Syksyn 2019 Koulutuspaikkakyselyssä yksityissektorilla työskentelevät erikoistuvat (N=50) olivat kaikkein tyytyväisimpiä koulutuspaikkaansa. Keskussairaalat (N=436) pärjäsivät yhtä hyvin kuin viime vuonna (NPS 45), terveyskeskuksissa (N=533) NPS laski hieman (NPS 33 à 29), mutta jälleen heikoimmin pärjänneissä yliopistosairaaloissa (N=620) tyytyväisyyden laskua oli enemmän (NPS 1 à -8). Millaiset erot koulutuksessa näihin arvioihin vaikuttavat?
Säännöllinen ohjaus
Kansallisesti 35 % vastaajista sai ohjausta vähintään viikoittain. Sektoreittain tarkasteltuna viikoittain ohjaus toteutui yksityissektorilla 71 %:lla, terveyskeskuksissa 61 %:lla, keskussairaaloissa 26 %:lla ja yliopistosairaaloissa 17 %:lla.
Mahdollisuus työnohjaukseen
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Koulutetun työnohjaajan avulla jäsennetään omaan työrooliin, työyhteisöön ja perustehtävään liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunnetiloja. Tämän tyyppinen työskentely on tärkeää erikoistuvan lääkärin rakentaessa omaa ammatti-identiteettiään, minkä vuoksi NLY tahtoo työnohjauksen olevan mahdollista kaikille erikoistuville lääkäreille.
Kansallisesti noin yhdellä kolmasosalla oli ollut mahdollisuus työnohjaukseen, ja vain 16 %:lla vähintään kerran kuukaudessa. Peräti 27 % vastaajista oli epätietoisia mahdollisuudesta saada työnohjausta. Mahdollisuus työnohjaukseen toteutui terveyskeskuksissa (42 %) useammin kuin keskussairaaloissa (33 %), yksityissektorilla (31 %) tai yliopistosairaaloissa (20 %).
Työn kuormittavuus ja oppiminen
Kansallisesti 30 % vastanneista koki työn kuormittavuuden haittaavan oppimista. Yliopistosairaaloista 37 % ja terveyskeskuksista 32 % raportoi kuormittavuuden haittaavan oppimista, kun taas keskussairaaloista 21 % ja yksityissektorilta vain 10 %.
Toimipaikkakoulutus
Yliopistojen ohjeistuksen mukaisesti yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavilla tulisi olla toimipaikkakoulutusta vähintään 2 tuntia viikossa, mikä toteutui 69 %:lla vastanneista. Lääkäriliiton täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti toimipaikkakoulutusta ja aikaa itseopiskeluun tulisi lääkärillä olla vähintään 5 tuntia viikossa. 87 % vastaajista piti toimipaikkakoulutusta laadukkaana, mikä on samaa tasoa kuin syksyn 2018 tuloksissa.
Koulutuspaikan ulkopuoliset koulutuspäivät
Lääkäriliiton täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti lääkärille tulisi mahdollistaa 10 työpaikan ulkopuolista koulutuspäivää vuodessa työnantajan kustantamana. Tämä toteutui kansallisesti 28 %:lla vastaajista, keskussairaaloissa 28 %:lla, terveyskeskuksissa ja yksityissektorilla 27 %:lla, mutta yliopistosairaaloissa vain 16 %:lla. Tavallisimpia perusteluita työpaikan ulkopuolisten koulutusten toteutumattomuudelle olivat työvoimapula sekä taloudellinen tilanne.
Yhteenvetona todettakoon, että jokaisella sektorilla riittää vielä kehitettävää. Yliopistokeskussairaaloilla on eniten kirittävää koulutuksen järjestämisessä, kun taas yksityissektorin, terveyskeskusten ja keskussairaaloiden on tärkeää pyrkiä neljästä tähdestä huolimatta jatkuvasti parantamaan koulutustaan. Tässä jutussa on koottuna vain muutamia tärkeitä tekijöitä, joihin toki kuuluvat myös hyvä perehdytys ja koulutuksen suunnitelmallisuus. Resepti hyvän koulutuspaikan aineksista löytyy tämän lehden loppupuolelta!
Sara Kaartinen, LL
