Maailman kiihkeään menoon sopii se, että myös terveydenhuollossa toimintatavat, hoitomuodot, vastuualueet ja työvälineet muuttuvat jatkuvasti. Joskus jopa niin nopeasti, että ensimmäistäkään muutosta ei ole saatu vietyä edes puoleenväliin, kun jo seuraavaa tuppaa.
Monesti muutoksen nopeus tuntuu kohtuuttomalta – muutoksissa pitäisi pysyä mukana ja samalla hoitaa työnsä niin hyvin kuin voi. Usein kuljemme muutoksesta muutokseen, mutta mietimme, muuttuuko mikään. Tähän tarttui myös NLY:n koulutusvaliokunnan tämän vuoden Lääkäripäivien koulutus, jossa mietittiin, miksi muutosvastarinta on luontaista ja miten muutokseen voisi suhtautua positiivisesti.
Muutosvastarinta on ihmiselle ominaista
Työpsykologi Maaret Punto Mehiläisestä luennoi aluksi hyvästä muutosjohtamisesta sekä muutoksesta psykologisena prosessina. Positiivinenkin muutos uhkaa aina nykyistä järjestystä ja työrytmiä eikä varmuutta muutoksen onnistumisesta voi taata. Siksi siihen luontaisesti suhtaudutaan kuin uhkaan. Joka kerta muutoksen lähtiessä käyntiin toteutuvat samat vaiheet ja reaktiot: epäilystä vastustuksen ja surun kautta luopumiseen, ymmärrykseen ja sitoutumiseen.
Hyvä muutosjohtaja huomio sekä järki- että tunnepuolen – näitä kun ei voi erottaa toisistaan. Hän kuuntelee ja antaa mahdollisuuden tyytymättömyyden ilmaisuun. Hyvä johtaja osallistuu myös itse sekä osallistuttaa muutoksessa mukana olevat, tiedottaa muutoksen etenemisestä ja antaa mahdollisuuden pyörittää jäljelle jääviä turvallisia rutiineja yhdessä muutoksen kanssa.
Muuta oma työsi merkitykselliseksi
Psykologi Annamari Heikkilä Terveystalosta jatkoi mielenkiintoisella aiheella: miten lisätä oman työn merkityksellisyyttä ja saada muutos aikaiseksi? Huomattava osa työajastamme menee epäolennaisuuksiin, keskeytyksiin ja suunnittelemattomuuteen. Neljännes työntekijöistä ei suunnittele työpäiväänsä millään tapaa, ja tällöin tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa.
Suurin osa meistä näkee ympärillään epäkohdat ja haluaisi muuttaa ne, mutta on valitettavasti harvoin valmis itse muuttumaan ja kyseenalaistamaan omia tapojaan. Heikkilä kertoi kirjoittavansa jokaisen työpäivän jälkeen ylös kolme asiaa, joista on ollut sen päivän aikana kiitollinen. Tämä on mielestäni hyvä vinkki, jonka jokainen meistä voi ottaa käyttöönsä ja näin lisätä oman työnsä merkityksellisyyttä. Kuulijoita myös muistutettiin 8+8+8-säännöstä: 8 tuntia unta, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa on hyvä alustus tasapainoiseen elämään. Väsymys kun vaikuttaa paitsi suorituskykyyn niin myös asenteisiin, sillä väsynyt ihminen reagoi uusiin asioihin 4 kertaa todennäköisemmin negatiivisesti kuin positiivisesti.
Näin me tehtiin se!
Viimeisenä luentona LL Kati Liukko Porvoosta kertoi konkreettisesti, miten suuri organisaatiomuutos oli onnistuneesti toteutettu. Hänen johtamillaan terveysasemilla haluttiin ottaa käyttöön järjestelmä, jossa pyrittiin selkeästi nopeuttamaan potilaiden pääsyä lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille. Tavoitteet kuulostivat mahdottomilta. Muutos kuitenkin saatiin toteutettua ja vieläpä niin, että työntekijät olivat siihen tyytyväisiä ja kokivat muutoksen auttaneen heitä työssään.
Avaintekijä onnistumiseen oli se, että asiat käytiin läpi ruohonjuuritasolta lähtien ja työntekijät sekä muutosjohtaja olivat aktiivisesti mukana kartoituksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kun aluksi oli kuunnellut luennot onnistuneesta muutosjohtamisesta ja asenteista, niin ei voinut kuin todeta, että tässä tapauksessa oli menetelty juuri näiden oppien mukaan. Toimii siis käytännössä!
Maria Rajecki, LT
Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri