Tiettyjä asioita on hyvä ottaa huomioon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa. Olettamattomuus ja ennakkoluulottomuus hyödyttää lopulta kaikkia potilaita.
Pieni ele. ”Jotkut sosiaaliterveysalan työntekijät ovat kuvanneet, että työhuoneen ovessa olevalla pienellä sateenkaarilipputarralla voi olla iso vaikutus siihen, mitä ihminen jakaa itsestään”, kertoo Maarit Huuska, Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen johtava sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti. Hän ajattelee, että sateenkaarilippu voi symbolina lisätä lapsen, nuoren tai aikuisen hoidettavan turvallisuuden tunnetta.
Hyvän vastaanoton lähtökohta on visuaalinen viesti siitä, että jokainen kohdataan omana itsenään. Sen voi toteuttaa myös esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta ilmentävällä julisteella tai esitteillä. Näin viestitetään, että ihmisten moninaisuus on osa terveyttä.
Ja nimenomaan moninaisuus. Eri ihmisryhmien vähemmistöaseman korostaminen ei ole aina tarkoituksenmukaista ja siksi vähemmistöt ajatellaan nykyään osaksi moninaisuutta, johon kuuluu myös ”enemmistö”. Mutta ajoittain potilaan kuuluminen vähemmistöön on oleellista. Puhutaan vähemmistöstressistä: yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, stigmasta, erilaisuuden kokemuksesta sekä väkivallasta ja sen uhasta syntyy krooninen stressitila, joka lisää sairastavuutta, niin psyykkistä kuin fyysistäkin. Ilmiön tunnistaminen on ensisijaista, jotta voidaan pohtia potilaan voimavaroja ja keinoja stressin säätelyyn.
Vastaanotolla seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolen moninaisuus voi olla tärkeää, vaikka se ei olisi heti ilmeistä. Toisaalta, niin sateenkaari-identiteetin sivuuttaminen kuin siihen takertuminenkin voivat tulla kohtaamisen tielle.
Milloin ja miten kysyä potilaan sukupuoli-identiteetistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta?
Lähtökohtaisesti potilaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole oleellista lääkärin vastaanotolla, ellei potilas tuo asiaa itse esille. Voi kuitenkin myös olla tilanteita, joissa asiasta on syytä kysyä. Seksuaalivähemmistöön kuulumiseen liittyvä problematiikka saattaa toki olla syy vastaanotolle tulemiselle.
Erityisesti transihmiset kokevat usein, että heidät nähdään liikaa diagnoosinsa kautta.Vaikka lääkäri näkisi tiedoista, että potilaalla on transdiagnoosi, ei asiasta ole korrektia kysyä, jos se ei liity hoitoon tulemisen syyhyn. ”Kun asia on oleellista hoidon kannalta, kannattaa se ottaa puheeksi”, Huuska sanoo ja jatkaa: ”On paljonkin tilanteita, joissa täytyy tietää vaikka hormonitasapainosta tai anatomisista piirteistä. Silloin hyvä käytäntö on, että lääkäri avaa miksi kysyy tätä asiaa. Näin hoidettavalle ihmiselle ei tule sellainen olo, että lääkäri on vain utelias.” Vaikka potilas tietää oman tilanteensa, ei hänen tarvitse toimia tietosanakirjana lääkärille. Jos omat tiedot esimerkiksi transsukupuolisten hoidosta eivät ole ajan tasalla, asiaan on syytä perehtyä itse.
Aina voi myös laittaa konsultaatiopyynnön järjestöille. Huuska vastaa sote-alan konsultaatiopyyntöihin Setalla liittyen erityisesti sukupuolivähemmistöjen asioihin. Useimmiten konsultaatiot tulevat koulupsykologeilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta tai psykoterapeuteilta, joiden potilassuhde on syvempi. Myös lääkäri saa mieluusti ottaa yhteyttä, jos kaipaa näkökulmia potilaansa hoitoon. ”Emme kaikissa lääketieteen erikoisalojen asioissa osaa auttaa, mutta tiedämme ehkä mikä olisi seuraava hyvä taho, jota konsultoida”, Huuska kertoo.
Yksi hyvä tapa ottaa sukupuoli esille on kysyä potilaalta, onko jotain, mitä lääkärin erityisesti pitäisi tietää hänen sukupuoleensa liittyen.
Edelleen on ennakkoluuloja
Asiakkaat ovat kuvanneet Huuskalle hyvinkin raskaita hoitotilanteita. ”Joskus työntekijät ovat käyttäytyneet moralisoivasti tai syyllistävästi, että ”viet yhteiskunnan varoja” tai ”sinulla on terve keho eikä siihen tulisi kajota””, Huuska sanoo.
Identiteetin tai suuntautumisen seksualisointi on myös haitallinen stigma. Toisaalta sukupuoli-identiteetti nähdään seksuaalisuuteen liittyvänä asiana, jota se ei ole. Toisaalta seksuaalivähemmistöt nähdään herkästi vain seksin kautta. Sosiaalinen puoli identiteeteissä ja ihmissuhteissa saattaa unohtua täysin.
Jos hoidettavalla on paljon syrjintäkokemuksia terveydenhuollosta, voi syntyä luottamuspula. Tämä voi näkyä siten, että ihminen on hyvin herkillä, tai hän saattaa vältellä hoitoon hakeutumista. Vanhemmilla potilailla saattaa myös olla mielessä lääketieteen aiempi suhtautuminen esimerkiksi homoseksuaalisuuteen sairautena.
Huuskan mukaan tutkimuksissa on todettu, että EU-maissa 25 % sukupuolivähemmistöön kuuluvista oli kokenut ennakkoluuloja tai syrjintää terveyspalveluissa. Se toki kertoo myös, että kolme neljästä on saanut asiallista hoitoa.
Suomi on ottanut isoja harppauksia vähemmistöjen aseman parantamiseksi. Tasa-arvoisen avioliittolain lisäksi translaki puhuttaa ja muunsukupuoliset ovat saaneet näkyvyyttä. Pieni osa ihmisistä saattaa olla edelleen ennakkoluuloisia ja käyttäytyä syrjivästi. Kokonaisuudessaan suunta on hyvä. ”Olemme ihan eri yhteiskunta kuin viisi vuotta sitten”, Huuska tiivistää.
Lääkäri liittolaisena
Hyväksyvä ilmapiiri vastaanotolla on ensiarvoisen tärkeää. Lääkäri saattaa olla ensimmäinen ihminen, jolle transsukupuolinen avautuu omasta identiteetistään. Tai naispari saattaa tulla terveyskeskuksen vastaanotolle ja kertoa haluavansa hedelmöityshoitoihin. Huuska kertoo kuulleensa paljon hyvistä hoitotilanteista: ”Potilaalle on ollut hyvin tärkeää, että lääkärillä on ollut aikaa kuunnella hänen elämäntarinaansa ja ottaa se vastaan.”
Lääkärin olisi hyvä olla perillä sukupuolen korjausprosessista siitäkin syystä, että hoitosysteemi on Suomessa vielä melko pirstaleinen. Jos potilaan toimintakyky on heikentynyt, sukupuolen korjaushoidon saanti vaativine kriteereineen voi tuntua potilaasta esteradalta. “Silloin lääkäri voi olla todella tärkeä tuki potilaan hoidon onnistumisessa. Lääkäri voisi varmistaa, että potilas pääsee seuraaviin hoitovaiheisiin”, Huuska pohtii.
Huuska painottaa myös, että lääkärien tulee arvostaa omaa rooliaan vähemmistöjen kohtaamisessa. ”Avoin kohtaaminen lääkärin vastaanotolla voi olla käännekohta ihmiselle alkaa huolehtia itsestään ja uskaltaa avautua myös lähipiirilleen”, Huuska muistuttaa.
Kohtaaminen ei ole mutkikasta
Yksi tapa rakentaa luottamusta on käyttää sensitiivistä kieltä. ”Sensitiivinen kieli tarkoittaa arkisempaa kieltä, joka ei patologisoi. Se on myös hoidettavan henkilön sukupuoli-identiteetin kunnioitusta”, Huuska kuvailee. ”Meillä on paljon arkisia termejä ja sanoja, joilla me huomaamatta sukupuolitamme toisen henkilön. Nuorille saattaa olla luontevaakin puhua kumppaneista, puolisoista ja vanhemmista, kun kysytään perhesuhteista. Ei sukupuoliteta eikä oleteta, että kaikki ovat heteroseksuaalisia”, Huuska sanoo. Samalla tavalla toimii sukupuolen olettamattomuus. ”Sitten kun henkilö on tuonut jollain tapaa esiin, miten hän haluaa sukupuolen suhteen tulla nähdyksi, noudatetaan sitä tapaa. Se on kaikkien nopein ja helpoin tapa luoda luottamus”, Huuska toteaa.
Yleistämistä on vältettävä. Esimerkiksi vähemmistöstressin vaikutukset on tärkeää tiedostaa, mutta aina vähemmistöasema ei ole taakka vaan voiman lähde. Lääkärin on hyvä arvostaa potilaan resilienssiä. ”Transtaustaisella on voinut olla vaikeita kokemuksia elämässään. Hän on niistä selvinnyt. Se ansaitsee arvon antoa. Lääkärin myönteinen ja voimavarakeskeinen asennoituminen hoidettavaan on parantavaa”, Huuska sanoo.
Lääkärillä on varmasti erinomaiset edellytykset kohdata ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin he itse. Empatiaa voi Huuskan mielestä ammentaa myös omista kokemuksia. Jokaisella on oma ainutlaatuinen kasvutarinansa oman sukupuolen kokemuksen ja seksuaalisen suuntautumisen kehittymisestä, vaikka olisikin cis ja hetero. ”Siten voi asettaa itsensä paremmin samalle viivalle ihmisten kanssa, joilla on muita kokemuksia vaikkapa sukupuolesta”, Huuska kuvailee.
Viime kädessä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaaminen ei vaadi mitään erityistaitoja. ”Vähemmistöön kuuluva pitää kohdata yksilönä”, Huuska sanoo ja jatkaa: ”Kuuntelu, olettamattomuus ja avoimuus ovat hyviä lähtökohtia. Kuuntelu on ehkä näistä tärkein.” Ajankohtainen taustatieto ajattelun taustalla on Huuskan mukaan olennaista. Toisaalta nämä asiat pätevät kenen tahansa potilaan kohtaamisessa. Hyväksyvä läsnäolo vastaanotolla auttaa niin vähemmistöön kuin enemmistöönkin kuuluvaa potilasta tuntemaan olonsa turvalliseksi, kuulluksi ja nähdyksi.
Lue sukupuolenkorjauskirurgiaa tekevän Antti Mikkolan ajatuksia sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta täältä.
Neuvoja kohtaamisen parantamiseen
Kuuntele, kunnioita ja ole avoin.
Sensitiivisyys
Kutsu potilas/asiakas vastaanotolle sukunimellä.
Siviilisäädystä kertovan sukupuolittavan sanan (herra, rouva, neiti) käytölle ei ole tarvetta.
Kutsu vastaanotolla jokaista tämän toivomalla nimellä riippumatta siitä, mikä virallinen nimi on.
Sukulais- ja läheissuhteista puhuttaessa käytä alussa sukupuolineutraaleja sanoja: lapsi, vanhempi, puoliso, sisarus, jne.
Käytä sanoja miespari ja naispari mieluummin kuin homopari tai lesbopari.
Pyri ylipäätään kitkemään pois käyttämästäsi kielestä sukupuoli-, suhde- ja heteronormatiivisuus.
Mukauta kielenkäyttöäsi potilaan kielenkäytön mukaiseksi.
Ruotsin– tai englanninkielisessä palvelussa kysy pronominia, jolla asiakas haluaa tulla viitatuksi.
Kysy avoimia kysymyksiä.
Kysyessä on hyvä avata, miksi kysyy. Sama pätee potilaan tutkimiseen.
Ympäristön viestit
Viesti kunnioitusta ja arvostusta ääneen, kaikkien kuullen.
Sateenkaarilipputarra, pinssi, juliste tai esitteet voivat olla tapoja viestiä hyväksyvästä ympäristöstä.
Ennakkoluulottomuus ja olettamattomuus
Vähemmistöön kuuluva potilas voi olla yhtä lailla lapsi, nuori, aikuinen kuin seniorikin, ja heillä voi olla erilaisia tarpeita liittyen kohtaamiseen.
Älä oleta tietäväsi henkilön sukupuolta ulkonäön perusteella, joten puhuttele ilman oletuksia sukupuolesta.
Älä oleta tietäväsi henkilön seksuaalisen suuntautumisen perusteella hänen suhteistaan tai seksielämästään.
Tiedosta, että henkilön ulkonäkö ei aina vastaa tämän nimeä tai henkilötunnusta.
Tiedosta, että yhden kokemuksen perusteella ei voi yleistää – jokaisella on omat tarpeet ja toiveet.
Uskonnollinen tai muu vakaumus ei saa vaikuttaa potilaiden kohtaamiseen negatiivisesti.
Työpaikalla
Pura organisaatiosi suoraan ja epäsuorasti sukupuolittavia toimintatapoja.
Puutu aina muiden potilaiden/asiakkaiden epäasialliseen puheeseen tai käytökseen.
Tiedustele, voiko työpaikallasi järjestää lisäkoulutusta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.
Näytä esimerkkiä.
Sateenkaariperheet
Anna jokaisen määritellä perhe- ja läheissuhteensa itse ja ota ne todesta, vaikka ne poikkeaisivat juridisista määrittelyistä paljonkin.
Tiedustele sateenkaariperheeltä, miten eri vanhemmuuksia heillä kutsutaan.
Pyri perheen parhaaseen.
Päivitä tietosi
Tiedosta omat mahdolliset ennakkokäsityksesi ja vanhentuneet tietosi.
Hanki itsellesi omaa alaasi koskeva syventävä sateenkaaritietous ja päivitä sitä systemaattisesti.
Ole potilaalle avoin, jos et tiedä jotain vähemmistöihin liittyvää asiaa. Ota asiasta selvää ja palaa asiaan seuraavalla vastaanotolla.
Konsultoi tarvittaessa esimerkiksi Setaa.
Vähemmistöstressi
Tiedosta sateenkaarevuuteen liittyvät haasteet fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle (vähemmistöstressi).
Tiedosta myös, miten sateenkaari-identiteetti voi olla voimavara.
Potilastietojen merkinnät
Älä merkitse sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista kuvaavia sanoja potilastekstiin, ellei se ole vastaanoton/hoidon kannalta oleellista. (Sanoja, kuten: transsukupuolinen, biseksuaali.)
Lomakkeissa sukupuolta kysyttäessä kannattaa tarjota avoin tekstikenttä, jolloin vastaaja voi määritellä sukupuolensa itse.
Kun virhe tapahtuu
Tiedosta oma osaaminen ja luota siihen.
Kaikille sattuu virheitä, ole armollinen itsellesi.
Muista, että kun kohtaaminen on avointa ja hyväksyvää, pienet virheet (kuten väärän termin käyttö) saa helposti anteeksi.
Onni Jaskari
Lähteet:
Haastateltavat
”10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen”, Sateenkaariperheet ry:n julkaisu
”Tilaa moninaisuudelle”, Seta ry:n julkaisu (2019)
Lisätietoa:
Sateenkaarisanasto
https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/
Sote-alalle suunnattua tietoa
https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/sosiaali-ja-terveysala/
Sukupuolen moninaisuus tänään -uutiskirje
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/ammattilaisille/uutiskirje-ammattilaisille/
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi
Sateenkaariperheet
https://sateenkaariperheet.fi/
