. Lisäksi myös poliisit konsultoivat meitä. THL on kuolemansyynselvityksestä annetun lain nojalla se viranomainen, jolle kuuluu kuolemansyynselvityksen ohjaus ja valvonta. Meitä konsultoitaessa ei siis ole kyse mielipiteistä, vaan viranomaisen virallisista toimintaohjeista ja lain tulkinnasta yksittäistapauksissa.
Lääkärit kysyvät yleensä kuolemansyynselvitystavan valinnasta ja kuolintodistuksen kirjoittamisesta.
Sen lisäksi kysytään kaikkea, mitä ikinä kuolemasta voi tulla mieleen kysyä, sillä lääkärit voivat konsultoida kaikesta kuolemaan liittyvästä. Jos lääkärille tulee mieleen, pitäisikö kysyä, kannattaa soittaa. Ohjeistukset muuttuvat, joten vuosien takaisilla tiedoilla lääkäri ei välttämättä toimi oikein.
Kuolemansyynselvityksessä on muutama sudenkuoppa, jossa lääkärin on mahdollista tehdä paha virhe. Jos lääkäri esimerkiksi unohtaa ilmoittaa ammattitaudin aiheuttaman kuoleman poliisille eikä oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta tehdä, voivat vainajan omaiset jäädä ilman huomattavaa rahallista korjausta eikä virhe ole enää jälkeenpäin korjattavissa. Me emme neuvo myrkytysten hoidosta, mutta voimme keskustella päihteiden, lääkkeiden ja muiden aineiden osuudesta kuolemassa.
Oikeuslääkinnällä on puhelinnumero (valtakunnallinen konsultaatiopuhelin 029 524 6074), johon lääkärit voivat soittaa. Saman päivän aikana saa aina oikeuslääkärin kiinni, mutta pääsääntöisesti kannattaa soittaa iltapäivisin, koska oikeuslääkäreistä valtaosa on ruumiinavaussalissa aamupäivisin. Lääkärit saavat halutessaan soittaa myös THL:n sivuilta löytyviin oikeuslääkäreiden suoriin puhelinnumeroihin.
Ursula Vala
Kliininen mikrobiologia:
Eri alojen lääkärit konsultoivat meitä päivittäin. Lääkäreiden lisäksi myös muut terveydenhuollon ammattilaiset konsultoivat. Lääkäreiden kysymykset liittyvät useimmiten annettuihin vastauksiin ja niiden suhteuttamisesta potilaan kliinisiin tietoihin, löydösten kliinisen merkityksen arviointiin sekä käsillä olevaan kliiniseen tilanteeseen sopivien tutkimusten valintaan. Myös antimikrobihoitoon liittyen saamme kysymyksiä.
Hoitohenkilöstön kysymykset liittyvät yleensä tutkimukseen soveltuviin näytelaatuihin, näyteastioihin, näytemäärään yms. Näitä kysymyksiä ohjautuu myös lääkäreille, vaikka pääosin näihin vastaavat meillä laboratoriohoitajat. Myös potilailta saamme suoraan kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse.
Yllä olevista suosittelemme tarvittaessa soittamaan. Keskustelemme mielellämme. Tämä on aivan loistava erikoisala – näköalapaikka ja mahdollisuus seurustella kaikkien erikoisalojen kollegojen kanssa.
Kaikkien erikoisalojen potilailla on infektiotauteja ja immuunisairauksia.
Meidät tavoittaa vaivattomimmin puhelimitse tai sähköpostitse – sähköpostilla asioitaessa tulee tietysti ottaa huomioon potilaiden tietosuoja. Laboratorioilla on myös asiakaspalvelunumeroita, joiden kautta saa tarvittaessa yhteyden asiantuntijoihin. HUSLABissa kliininen mikrobiologia toimii 24/7, joten päivystävän erikoislääkärin tai sellaiseksi erikoistuvan tavoittaa puhelimitse 24/7.
Maija Lappalainen
Myrkytystietokeskus
Lääkäreiltä tulee vuosittain n. 3000 puhelua, mikä on n. 10 % kaikista Myrkytystietokeskukseen tulevista puheluista. Määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan vuodesta 2010 lähtien.
Suurin osa lääkäreiden soitoista koskee psykoosi-, masennus- ja kipulääkkeitä, joita on käytetty päihteenä tai itsetuhotarkoituksessa.
Vuosittain tulee myös useita satoja pesuaineita, erilaisia alkoholeja ja kemikaaleja koskevia soittoja.
Myrkytystietokeskukseen voi soittaa ihmisten akuuteista myrkytyksistä ja myrkytysepäilyistä – koskivat ne sitten lääkkeitä, päihteitä, kemikaaleja, kasveja tai sieniä. Tietokannastamme löytyy ainekohtaista tietoa mm. toksisuudesta, myrkytyksen oireista ja sen hoidosta.
Jos kyseessä on vakava harvemmin käytetyn lääkkeen tai kemikaalin aiheuttama myrkytys ja pohditaan esim. antidoottihoidon toteutusta, kannattaa konsultoida Myrkytystietokeskusta. Meillä on käytössä erilaisia toksikologisia tietokantoja ja yleensä enemmän aikaa asioiden selvittelyyn kuin kliinikoilla.
Kuulisimme mielellään äskettäin käyttöön tulleiden lääkkeiden ja uusien huumeiden aiheuttamista myrkytyksistä, myös silloin kun potilaiden oireet ovat lieviä. Lisäämme tietokantaamme tietoja kotimaisista potilastapauksista ja kansainvälisestä kirjallisuudesta sitä mukaa kun niitä kertyy. Muita meidän kannaltamme erityisen kiinnostavia aiheita ovat kemikaalialtistukset, valmisteiden poikkeavat antoreitit (esim. i.v. lääkettä annettu p.o. tai päinvastoin) ja lasten myrkytykset. Aina saa soittaa – ja jos asia ei kuulu meille, niin pyrimme ohjaamaan soittajan oikeaan osoitteeseen.
Myrkytystietokeskuksen ympäri vuorokauden palvelevat puhelinnumerot ovat 0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen). Lisätietoja Myrkytystietokeskuksesta, myrkyllisistä ja myrkyttömistä aineista, sekä ensiapuohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.
Aino Pennanen
Kliininen farmakologia:
Meille tulee konsultaatiokysymyksiä säännöllisesti useita kertoja viikossa. Lääkäreiden lisäksi meitä konsultoivat myös esimerkiksi osastofarmaseutit ja HUSLABin kemistit.
Kysymyksiä tulee hyvin laajasti erilaisista lääkehoitoihin liittyvistä asioista ja pääsemme syventymään toisinaan varsin spesifeihin aihealueisiin.
Usein toistuvia aiheita ovat erilaiset haastavammat yhteisvaikutukset, lääkkeiden haittavaikutukset (esimerkiksi maksahaitat tai vuotoriski) ja kyseiselle potilaalle turvallisen lääkkeen valinta (esimerkiksi sopivan antipsykootin valinta, kun osasta kokeilluista lääkkeistä on tullut haittavaikutuksia ja potilaalla on jo valmiiksi pidentynyt QT-aika) sekä farmakogenetiikka. Vastaamme myös lääkkeiden pitoisuusmäärityksiin liittyviin kysymyksiin.
Meitä voi konsultoida kaikenlaisissa lääkehoitoihin liittyvissä asioissa, jotka voivat koskea joko yksittäistä potilasta ja hänen lääkitystään tai laajempaa kokonaisuutta. Raskauden tai imetyksen aikaista lääkkeiden käyttöä koskevissa asioissa ohjaamme ottamaan yhteyttä Teratologiseen tietopalveluun ja myrkytystilanteissa Myrkytystietokeskukseen.
Toivomme, että lääkärit muistavat hyödyntää tarpeen tullen myös meidän osaamistamme, jos potilaan lääkehoitoon liittyen herää kysymyksiä! Osa lääkäreistä konsultoi meitä säännöllisesti ja tuntee palvelun hyvin, mutta suurelle osalle toimintamme on melko tuntematonta eikä kliiniseen farmakologiaan ehkä osata ottaa yhteyttä, vaikka meidän asiantuntemukseemme kuuluvia kysymyksiä nousisikin työssä esiin.
VSSHP:n alue konsultoi suoraan Turun kliinisen farmakologian yksikköä ja HUSin sekä muun maan alueella olevat työskentelevät voivat konsultoida meitä Helsingissä.
Helsingin yksikköä voi konsultoida puhelimitse arkisin klo 8–16, p. 050 427 9297. Vastaus pyritään antamaan kirjallisena Apottiin tai Apotti-alueen ulkopuolella kysyjän sähköpostiin, kysyjän kiireellisyystoivomuksen mukaisesti. Apotti-alueelta kysymyksiä voi laittaa myös lähetteenä lähetekeskuksen tai osastokonsultaationa Apotin kautta. Osastokonsultaatioista tulee tällöinkin olla yhteydessä myös puhelimitse, jotta osaamme hakea konsultaation potilaan teksteistä.
Minna Lehtisalo
Perhepalvelut
(lastensuojelu, perhesosiaalityö, -työ ja -neuvola)
Lääkärit konsultoivat lastensuojelua ja perheneuvolaa todella harvoin. Perheneuvolassa on usein lastenpsykiatrian erikoislääkäri, jota ei käytännössä konsultoida lainkaan. Myöskään lastensuojelun virka-aikaiseen päivystykseen ei käytännössä konsultaatioyhteydenottoja tule, karkea arvio on muutama soitto vuoteen ja pääosin nekin koskevat vaan lastensuojeluilmoituskäytänteitä.
Lastensuojeluun tulevat konsultaatiot koskevat lähinnä vain sitä, miten lastensuojeluilmoitus tehdään ja/tai minne se toimitetaan. Joskus lääkäri on saattanut kysyä samalla, vaikuttaako asia täyttävän lastensuojeluilmoituksen kriteerit. Tällöin asia on liittynyt vanhemman mielenterveysongelmaan.
Lääkärit voivat konsultoida meitä monista lapsiin, nuoriin tai perheisiin liittyvistä asioista.
Esimerkiksi tilanteista, joissa lääkäri havaitsee käynnillä lapsen ja vanhemman välillä haastavia vuorovaikutuspulmia, lapsi/vanhempi kertoo lääkärille jollakin tavoin huolestuttavasta kotitilanteesta (esim. työttömyys, taloudelliset haasteet, riidat, vanhemman päihteet/mielenterveysongelmat, lapsen rajaton käytös/muut käytöspulmat tai mielenterveyden haasteet, vakavat haasteet lapsen koulunkäynnissä/kaverisuhteissa). Konsultointi on välttämätöntä lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyepäilyissä/epäilyssä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sosiaalityöntekijän tehtävä on tällöin arvioida, onko lapsen turvallista palata kotiin vanhempien luo.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäriä voi konsultoida esim. ADHD-asioissa/lääkityksessä sekä yleisesti lapsen oirehdintaan liittyen.
Eeva Elina
Aikuissosiaalityö:
Lääkärit konsultoivat myös aikuissosiaalityötä ja maahanmuuttopalveluita kovin vähän. Joitakin yksittäisiä kyselyjä toki välillä tulee esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisten huoli-ilmoitusten tekemisestä.
Konsultoinnit ovat koskeneet pääasiassa sosiaalihuoltolain mukaisia huoli-ilmoituksia ja joskus huolta koskien asiakkaan itsenäistä suoriutumista kotona tai talousasioita.
Nämä liittyvät useimmin vanhuksiin, jotka ovat kotiutumassa vaikkapa sairaalasta.
Konsultointiin suhtaudutaan aikuissosiaalityössä ja maahanmuuttotyössä lämpimästi ja toivoisimme kyselyitä tulevan enemmänkin. Meistä saa konsultaatioapua, ja vaikkapa työparin, kuntoutusta ja työllisyyttä koskien, mutta myös liittyen mahdolliseen edunvalvonnan tarpeeseen, asiakkaan asumis- ja talousasioihin, sairaalasta kotiutumiseen ja siihen liittyviin tarpeisiin. Tietenkin otamme vastaan sosiaalihuoltolain mukaisia huoli-ilmoituksia ja niissä kynnyksen pitäisi olla matala; mikä tahansa huolta herättävä seikka (esimerkiksi epäsiisti olemus, vaikutelma siitä, ettei asiakas kykene huolehtimaan omista asioistaan, asunnottomuus, runsas päihteiden käyttö) voi olla indikaattori suuremmasta ongelmasta, jolloin huoli-ilmoitus kannattaa tehdä.
Aikuissosiaalityöstä selvitetään ja arvioidaan asiakkaan palveluiden ja tuen tarve. Maahanmuuttotyön sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa voi konsultoida asiakkaan kulttuurisiin asioihin liittyen tai kun tarvitaan jotakuta huolehtimaan, että asiakas toteuttaa hänelle annettuja ohjeita ja sisäistää ne, etenkin juuri maahan tulleiden ja pakolaisten kohdalla.
Henna Kaukonen-Nyholm
Teksti: Nea Välimäki
