Nuori Lääkäri -lehti kävi tapaamassa maakunta- ja SOTE-uudistusta johtavaa hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nergiä. Hän vastaa SOTE-uudistuksen maaliin saattamisesta tehden töitä miltei kellon ympäri. Vaikka uudistuksessa on vielä monta ratkaisematonta seikkaa, on alivaltiosihteerillä uskoa uudistuksen valmistumiseen.
|
Kuka?
|
Odotamme SOTE-uudistuksen ylintä virkamiesjohtajaa, vuoden alusta tehtävään sisäministeriön kansliapäällikön paikalta siirtynyttä alivaltiosihteeri Päivi Nergiä kokoushuone ”taseessa”, valtionvarainministeriön kokoustiloissa. Taksikuski tiesi kertoa, että paikalla sijaitsi vielä muutama vuosi sitten karaokeravintola, jonne ruotsinlaivalta ihmiset tulivat jatkamaan juhlintaa jo aamuvarhain. Nyt ääni kellossa on tyystin toinen.
Sovittuun aikaan paikalle saapuu hymyilevä nainen, joka toivottaa meidät lämpimästi tervetulleiksi. Mediasta välittynyt vaikutelma jyrkästä ja hieman ankarastakin johtajasta murtuu välittömästi. Viimeistään lempeä, mutta napakka kädenpuristus vakuuttaa.
Päivi Nerg syntyi vuonna 1958 Suolahdessa kahdeksanlapsiseen perheeseen. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Hän on luonut näyttävää uraa suomalaisessa poliittisessa ja akateemisessa maailmassa ja uraa voidaankin monessa mielessä luonnehtia poikkeukselliseksi.
Nergin mukaan hänen työhistoriaansa kuvaa sana ”muutos”. ”Aloitin lihateollisuudesta, jossa tuli olla kirkas tilannekuva ja johtamisen tavallaan selkeää. Sen jälkeen työssäni yliopistohallinnossa, vetämässä Joensuun ja Kuopion yliopistojen fuusiota, opin dialogin tärkeyden. Professorit ja muu yliopistoväki haastoivat minua ja päätösten tuli olla hyvin perusteltuja. Ymmärsin, kuinka tärkeää asioiden tarkastelu on laaja-alaisesti eri näkökulmista. Lisäksi työn haastavuutta leimasi yliopistoväen omanarvontunto ja tämä seikka toi työhöni lisähaastetta. Opin tästä paljon, mutta työ ei aina ollut helppoa.”
”Sittemmin myös työssäni valtioneuvoston palveluksessa muutos on ollut alati läsnä, nyt viimeisimpänä SOTE-uudistuksessa. Kuten yliopistomaailmassa, täälläkin on ympärilläni tällä hetkellä eri erikoisalojen huippuasiantuntijoita. Uutena piirteenä valtioneuvostossa palvellessani on tullut kuitenkin mukaan poliittinen ulottuvuus, mikä on tuntunut joskus hieman kummalliseltakin.”
Nergillä on maine erittäin työteliäänä ja päämäärätietoisena naisena. Ystävät luonnehtivat Nergiä lämpimästi: ”Päivi on luotettava, perehtyvä ihminen. Hän tutkii ensin asiat ja vasta sen jälkeen tekee asioista päätöksensä. Häneen on vaikea pyrkiä vaikuttamaan ulkopuolelta. Päivi on ahkera, vähäeleinen, mutta aikaansaava; hän ei ”häsää” eikä pidä meteliä itsestään. Päivin työn jälki on erityisen hyvää, mikä puhuu puolestaan.”
Soteuudistus haastaa yliopistosairaalat
Nergin mukaan tulevassa SOTE:ssa erityisesti yliopistosairaalat joutuvat suuren muutoksen eteen. ”Keskussairaalapaikkakunnilla on pidemmät perinteet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä luontevasta ja joustavasta yhteistyöstä. Toisaalta eri maakunnat ovat huomattavasti erilaisissa tilanteissa tulevaisuuden suhteen: toiset kunnat ovat perinteisesti olleet aktiivisempia omien alueidensa terveydenhuollon järjestämisessä.”
Nerg korostaa, että suomalainen erikoissairaanhoito on kaikesta huolimatta jo nyt kansainvälisesti arvioiden ensiluokkaista. Yhtenä syynä tälle hän pitää suomalaisten lääkäreiden aktiivista tutkimuksen tekemistä ja tieteelliseen työhön sitoutumista. ”Toivon, että myös tulevaisuudessa nuoret lääkärit olisivat mahdollisimman aktiivisia tutkimustoiminnassa ja tekisivät aktiivisesti tutkimustyötä kliinisen työnsä ohella, jotta suomalainen terveydenhuolto olisi jatkossakin maailman kärkiluokkaa.”
Vastuu koulutuksesta kuuluu yksityiselle ja julkiselle sektorille
Nuorten Lääkärien Yhdistys on kantanut huolta erikoislääkärikoulutuksesta ja lääkäreiden peruskoulutuksesta tulevaisuuden palvelujärjestelmässä. Erityisesti esitetyssä mallissa huolta on herättänyt koulutuspaikkojen pirstoutuminen ja koulutuksen laadun varmistaminen kilpaillussa perustason terveydenhuollossa.
Alivaltiosihteeri Nerg vakuuttaa, että syytä huoleen ei ole. ”Tulevassa mallissa maakunnat vastaavat siitä, että tuottajat sitoutuvat omalta osaltaan erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen peruskoulutettavien koulutukseen. Toisaalta koulutuksen laadusta vastaavat jatkossa edelleen yliopistot. Neuvottelut koulutuspaikoista tulevat tapahtumaan maakunnan, yliopiston ja palveluntuottajan välisinä kolmikantaneuvotteluina. Vastuu koulutuksesta on yliopistoilla, mutta yhteistyötä tehdään tulevassa mallissa entistä enemmän julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.”
Alivaltiosihteeri tähdentää, että erikoislääkärikoulutuksen rakenne ja rahoitus pysyvät ensimmäisten vuosien ajan uudessa sotessa entisillä raiteillaan, minkä vuoksi suuremmat rakenteelliset muutokset koulutukseen tapahtunevat vasta myöhemmin.
Keskustellessamme erikoislääkärikoulutuksesta ja sen haasteista, nostaa Nerg yllättäen esiin jo koulutuksensa päätökseen saaneiden terveydenhuollon kokeneiden ammattilaisten täydennyskoulutustarpeen. ”Terveydenhuollossa on tällä hetkellä osaamisvajetta ensisijaisesti digitalisaation ja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Esimerkiksi leikkausten jälkeistä seurantaa voidaan jo toteuttaa älyteknologian avulla. Seurantaan voidaan liittää erilaiset mittaukset ja ohjaus etänä. Samoin erilaiset chat- ja neuvontatapahtumat voidaan tehdä entistä useammin etänä. Tulevaisuudessa täydennyskoulutus tulee olemaan nykyistä merkittävästi suuremmassa roolissa.”
Tieteellisen työn edellytykset tulee turvata
Tieteellinen tutkimus Suomessa on perinteisesti ollut erittäin korkeatasoista. Erityisesti yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä ja geneettinen isoloituneisuus on tarjonnut alustan ainutlaatuisiin tutkimusasetelmiin. Lääketieteellinen tutkimus on kuitenkin viime vuosina kriisiytynyt tutkimusrahoituksen alasajon vuoksi.
Nerg kertoo, että tutkimuksen osalta lainsäädäntö ja toimintaedellytykset korkeatasoisen tutkimuksen mahdollistamiseksi tullaan huomioimaan. ”Asia on pöydällä, mutta myös haasteita on tunnistettu”. Nerg luottaa kuitenkin siihen, että tutkimustyön vuoksi myös kilpailevat terveydenhuollon yksiköt perustason terveydenhuollossa tulevat tekemään yhteistyötä ja yhdistävät voimansa potilaan parhaaksi tähtäävän tieteellisen tutkimuksen vuoksi.
Nerg on tehnyt näyttävän uran lasikattoja rikkoen
Alivaltiosihteerin työhistoriasta keskusteltaessa käy ilmi, että hän on työskennellyt aina miesvaltaisilla aloilla. ”Lapsena olin ainut kotona oleva tytär ja sain poikien kanssa nahistella. Lihateollisuus ja yliopistomaailmakin olivat aikanaan kovin miesvaltaisia aloja. Nyt viimeisimmässä työssäni valtionvarainministeriössä olen miesten ympäröimä. En ole kuitenkaan kokenut sukupuoltani koskaan ongelmaksi. Joskus olen silti itsekseni ajatellut, olenko naisena joutunut tekemään enemmän töitä.”
Arki on alivaltiosihteerillä kiireistä. Lähes kaikki valveillaoloaika kuluu töiden parissa. ”Tällä hetkellä päivisin käyn keskusteluja kaikkien 18 maakunnan edustajien kanssa. Illat kuluvat eduskunnassa ja poliitikkojen kanssa neuvotteluja käyden.”
Intensiivisestä ja eittämättä vaativasta työstä huolimatta alivaltiosihteeri osaa myös rentoutua. ”Kaivan vapaa-aikaa aina jostain. Vapaa-ajalla fyysinen aktiivisuus on minulle tärkeää. Lisäksi tyhjennän monesti aivojani kuuntelemalla klassista musiikkia tai jazzia, mutta riitasointuisesta musiikista en pidä. Täydellistä vastapainoa työhöni tuovat kolme lasta ja erityisesti neljä alle kouluikäistä lastenlasta. Heidän kanssaan arki unohtuu täysin.”
Nuorten lääkärien tulee haastaa vanhoja käsityksiä
Kysyttäessä kokemuksia nuorista lääkäreistä, muistelee Nerg työjaksoaan Kuopion yliopiston hallinnossa. ”Aikanaan hallintojohtajana olin mukana myös yliopiston hallituksen kokouksissa. Kokousten opiskelijaedustuksessa oli usein mukana lääketieteen opiskelijoita. He olivat paljon asioihin perehtyneitä, usein paremmin kuin muut hallituksen jäsenet. Yleisesti minusta tuntuu, että nuoret lääkärit ovat yhteiskuntavastuunsa kantavia henkilöitä.”
Ohjeeksi nuorille lääkäreille hän tarjoaa seuraavaa: ”Nyt on aika ottaa uudet teknologiat ja sovellukset käyttöön ja haastaa vanhempia käsityksiä.”
Haastattelun päätteeksi alivaltiosihteeriltä kysytään, tuleeko SOTEa. Hän vastaa hieman kulmien alta, mutta kirkas pilke silmäkulmassaan: ”Lainsäädäntö hyväksytään kesäkuussa eduskunnassa ja 1. tammikuuta 2020 SOTE-lainsäädäntö astuu voimaan.”
|
NLY:lle tärkeää tulevassa SOTE:ssa
|
