Olla erikoistumiskoulutuksen asiantuntija. Osallistua aktiivisesti erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen valmisteluun. Olla yhdistävänä toimijana eri erikoisalojen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Painottaa lääkäreille tutkimustyön tärkeyttä lääkärin työn ja potilaiden hoidon kehittämisessä. Osallistua asiantuntijan roolissa terveysteknologian kehittämiseen. Kohdella kaikkia Suomessa työskenteleviä lääkäreitä tasavertaisesti. Mahdollistaa hyvä lääkärin arki. Painottaa lääkäreille tutkimustyön tärkeyttä lääkärin työn ja potilaiden hoidon kehittämisessä.

Edellä olevat tavoitteet ovat poimintoja keväällä päivitetystä NLY:n strategiasta. Yhdistys laati strategian kolme vuotta sitten ja nyt päivitimme sitä uuden valtuuskuntakauden aluksi. Strategia linjaa valtuuskunnan ja hallituksen toimintaa. Päivitystyötä tehnyt työryhmä koottiin valtuuskunnan ja hallituksen jäsenistä.

Tekstisisällön uudistamisen lisäksi päivitimme strategian ulkoasua helpommin seurattavaksi. Uusi ilme pitäisi olla tämän lehden ilmestyessä valmis ja löytyä osoitteesta nly.fi/strategia. Toivottavasti yhdistyksen aktiivien ajatukset yhdistyksen toiminnasta ovat näin helpommin kaikkien jäsenten hahmotettavissa. Strategian uusi versio sisältää otsikoiden lisäksi myös niiden taustoja kuvailevan ”toisen tason”.

Strategia todettiin päivitystyön aikana ajantasaiseksi. Tiettyjä teemoja nostimme kuitenkin selkeämmin esille. Kenties tärkeimpänä muutoksena kirjattiin näkyviin yhdistyksen asiantuntijuus lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksessa. Aktiivimme tulevat laajalti eri erikoisaloilta ja kattavasti ympäri Suomen, joten osaamme kertoa koulutuksen nykytilasta ja kehittämisen tarpeista. Tämä on valtakunnan tasollakin huomioitu, kun saimme yhdistyksen edustajan sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostoon. Jaoston on tarkoitus toimia pitkäaikaisesti ja sen tehtävänä on mm. valmistella tulevaisuuden erikoistumiskoulutusta.

Varsinaisena suurempana muutoksena nostimme yhdistyksen asialistalle tutkimuksen. Tarkoituksenamme on kannustaa jäseniämme tutkimuksen tekoon ja nostaa lääkäritutkijan työn arvostusta. Haluamme nähdä tutkimustyön luontevampana osana erikoistumiskoulutusta. Samaan teemaan liittyen pidämme esillä myös erilaisia uravaihtoehtoja, joita muuttuva yhteiskunta lääkäreillekin tarjoaa ja toisaalta meiltä vaatii.

Päivitimme hieman myös arvojamme, joita ovat kollegiaalisuus, ennakkoluulottomuus ja – päivitettynä arvonamme – asiantuntijuus. Vaikka suurempi osa jäsenistämme on varsin vähän aikaa ollut terveydenhuollon vaikuttajana, on nuorellakin lääkärillä paljon sanottavaa niin terveydenhuollon järjestämisestä kuin potilaiden hoidostakin. Haluamme erityisesti tilaisuuden kertoa näkemyksiämme lääkäreiden koulutuksesta ja terveyttä edistävän teknologian kehittämisestä.

Kolmesta ydinarvostamme siirsimme tasa-arvon strategian niin sanotulle toiselle tasolle, jossa sitä kuvataan tarkemmin. Koimme tasa-arvon olevan itsestään selvää yhdistyksemme toiminnassa, ja näimme tarpeelliseksi avata näkemystämme tasa-arvosta tarkemmin. Työryhmän keskustelussa tasa-arvosta suurimman painon saivat sukupuolten välinen tasa-arvo ja ulkomailla opiskelleiden lääkäreiden (sekä suomalaisten että ulkomaalaisten) asema suomalaisessa terveydenhuollossa. Sukupuolten välinen tasa-arvo tuntuu mieslääkäreiden mielestä olevan itsestään selvää, kun taas naislääkäreiden kokemus eroaa tästä melkoisesti. Tehtävää siis vielä on!

Edelleen tärkeänä teemana strategiassa on koulutus. NLY kouluttaa jatkossakin itse ja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Aina järjestäessämme koulutusta huolehdimme itse koulutuksen sisällöstä. Laadukas peruskoulutus ja erikoislääkärikoulutus ovat NLY:n perimmäinen tavoite. Mielestämme viime vuosina lisätyt aloituspaikkamäärät lääkäreiden peruskoulutuksessa tulee palauttaa alemmalle tasolle, mikä todetaan myös viime vuonna valmistuneessa STM:n koulutustarvearviossa. Vaikutamme aktiivisesti koulutusmäärien laskemiseen, koska tarpeettoman suuri koulutusmäärä laskee merkittävästi myös koulutuksen tasoa.

Erikoistumiskoulutusta uudistettaessa on todennäköistä, että erikoistumiskoulutuksen aloitukseen tulee hakumenettely. Mielestämme informaatio-ohjaus on oikea tapa ohjata valmistuvia lääkäreitä erikoisaloille; erikoistuva tarvitsee tietoa erikoisalan työllisyysnäkymistä, alan vaatimuksista ja koulutuksen rakenteesta. Kaikkien valmistuvien lääkäreiden tulisi halutessaan voida aloittaa erikoistumisensa heti lisensiaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Koulutusta suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että erikoistuvan osaamista arvioidaan, joka ei tarkoita määrävälein tehtyjä tenttejä vaan aitoa jatkuvaa osaamisen arviointia.

Yhdistyksen unelmana on hyvä lääkärin arki. Tämä mahdollistuu laadukkaalla perus- ja erikoistumiskoulutuksella, hyvällä perehdytyksellä, mielekkäällä työnkuvalla, jatkuvalla täydennyskoulutuksella sekä vapaa-ajan ja palautumisen tärkeyden huomioimisella. Työtehtävät ja työn määrä tulee pystyä työpaikalla järjestämään niin, etteivät työjärjestelyt aiheuta kohtuutonta rasitetta työntekijälle, hänen kollegalleen tai työnantajalleen. Mielekäs lääkärin työ ei tarkoita sitä, että työn pitäisi aina olla kivaa tai helppoa. Sen sijaan mielekkäässä työssä organisaatio on kunnossa ja lääkäri saa keskittyä lääkärin töihin oman ammattitaitonsa ja kokemuksensa mukaisella tasolla.