Tätä kolumnia heinäkuussa kirjoitettaessa on valittu uudet noin 750 medisiinaria aloittamaan opintonsa elokuussa. Onnittelut tuleville kollegoille! Kesäkuussa virisi Hesarin toimittaja Marjukka Liitenin kolumnin perusteella taas julkisuudessa keskustelua ikuisuusteemasta liittyen lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijavalintoihin. Aihe ei ole todellakaan uusi, ei meillä eikä kansainvälisesti. Toimittajan kokemus epäonnistuneesta kommunikaatiosta lääkärin kanssa kirvoitti taas ehdottamaan valintaan mukaan otettavaksi alalle soveltuvuuden arviointia. Miten se sitten ikinä testattaisikaan tuhansien hakijoiden keskuudessa.
Kansainvälisesti valinta yleisimmin perustuu jonkinlaiseen yhdistelmään koulumenestystä ja kirjallista pääsykoetta. Keskeistä on oikeudenmukaisuus ja avoimuus. Ns. psykologisia testejä ei juurikaan missään käytetä. Niistä hyötyvät lähinnä testejä järjestävät firmat.
Kansantaloudellisesti järjetöntä ja inhimillisesti raakaa on järjestelmä, jossa opiskelemaan pääsee kyllä helposti, mutta muutaman ensimmäisen vuoden aikana tenteillä tiputetaan porukkaa vähitellen pois. Siinä ei taida syntyä kovin kollegiaalisia suhteita verisesti kilpailevien lääkäritoivojen välillä!
Lääkis tarvitsee kyllä oman valintamenettelynsä, vaikka opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ehdottanut, että yliopisto-opiskelijat voitaisiin valita pelkän koulumenestyksen ja ylioppilastutkinnon perusteella. Vaativa pääsykoe mittaa kyllä motivaatiota ja edellytyksiä selvitä medisiinan opinnoista. Ja kuten kolumniin ansiokkaasti vastanneet tiedekuntien edustajat kommentoivat, myös ammatissa tarvittavaa stressinsietokykyä. Keskustelua valtakunnallisesta yhteisvalinnasta on käyty niin kauan kuin Torpan Poika muistaa. Siinä on niin sanotusti puolensa ja puolensa, erityisesti pohjoisemman Suomen lääkärityövoiman varmistamisessa.
Laajassa Lääkäri 2013 –kyselytutkimuksessa edelleen on selvinnyt, että nuorten lääkärien tärkein motivaatio pyrkiä lääkikseen on kiinnostus ihmiseen. Ei suinkaan arvostettu ammatti tai hyvät tulot, kuten julkisuudessa usein todetaan. Tämä osoittaa kyllä oikeanlaista asennetta.
Lääkäri voi toimia 50 eri erikoisalalla ja sen lisäksi vaikka tutkijana tai hallinnossa. Tarvitsemme monenlaisia eri aloille soveltuvia lääkäreitä. Tulevassa erikoisalan valintamenettelyssä voidaan sitten arvioidakin alalle soveltuvuutta. Siihen voi virittäytyä tutustumalla erinomaiseen Erikoisalani.fi – työkaluun.