Lokakuisten Nuorilääkäripäivien teemana oli tiedolla johtaminen. Muodikkaalla sanaparilla tarkoitetaan ajantasaisen tiedon hyödyntämistä organisaation päätöksenteossa. Esimerkiksi Nuorten Lääkärien Yhdistyksessä seuraamme julkaistavien blogikirjoitusten ilmestymistiheyden vaikutusta nettisivustomme kävijävirtaan. Kävijävirta on nopealiikkeinen mittari osoittamaan ”vaikuttavuuttamme” lähes reaaliajassa. Tietoa päätösten tueksi on usein saatavissa ja tarvittaessa analyysin omasta toiminnasta voi vaikka ostaa ulkopuolelta. Täten mielestäni tärkeämmäksi menestymisen kannalta nousee organisaation sisällä tapahtuva henkilöstön johtaminen. Entä voiko henkilöstöä johtaa tiedolla ja minkälaisia nämä tiedot olisivat?

Asiat, joihin tuloksellisessa henkilöstön johtamisessa on kiinnitettävä huomiota, ovat universaaleja. Porukka pitää saattaa liikkeelle ja tekemään oikeita asioita. Tämän toteutumiseksi tarvitaan tietoa kolmesta keskeisestä asiasta. Johtajan täytyy tuntea oma organisaationsa, omat alaisensa ja ihmismielen toiminta.

Oman organisaation tuntemuksella tarkoitan ymmärrystä niistä työpaikoista, joita johdetaan. Tätä tietoa ei saada kirjoista tai konsultilta, vaan se pitää hankkia itse kokemalla ja perehtymällä. Lähestymistavan on ottanut hyvin kirjaimellisesti AirAsia-lentoyhtiön perustaja Tony Fernandez. Hän työskentelee ajoittain yhtiönsä laukkulogistiikassa, lähtöselvitystiskillä, osana lentohenkilökuntaa sekä muissa tehtävissä, jotta todella ymmärtäisi minkälaisia työpaikkoja hän loppujen lopuksi johtaa. Sanotaan, että työntekijä tuntee työnsä parhaiten. Fernandezin saama ensikäden tieto itse työstä liittää sen tiiviimmin osaksi kokonaisuutta, josta johtaja on ennen kaikkea kiinnostunut. Toiminnallaan hän saavuttaa myös työyhteisön kunnioituksen osoittaessaan kykenevänsä toimimaan myös konkreettisissa työtehtävissä. Tämä tuo esimiehen lähemmäksi alaisiaan, jolloin organisaatio madaltuu.

Terveydenhuollossa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, ettei huipullakaan sopisi erkaantua liian etäälle kliinisestä työstä, esimerkiksi lopettaa takapäivystämistä tai jättäytyä pois klinikan meeting-toiminnasta. Johtajan yhteys työyhteisöön kannattaa pitää välittömänä. Mitä paremmin pitää kiinni myös arjen toiminnasta, sitä yhteisempi on johdon ja työyhteisön välinen kieli.

Alaisten tunteminen vaatii alaisiin tutustumista.  Koska johtaminen on pohjimmiltaan toisten ihmisen palvelemista, on alaisten mielenmaisemaa tunnettava, jotta tämä toteutuu. Tieto alaisten innostuksen kohteista mahdollistaa heidän optimaalisen sijoittelunsa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Sairaaloissa pyörii valtava määrä erilaisia projekteja, joihin on tärkeää löytää motivoituneita henkilöitä. Mahdollisuuksia osallistua erilaisiin työryhmiin ja projekteihin riittää johtopaikoilla kuin potilaita yhteispäivystyksessä. Delegointi on pois omasta työkuormasta, lisää alaisen vastuuta ja molemminpuolista luottamusta.

Johtaminen on ennen kaikkea ihmisten välistä toimintaa, joten ymmärrys ihmismielen toiminnasta on aivan välttämätöntä. Kuten jokainen potilastyötä tekevä kollega tietää, ei potilaan motivoimiseksi riitä pelkkä faktojen kertaus ja kädenpuristus. Mieltä pitää osata liikuttaa. Antiikin retoriikan opit, ethos, pathos, logos, toimivat myös johtaessa. Eetos tarkoittaa viestijän uskottavuutta suhteessa kuulijoihin. Paatos viittaa viestin tunnelataukseen eli viestijän täytyy laittaa tunteensa peliin (jolloin yleensä myös herättää tunteita). Viimeisin teesi logos tarkoittaa sanoman järkevyyttä. Argumentaation on oltava selkeää ja hyvin perusteltua. Näitä Aristoteleen oppeja vaikuttavasta puheesta sietäisi opettaa jo osana lääkärin perustutkintoa, sillä samoilla välineillä liikkuu tiimin lisäksi myös potilas. Erinomainen kotimainen teos aiheesta on Juhana Torkin Puhevalta.

Kyky johtaa ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan opittavissa. NLY:n koulutusvaliokunnan yksi vuoden projekteista on ollut erikoistuville lääkäreille suunnattu kysely Helsingin yliopistossa järjestettävästä lähijohtajakoulutuksesta. Kattavaa aineistoa ollaan parhaillaan käymässä yliopiston kanssa läpi ja koulutuskokonaisuutta on tarkoitus kehittää saatujen tulosten valossa. Esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen, motivaatioon tai mielen toimintaan liittyvää kirjallisuutta kannattaa sisällyttää osaksi omaa lähijohtamiskoulutustaan, sillä sen opit ovat usein välittömästi omaan arkeen sovellettavissa olit sitten potilastyössä, vetämässä tutkimusryhmää tai matkalla hallintoon.

Mikko Keränen, LT
NLY:n puheenjohtaja
@MikkoKeranen